Neljäs lapsi tulollaan,
vähän hirvittää ja tietysti ihastuttaa:) Onko muita ja miltä teistä tuntuu. Itellä ristiriitainen olo,vaikka on tätä pähkäilty jo kuopuksen syntymästä. Nyt siis 2-v.kohta.
Mitin kaikkea epäolennaista kuten mitä muut sanoo ja nyt mua varmaan pidetään naisena joka ei halua tehdä töitä. Lapsen terveys tietysti mielessä vaikka mitää erityistä syytä ei ole miksi ei olisi terve..
Voi hyväne aika mihin sitä on itsensä pistänyt taas:))) TYhmänä välillä ajattelen että mulle pitäis riittää vähempikin ja elämä menee nyt niin kivasti..plääääh!!!
Tunnistaako kukaan alkupään odottaja fiiliksiä? Ja neljän lapsen äidit kertokaas kokemuksianne,kiitos:)
Kommentit (6)
onnitteluja sinulle!!
minä ajttelen jo nyt etukäteen että minua varmasti pidetään semmoisena ettei halua töitä tehdä kun haaveilen neljästä lapsesta. tällä hetkellä vasta kaksi. nuorempi vasta 10kk mutta minulla jo vauva kuume. töihin olisi kai pakko mennä välissä ja sitten ilmoittaisikin että jää uudestaan :)
Neljän kanssa on ihanaa... itse haaveilen viidennestä. Ja yksi ja sama mitä muut minusta ajattelevat!
saitte mut hyvälle mielelle:)) kiitos siitä. Mä tiedän että muiden mielipiteillä ei ole väliä oikeasti,ja onneks mies on meillä sellainen vähät välittää jos joku ei tykkää meidän tekemisistä. Saa mutkin tajuamaan että oma on elämämme,ja vastuu on aina kannettu ite. lisää kommentteja ja kokemuksia neljän lapsen kanssa elämisestä? ap
Meillä neljä lasta, kolme pienemmällä ikäerolla ja neljäs kun kuopus oli melkein 5v. Olisin valmis vielä viidenteen mutta innostuin lapsista liian myöhään kun ikää on pian 40v. Joo, toisten mielestä vielä ehtis mutta itsellä sellainen olo etten enää jaksaisi. Ja anopin viime kommentti että "meillä on liian suuri perhe" ei tuntunut mukavalta.
Neljännen odotus tuntui kyllä hurjalta kun muut lapset olivat jo isompia, itsenäisiä että mihin olen pääni pistänyt. Mutta koska hän meille halusi tulla sen hänelle soimme. Eikä ihanampaa, aurinkoisempaa ja rauhallisempaa lasta olekaan. Välillä tuntuu että jää jalkoihin kun ei pidä itsestään ääntä.
Töitä ehtii tehdä ihan tarpeeksi. Lapset ovat pieniä vain hetken.
että työikää on mullakin jäljellä melkein 30 vuotta kun nuorinkin (tuleva neljäs) on sen 3v. Kai se on pakko jo tällä ikää alkaa elää ite niin kuin tuntuu eikä niin että pelkää toisten mielipiteitä.Kiitos teille vastanneille ja ihailen kyllä teidän asennetta,joka mullakin on työn alla:)ap
Me olemme ylittääneet tuon "mitä muut ajattelee" -rajan jo kauan sitten, eli siinä mielessä helpompaa. Meitä on siis sukulaiset pitäneet hulluina jo kauan, kaikki vähän tuntemattomammat lestadiolaisina :DDDDDD
Onnea odotukseen, suurperhe on kiva!