Lue keskustelun säännöt.
Vanhemmat lasten harrastuksissa
05.06.2022 |
Katsotaanko nykyään lasten pitkäjänteinen harrastaminen jotenkin huonona asiana, vai miksi iso osa vanhemmista ei nykyään anna lasten sitoutua yhteen tiettyyn harrastukseen?
Osa kyllä käy melkein joka päivä jossain harratuksessa, mutta ei anneta lapsen keskittyä siihen yhteen ja tiettyyn harrastukseen.
Sitten myös vaaditaan pääsyä vaikeampiin ryhmiin, mutta missään nimessä ei ymmärretä että silloin myös harjoitusmäärä kasvaisi jotta pysyy toisten mukana. Harjoitusmäärä ei saisi kasvaa eikä tietenkään hintakaan, mutta pitäisi saada olla esimerkiksi kilparyhmässä tai muuten eritasoisessa ryhmässä.
Harjoituksista ollaan muutenkin pois milloin minkäkin syyn takia, ja sitten ihmetellään kun lapsi ei pärjääkään enää toisten mukana. Lapsille ei osteta kunnollisia varusteita, ja yleensä myös syytetään valmentajaa kun lapsi ei näytä kehitystä, vaikka perhe ei itse ole sitoutunut harjoitteluun.
Mikä tälle on syynä? Itse vanhempana en ymmärrä miksi lapsille ei näytetä hyvää esimerkkiä sitoutumisesta. Joko harrastaa tai ei harrasta, ei ole mitään järkeä käydä treeneissä kerran kuussa.
Enkä ole itse mikään hikipinko jonka lapsen täytyisi harrastaa verenmaku suussa, mutta kyllä joku rutiini täytyy olla. Oli se sitten kerran viikossa kevyenä harrastuksena tai 6 kertaa viikossa tavoitteellisesti.
Minut itseni kasvatettiin sitoutumaan johonkin lajiin, mutta sain toki harrastaa muutakin jos kerkesin ja jaksoin. Ei minusta lajin maailmanmestaria tullut, mutta se opetti minulle päättäväisyyttä ja laji on todella rakas edelleenkin. Omat lapseni olen opettanut samaan. Poika pelaa jäkistä, tyttö voimistelua.
Kommentit (9)
Ihmiset ei tajua mitä se harrastaminen edes Ok-tasolla vaatii. Kuvitellaan
Omalle lapselle olen opettanut, että syksyllä sitoudutaan siihen mitä halutaan tehdä ja sitten siinä pysytään koko vuosi(ellei tule loukkaantumisia tms.)Kauden jälkeen saa lopettaa, mutta kesken kauden ei aleta pelleilemään ja pelaamaan juupas eipäs-leikkiä treenien kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitääkö harrastus olla jotakin sellaista jonka muut määrittelee kuinka sen kuuluu tehdä? Ymmärrän että jotkut haluavat harrastaa tavoitteellisesti ja kehittyä esim. jossakin lajissa yhä paremmaksi tai ovat vain niin kilpailuhenkisiä että tavoitteellinen harrastaminen tarjoaa siihen mahdollisuuden. En kuitenkaan näe mitään ongelmaa siinä että kaikki eivät sitä halua.
Vierailija kirjoitti:
Pitääkö harrastus olla jotakin sellaista jonka muut määrittelee kuinka sen kuuluu tehdä? Ymmärrän että jotkut haluavat harrastaa tavoitteellisesti ja kehittyä esim. jossakin lajissa yhä paremmaksi tai ovat vain niin kilpailuhenkisiä että tavoitteellinen harrastaminen tarjoaa siihen mahdollisuuden. En kuitenkaan näe mitään ongelmaa siinä että kaikki eivät sitä halua.
Sinulta meni ehkä hieman minun pointti ohi. Niin kuin sanoinkin, ei tarvitse treenata verenmaku suussa, mutta minusta pitäisi joku rutiini olla. Vaikka sitten se kerran viikossa. Mikä järki maksaa maksuja jos näyttäytyy harjoituksissa kerran kuussa? Se myös rasittaa valmentajia, koska lapsista tulee aivan eri tasoisia vaikka olisivatkin vain harrastelijoiden ryhmä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitääkö harrastus olla jotakin sellaista jonka muut määrittelee kuinka sen kuuluu tehdä? Ymmärrän että jotkut haluavat harrastaa tavoitteellisesti ja kehittyä esim. jossakin lajissa yhä paremmaksi tai ovat vain niin kilpailuhenkisiä että tavoitteellinen harrastaminen tarjoaa siihen mahdollisuuden. En kuitenkaan näe mitään ongelmaa siinä että kaikki eivät sitä halua.
Sinulta meni ehkä hieman minun pointti ohi. Niin kuin sanoinkin, ei tarvitse treenata verenmaku suussa, mutta minusta pitäisi joku rutiini olla. Vaikka sitten se kerran viikossa. Mikä järki maksaa maksuja jos näyttäytyy harjoituksissa kerran kuussa? Se myös rasittaa valmentajia, koska lapsista tulee aivan eri tasoisia vaikka olisivatkin vain harrastelijoiden ryhmä.
Jos kyse on lajista jossa on valmentaja kyse varmaankin on tavoitteellisesta harrastuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitääkö harrastus olla jotakin sellaista jonka muut määrittelee kuinka sen kuuluu tehdä? Ymmärrän että jotkut haluavat harrastaa tavoitteellisesti ja kehittyä esim. jossakin lajissa yhä paremmaksi tai ovat vain niin kilpailuhenkisiä että tavoitteellinen harrastaminen tarjoaa siihen mahdollisuuden. En kuitenkaan näe mitään ongelmaa siinä että kaikki eivät sitä halua.
Sinulta meni ehkä hieman minun pointti ohi. Niin kuin sanoinkin, ei tarvitse treenata verenmaku suussa, mutta minusta pitäisi joku rutiini olla. Vaikka sitten se kerran viikossa. Mikä järki maksaa maksuja jos näyttäytyy harjoituksissa kerran kuussa? Se myös rasittaa valmentajia, koska lapsista tulee aivan eri tasoisia vaikka olisivatkin vain harrastelijoiden ryhmä.
Jos kyse on lajista jossa on valmentaja kyse varmaankin on tavoitteellisesta harrastuksesta.
No eikös jokaisessa urheilulajissa ainakin tarvita aina valmentaja? Onhan niitä vaikka mitä harrasteryhmiä olemassa, kilparyhmien lisäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harrastuksen on tarkoitus tuottaa iloa ja hyvää oloa. Ryppyotsaisuus ei kuulu lasten harrastuksiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitääkö harrastus olla jotakin sellaista jonka muut määrittelee kuinka sen kuuluu tehdä? Ymmärrän että jotkut haluavat harrastaa tavoitteellisesti ja kehittyä esim. jossakin lajissa yhä paremmaksi tai ovat vain niin kilpailuhenkisiä että tavoitteellinen harrastaminen tarjoaa siihen mahdollisuuden. En kuitenkaan näe mitään ongelmaa siinä että kaikki eivät sitä halua.
Sinulta meni ehkä hieman minun pointti ohi. Niin kuin sanoinkin, ei tarvitse treenata verenmaku suussa, mutta minusta pitäisi joku rutiini olla. Vaikka sitten se kerran viikossa. Mikä järki maksaa maksuja jos näyttäytyy harjoituksissa kerran kuussa? Se myös rasittaa valmentajia, koska lapsista tulee aivan eri tasoisia vaikka olisivatkin vain harrastelijoiden ryhmä.
Jos kyse on lajista jossa on valmentaja kyse varmaankin on tavoitteellisesta harrastuksesta.
No eikös jokaisessa urheilulajissa ainakin tarvita aina valmentaja? Onhan niitä vaikka mitä harrasteryhmiä olemassa, kilparyhmien lisäksi.
Sori mielsin kynnyksen/keskustelun yleisesti harrastuksiin liittyväksi en pelkästään urheiluksi. Ja kyllä liikunta harrastuksia on joissa ei ole valmentajaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitääkö harrastus olla jotakin sellaista jonka muut määrittelee kuinka sen kuuluu tehdä? Ymmärrän että jotkut haluavat harrastaa tavoitteellisesti ja kehittyä esim. jossakin lajissa yhä paremmaksi tai ovat vain niin kilpailuhenkisiä että tavoitteellinen harrastaminen tarjoaa siihen mahdollisuuden. En kuitenkaan näe mitään ongelmaa siinä että kaikki eivät sitä halua.
Sinulta meni ehkä hieman minun pointti ohi. Niin kuin sanoinkin, ei tarvitse treenata verenmaku suussa, mutta minusta pitäisi joku rutiini olla. Vaikka sitten se kerran viikossa. Mikä järki maksaa maksuja jos näyttäytyy harjoituksissa kerran kuussa? Se myös rasittaa valmentajia, koska lapsista tulee aivan eri tasoisia vaikka olisivatkin vain harrastelijoiden ryhmä.
Jos kyse on lajista jossa on valmentaja kyse varmaankin on tavoitteellisesta harrastuksesta.
No eikös jokaisessa urheilulajissa ainakin tarvita aina valmentaja? Onhan niitä vaikka mitä harrasteryhmiä olemassa, kilparyhmien lisäksi.
Sori mielsin kynnyksen/keskustelun yleisesti harrastuksiin liittyväksi en pelkästään urheiluksi. Ja kyllä liikunta harrastuksia on joissa ei ole valmentajaa.
Mitkä sellaisia harrastuksia on, missä ei ole mitään ohjaajaa/opettajaa/valmentajaa? Siis nimenomaan puhun yleisesti maksetuista harratuksista, niin eikö niissä aina joku opeta jotain? Kuvataidekerhoissa on kuvataiteen opettaja, jalkapallossa on jalkapallon valmentaja ja vaikka muskarissa on joku musiikinopettaja. En saa päähäni, että missä harrastuksessa lapset olisi vaan keskenään?
Siis *harrastaa voimistelua.
Ap