Pitäisi palata entiseen koulusysteemiin,

Olen yrittänyt tätä saaarnata siitä lähtien, kun Ruotsi siirtyi peruskouluun.

Asuin silloin siellä ja näin, mitä se teki lapsille ja tämä hulluus piti siirtää suomalaistenkin kärsimykseksi.

Vedät nyt mutkia suoriksi jos kuvittelet ja uskot, että ne luokan häiriköt ja tai koulukiusaajat olevat olisivat aina myös heitä, jotka koulussa surkeasti pärjääviä. 

Vierailija kirjoitti:

Vedät nyt mutkia suoriksi jos kuvittelet ja uskot, että ne luokan häiriköt ja tai koulukiusaajat olevat olisivat aina myös heitä, jotka koulussa surkeasti pärjääviä. 

Joskus se on jopa ihan päinvastoin.

Peruskoulu toimi varsin hyvin vielä 2000-luvun alussa.

Syyt peruskoulun nykyiseen alennustilaan ovat muualla yhteiskunnassa. Ihmisten, myös lasten, itsekkyys on lisääntynyt. Toisia ei osata eikä haluta ottaa huomioon.

Lisääntynyt digitaalinen viihde ja some ovat tehneet ihmisistä lyhytjänteisiä. Mitään ei jakseta tehdä. Ei lueta kirjoja, ei jakseta enää edes katsoa elokuvia. Koululaiset eivät pysty keskittymään niin pitkään, tiktokista ja peleistä saa hyvän fiiliksen muutamassa minuutissa.

Siihen päälle muutama epäonnistunut uudistus koulumaailmassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vedät nyt mutkia suoriksi jos kuvittelet ja uskot, että ne luokan häiriköt ja tai koulukiusaajat olevat olisivat aina myös heitä, jotka koulussa surkeasti pärjääviä. 

Joskus se on jopa ihan päinvastoin.

Kyllä. Mutta eihän tätä tavata sanoa ääneen koska muutenhan se saattaisi viedä ne loputkin halut ja kiinnostuksen opiskella/ käydä koulua. Itse myönnän olleeni niin naivi ja hölmö, että kuvittelin, että kun pääsen "oikeaan kouluun" e. sellaiseen, johon valitaan vain erinomaisesti koulussa pärjänneitä, niin siellä ei kiusattaisi. Olin väärässä. Mutta kaikkein eniten suhtaudun vieroksuen kaikkiin niihin juhlapuheisiin, joissa mm. joku rehtori alleviivaa, kuinka heidän koulussa ei kiusata ketään. Ymmärtämättä, että se, ettei kiusata on jatkuva prosessi. On joka päivä pyrittävä siihen, että niin kaikilla koulun oppilailla kuin opettajilla ja muulla koulunhenkilökunnalla on koulussa on, ainakin enimmäkseen hyvä ja viihtyisä olla.

Samaa asiaa tässä olen saarnannut jo vuosia. Peruskoulu oli järkyttävä askel sosialismiin ja pudotti Suomen mm. it-kehityksen, taloustieteen ja yleisen tieteellisen ajattelun kelkasta. Oli meillä Nokia ja it-kupla mutta ne on mennyttä aikaa, nykyään valtion tulot tulee pääosin perusteollisuudesta ja huipputekniikkafirmat kärsivät työvoimapulasta. Tämä on tilanne, johon keskusjohtoinen sdp on maamme halunnutkin johtaa.

Luokalle jättäminen reilusti myös takaisin käyttöön ja armovitoset pois!

Vierailija kirjoitti:

Samaa asiaa tässä olen saarnannut jo vuosia. Peruskoulu oli järkyttävä askel sosialismiin ja pudotti Suomen mm. it-kehityksen, taloustieteen ja yleisen tieteellisen ajattelun kelkasta. Oli meillä Nokia ja it-kupla mutta ne on mennyttä aikaa, nykyään valtion tulot tulee pääosin perusteollisuudesta ja huipputekniikkafirmat kärsivät työvoimapulasta. Tämä on tilanne, johon keskusjohtoinen sdp on maamme halunnutkin johtaa.

Yliopistostahan näitä osaajia tulee, ei peruskoulusta.

Tavallaan ymmärrän tuon aloituksen, mutta käytännössä se, että tie ei olisi poikki myöhemmin, on vaikeasti toteutettavissa. Tämä taas lisää kotioloista periytyvää sosiaalista eriarvoisuutta. Jos palataan vanhaan koulumalliin, palataan valitettavasti myös vanhaan luokkayhteiskuntaan, missä duunarin lapset pysyivät duunareina ja sivistyneistö eli omissa piireissään. 

Tällä hetkellä ollaan siitä jo vähän päästy eteenpäin, mutta edelleen, kun puhutaan, että ammattikouluista voi päästä yliopistoon, niin ei sieltä ammattikoulusta kyllä oikeasti ole suoraan montakaan ihmistä yliopistoon päässyt. Ihan siitä syystäkin, että ammattikoulussa ei opeteta niitä aineita, joita tarvitaan yliopistossa, yleissivistyksen tason puute näkyy vieraiden kielten osaamisessa, matematiikassa ja ihan suomen kirjoittamisessa ja jopa puhumisessakin, kun kaikki eivät erota erilaisia kielen rekistereitä. Jotkut ovat toki ammattikoulun jälkeen käyneet AMK:n ja sen jälkeen jokunen heistä on jatkanut yliopistossa. Se on pitkä tie. 

Pikemminkin siis kannatan yhteistä peruskoulua ja sen jälkeen kaikille jonkinlaista ammattilukiomallia, jossa kaikki saavat riittävän hyvän pohjakoulutuksen ja jossa voi lisäksi valita ammattiin johtavan tai yleissivistävän erikoistumisen. Jos ammatillisen erikoistumisen valinnut tulee myöhemmin toisiin ajatuksiin, niin lukioaineiden suorittaminen on helpompaa ja tie yliopistoon on oikeasti mahdollinen kaikille. 

Peruskoulun ongelmiin voisi olla ratkaisuna opetusmenetelmien nykyaikaistaminen ja pitemmät koulupäivät, joissa on kaikille riittävä perusosa ja lisäksi nykyistä enemmän valinnaisuutta, mukana myös harrastusluonteisia ja ammattiin valmistavia aineita, mutta myös matematiikan ja kielten valinnaisia kursseja. 

Oi, ihana ja parjattukin oppikoulu. Yleissivistys oli silloin ihan toista luokkaa kuin nykyään. Tämä päivänä on niin helppo googlettaa vastaus yhteen jos toiseenkin kysymykseen - ja unohtaa hakemansa vastaus jopa alle viidessä minuutissa. Pikavoittoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa asiaa tässä olen saarnannut jo vuosia. Peruskoulu oli järkyttävä askel sosialismiin ja pudotti Suomen mm. it-kehityksen, taloustieteen ja yleisen tieteellisen ajattelun kelkasta. Oli meillä Nokia ja it-kupla mutta ne on mennyttä aikaa, nykyään valtion tulot tulee pääosin perusteollisuudesta ja huipputekniikkafirmat kärsivät työvoimapulasta. Tämä on tilanne, johon keskusjohtoinen sdp on maamme halunnutkin johtaa.

Yliopistostahan näitä osaajia tulee, ei peruskoulusta.

Mistä ne menee sinne yliopistoon? Ennen karsinta tehtiin ajoissa eli noin 10v iässä ja uudestaan keskikoulun päätteeksi. Nyt numeroa ei saa osaamisen perusteella vaan vertailukohtana on oma kehittyminen.

Kun olin kansakoulussa, oli olemassa sellainen kuin apukoulu. Sinne laitettiin lapset, joilla ei ollut mahdollisuuksia pärjätä oppimisessa muiden samanikäisten kanssa.

Nykyisin tällainen jako kai tulkittaisiin lasta syrjiväksi.

N 69 v

Vierailija kirjoitti:

Samaa asiaa tässä olen saarnannut jo vuosia. Peruskoulu oli järkyttävä askel sosialismiin ja pudotti Suomen mm. it-kehityksen, taloustieteen ja yleisen tieteellisen ajattelun kelkasta. Oli meillä Nokia ja it-kupla mutta ne on mennyttä aikaa, nykyään valtion tulot tulee pääosin perusteollisuudesta ja huipputekniikkafirmat kärsivät työvoimapulasta. Tämä on tilanne, johon keskusjohtoinen sdp on maamme halunnutkin johtaa.

Näin on! Suomen it-osaaminen aivan romahti 1970-luvulla kun peruskoulu tuli!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa asiaa tässä olen saarnannut jo vuosia. Peruskoulu oli järkyttävä askel sosialismiin ja pudotti Suomen mm. it-kehityksen, taloustieteen ja yleisen tieteellisen ajattelun kelkasta. Oli meillä Nokia ja it-kupla mutta ne on mennyttä aikaa, nykyään valtion tulot tulee pääosin perusteollisuudesta ja huipputekniikkafirmat kärsivät työvoimapulasta. Tämä on tilanne, johon keskusjohtoinen sdp on maamme halunnutkin johtaa.

Yliopistostahan näitä osaajia tulee, ei peruskoulusta.

Mistä ne menee sinne yliopistoon? Ennen karsinta tehtiin ajoissa eli noin 10v iässä ja uudestaan keskikoulun päätteeksi. Nyt numeroa ei saa osaamisen perusteella vaan vertailukohtana on oma kehittyminen.

Lukiosta, jonne tehdään karsinta numeroiden perusteella. Sen jälkeen on vielä karsinta yliopiston valintaprosessissa. Se on aina perustunut yo-kirjoitusmenestykseen ja/tai pääsykoemenestykseen.

Sulla taitaa itselläsi olla yliopisto käymättä?

Vierailija kirjoitti:

Tavallaan ymmärrän tuon aloituksen, mutta käytännössä se, että tie ei olisi poikki myöhemmin, on vaikeasti toteutettavissa. Tämä taas lisää kotioloista periytyvää sosiaalista eriarvoisuutta. Jos palataan vanhaan koulumalliin, palataan valitettavasti myös vanhaan luokkayhteiskuntaan, missä duunarin lapset pysyivät duunareina ja sivistyneistö eli omissa piireissään. 

Tällä hetkellä ollaan siitä jo vähän päästy eteenpäin, mutta edelleen, kun puhutaan, että ammattikouluista voi päästä yliopistoon, niin ei sieltä ammattikoulusta kyllä oikeasti ole suoraan montakaan ihmistä yliopistoon päässyt. Ihan siitä syystäkin, että ammattikoulussa ei opeteta niitä aineita, joita tarvitaan yliopistossa, yleissivistyksen tason puute näkyy vieraiden kielten osaamisessa, matematiikassa ja ihan suomen kirjoittamisessa ja jopa puhumisessakin, kun kaikki eivät erota erilaisia kielen rekistereitä. Jotkut ovat toki ammattikoulun jälkeen käyneet AMK:n ja sen jälkeen jokunen heistä on jatkanut yliopistossa. Se on pitkä tie. 

Pikemminkin siis kannatan yhteistä peruskoulua ja sen jälkeen kaikille jonkinlaista ammattilukiomallia, jossa kaikki saavat riittävän hyvän pohjakoulutuksen ja jossa voi lisäksi valita ammattiin johtavan tai yleissivistävän erikoistumisen. Jos ammatillisen erikoistumisen valinnut tulee myöhemmin toisiin ajatuksiin, niin lukioaineiden suorittaminen on helpompaa ja tie yliopistoon on oikeasti mahdollinen kaikille. 

Peruskoulun ongelmiin voisi olla ratkaisuna opetusmenetelmien nykyaikaistaminen ja pitemmät koulupäivät, joissa on kaikille riittävä perusosa ja lisäksi nykyistä enemmän valinnaisuutta, mukana myös harrastusluonteisia ja ammattiin valmistavia aineita, mutta myös matematiikan ja kielten valinnaisia kursseja. 

Eli ihan tosissasi kannatat mallia, jossa ns. hyvillä oppilailla ei olisi edes lukiossa mahdollisuutta opiskella rauhassa? Ja että näitä oppilaitoksia olisi vain maakuntien keskuksissa vain miten ajattelit, että riittävän laaja ammatillisten alojen valikoima on tarjolla kaikille?

Osalla ei ole mitään kykyä selvitä mistään lukiomaisesta koulutuksesta, joten vaikka pohjakoulutusta olisi tarjolla, ei sitä kyettäisi omaksumaan. Nämä oppilaat viettäisivät lukioaikansa lähinnä pyrkien estämään muiden opiskelua. Toisaalta ehdotuksesi peruskoulun ongelmiin eli koulupäivien pidentämiseen tuntuu vieraalta maailmassa, jossa vanhempien työpäivän alkaa monella olla noin 7,5 h mittainen ja heidän lastensa koulupäivästä tulisi jo 8-tuntinen, siihen vielä matkat päälle. Jo nyt monen peruskoululaisen koulupäivällä on mittaa 9 tuntia ja sinä ehdotat tosissasi, että esim. 12v ikäiselle sellainen 11 tunnin päivä olisi toimiva?

Sitä ihmettelin koulun kevätjuhlassa, kun stipendejä saatiin siitä että on kiva kaveri, luontorakas yms. Kouluaineissa parhaiten menestyneille näitä stipendejä ei annettu.

Siis mitä ihmettä on tapahtunut? Mitä lapset tästä oppivat? Ei ainakaan pärjäämään koulussa. Kai se valmistaa työelämään, jossa palkankorotuksetkin menevät niille jonnin joutaville hölisijöille, eikä niille jotka tekevät työt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa asiaa tässä olen saarnannut jo vuosia. Peruskoulu oli järkyttävä askel sosialismiin ja pudotti Suomen mm. it-kehityksen, taloustieteen ja yleisen tieteellisen ajattelun kelkasta. Oli meillä Nokia ja it-kupla mutta ne on mennyttä aikaa, nykyään valtion tulot tulee pääosin perusteollisuudesta ja huipputekniikkafirmat kärsivät työvoimapulasta. Tämä on tilanne, johon keskusjohtoinen sdp on maamme halunnutkin johtaa.

Yliopistostahan näitä osaajia tulee, ei peruskoulusta.

Ei tule yliopistosta osaajia ja sehän se on juuri tämän nykyisen järjestelmän ongelma. 80-luvun lopulla teknillisten tieteiden koulutusohjelmien mat+fys pääsykokeet jouduttiin helpottamaan sille tasolle, että edes saataisiin koulutusohjelmat täyteen. Lähes jokainen halukas ylioppilas ja opistoinsinööri pääsi sisälle. Peruskoulun Ville 5v. tasoinen opetus päästi lukioon ala-arvoista materiaalia, joiden perustietämys ja osaaminen ei ollut lähelläkään kilpailevien maiden opiskelijoita. USA ja monet aasian maat menevät tälläkin hetkellä vuosia suomalaisten edellä ja syy on peruskoulussa. 

Kiertokouluun vaan. 

Olen monissa yhteyksissä ajatellut, että yhteiskunta toimisi paremmin ja moni ihminen voisi paremmin, jos yksilöiden väliset erot otettaisiin paremmin huomioon ja niitä yritettäisiin mahdollisuuksien mukaan kääntää vahvuuksiksi. (Esimerkiksi tietty osuus väestöstä vain on iltavirkkuja, joten jos työn tekeminen ei ole ajasta riippuvaista, eikö iltavirkuille kannattaisi antaa mahdollisuus hoitaa työnsä illalla, jolloin he tekevät työnsä tehokkaammin ja laatukin saattaa olla parempaa - ja bonuksena he voivat paremmin, jolloin heille tulee vähemmän poissaoloja töistä ja kenties yhteiskunnalle vähemmän sairaudenhoitokuluja.)

Ihmisten älykkyydessä ja henkisessä kapasiteetissa on isoja eroja. Äo noudattaa suunnilleen Gaussin kellokäyrää. Niinpä "huipputyhmiä" on suunnilleen yhtä suuri osa väestöstä kuin "huippuälykkäitäkin", ja "melko tyhmiä" suunnilleen yhtä paljon kuin "melko älykkäitäkin". Ei minulla mitään ratkaisuja ole antaa, mutta tuntuisi mielekkäältä, että nämä erot huomioon viimeistään yläkoulun ja toisen asteen puolella. Jos halutaan, että puolet ikäluokasta suorittaa lukion, käytännössä lukio-opetus on säädettävä niin, että siitä selviää satasen äo:lla. Voidaan kysyä, kuinka mielekästä se on.

Ihanneutopiassa kyettäisiin kartoittamaan kunkin yksilön kyvyt ja taipumukset ja niiden perusteella löydettäisiin hänelle sellainen ala ja ammatti, jossa hän voisi olla osa yhteiskuntaa tavalla, joka tuntuu myös hänestä itsestään luontevalta ja hyvältä. Yhteiskunnassa tarvitaan tietoa ja tutkimusta ja sellaisia aloja, joilla pitkä ja kattava akateeminen koulutus on tärkeää, mutta tekniikan kehittymisestä huolimatta edelleen tarvitaan myös ihmisiä, joilla on käytännön taitoja.

Katsokaas noita, kyllä on yliopistossa suoritettujen tutkintojen määrä kasvanut koko 2000-luvun kun taas amk-tutkinnot on kasvaneet maltillisesti. Mitä tapahtui vuonna 2008?

https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/Y…

https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/A…