Pitäisi palata entiseen koulusysteemiin,

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa asiaa tässä olen saarnannut jo vuosia. Peruskoulu oli järkyttävä askel sosialismiin ja pudotti Suomen mm. it-kehityksen, taloustieteen ja yleisen tieteellisen ajattelun kelkasta. Oli meillä Nokia ja it-kupla mutta ne on mennyttä aikaa, nykyään valtion tulot tulee pääosin perusteollisuudesta ja huipputekniikkafirmat kärsivät työvoimapulasta. Tämä on tilanne, johon keskusjohtoinen sdp on maamme halunnutkin johtaa.

Yliopistostahan näitä osaajia tulee, ei peruskoulusta.

Ei tule yliopistosta osaajia ja sehän se on juuri tämän nykyisen järjestelmän ongelma. 80-luvun lopulla teknillisten tieteiden koulutusohjelmien mat+fys pääsykokeet jouduttiin helpottamaan sille tasolle, että edes saataisiin koulutusohjelmat täyteen. Lähes jokainen halukas ylioppilas ja opistoinsinööri pääsi sisälle. Peruskoulun Ville 5v. tasoinen opetus päästi lukioon ala-arvoista materiaalia, joiden perustietämys ja osaaminen ei ollut lähelläkään kilpailevien maiden opiskelijoita. USA ja monet aasian maat menevät tälläkin hetkellä vuosia suomalaisten edellä ja syy on peruskoulussa. 

Suomalaiset yliopistot ovat kokonaisuutena laadukkaampi kuin USA:n yliopistosektori.

Yksittäin USA:ssa on tietysti lukuisa määrä suomalaisia yliopistoja parempia yliopistoja, mutta se johtuu näiden yliopistojen lähes rajattomasta budjetista, 300-miljoonaisesta väestöstä, josta riittää huippuja poimittavaksi, sekä kansainvälisestä vetovoimasta. Siellä ne suomalaiset top 2 % huiputkin ovat, eivät Aallossa.

Peruskoululla ei ole tämän kanssa mitään tekemistä. Insinööritieteille tuli niin paljon kilpailevia aloja, että huiput hakeutuvat nyt lääkikseen, oikikseen ja ulkomaille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa asiaa tässä olen saarnannut jo vuosia. Peruskoulu oli järkyttävä askel sosialismiin ja pudotti Suomen mm. it-kehityksen, taloustieteen ja yleisen tieteellisen ajattelun kelkasta. Oli meillä Nokia ja it-kupla mutta ne on mennyttä aikaa, nykyään valtion tulot tulee pääosin perusteollisuudesta ja huipputekniikkafirmat kärsivät työvoimapulasta. Tämä on tilanne, johon keskusjohtoinen sdp on maamme halunnutkin johtaa.

Yliopistostahan näitä osaajia tulee, ei peruskoulusta.

Ei tule yliopistosta osaajia ja sehän se on juuri tämän nykyisen järjestelmän ongelma. 80-luvun lopulla teknillisten tieteiden koulutusohjelmien mat+fys pääsykokeet jouduttiin helpottamaan sille tasolle, että edes saataisiin koulutusohjelmat täyteen. Lähes jokainen halukas ylioppilas ja opistoinsinööri pääsi sisälle. Peruskoulun Ville 5v. tasoinen opetus päästi lukioon ala-arvoista materiaalia, joiden perustietämys ja osaaminen ei ollut lähelläkään kilpailevien maiden opiskelijoita. USA ja monet aasian maat menevät tälläkin hetkellä vuosia suomalaisten edellä ja syy on peruskoulussa. 

Koska olen näitä  nykyisä osaamattomia niin ihmettelen, että miten viidenmiljoonan kansakunnasta edes voisi löytyä muuta kuin korkeintaan suhteellisesti yhtä monta huippuosaajaa ja taitajaa kuin jenkeistä ja monesta Aasian maasta. - Kuinkahan monta se olisi lukumääräisesti?  Ja mitä nämä huippuosaajat ja taitajat tekisivät itseni ja muiden max. keskinkertaisten kanssa. Tai mitä esim. Jenkkien huippuosaajat ja taitajat ovat tehnneet, että maassa on samanaikaisesti yksi maailman kalleimmista että tehottomimmista terveydenhoitojärjestelmistä. Tai miksi niin moni niin jenkki kuin aaslalainen edelleen asuu kadulla ja toiset korskeissa ökyvilloissa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa asiaa tässä olen saarnannut jo vuosia. Peruskoulu oli järkyttävä askel sosialismiin ja pudotti Suomen mm. it-kehityksen, taloustieteen ja yleisen tieteellisen ajattelun kelkasta. Oli meillä Nokia ja it-kupla mutta ne on mennyttä aikaa, nykyään valtion tulot tulee pääosin perusteollisuudesta ja huipputekniikkafirmat kärsivät työvoimapulasta. Tämä on tilanne, johon keskusjohtoinen sdp on maamme halunnutkin johtaa.

Näin on! Suomen it-osaaminen aivan romahti 1970-luvulla kun peruskoulu tuli!

Suomen matematiikan ja fysiikan ammatillinen osaaminen romahti kun peruskoulu tuli koska kehittyvässä iässä olevien lasten koulutus sosialisoitiin niiden hitaampien ja älykkyydeltään alhaisimpien tasolle. Eikä vaihtoehtoja ollut, kuten oppikoulu-järjestelmässä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa asiaa tässä olen saarnannut jo vuosia. Peruskoulu oli järkyttävä askel sosialismiin ja pudotti Suomen mm. it-kehityksen, taloustieteen ja yleisen tieteellisen ajattelun kelkasta. Oli meillä Nokia ja it-kupla mutta ne on mennyttä aikaa, nykyään valtion tulot tulee pääosin perusteollisuudesta ja huipputekniikkafirmat kärsivät työvoimapulasta. Tämä on tilanne, johon keskusjohtoinen sdp on maamme halunnutkin johtaa.

Yliopistostahan näitä osaajia tulee, ei peruskoulusta.

Mistä ne menee sinne yliopistoon? Ennen karsinta tehtiin ajoissa eli noin 10v iässä ja uudestaan keskikoulun päätteeksi. Nyt numeroa ei saa osaamisen perusteella vaan vertailukohtana on oma kehittyminen.

Lukiosta, jonne tehdään karsinta numeroiden perusteella. Sen jälkeen on vielä karsinta yliopiston valintaprosessissa. Se on aina perustunut yo-kirjoitusmenestykseen ja/tai pääsykoemenestykseen.

Sulla taitaa itselläsi olla yliopisto käymättä?

Kommentoin tätä "Yliopistostahan näitä osaajia tulee, ei peruskoulusta.". Jostainhan sinne yliopistoon mennään ja ennen lukiota on peruskoulukin käytävä vai mitä mieltä itse olet?

Peruskoulussa numerot jaetaan edelleen (uusista ohjeista huolimatta) pärstäkertoimella ja alakoulun ajan oppilasta verrataan itseensä eli miten on kehittynyt. Peruskoulun päättötodistuksen "osaaja" ei välttämättä osaa kirjoittaa edes omaa nimeään, mutta lukioon hän voi silti päätyä ja vasta yo-kokeissa tulee seinä eteen eli vertailukohtana ovat kaikki muut kokeisiin osallistuvat, ei enää minä itse.

Jos peruskoulussa ei suostuta satsaamaan hyvien oppilaiden oppimismahdollisuuksien edistämiseen, niin me emme saa yliopistoon parasta mahdollista porukkaa! Ne parhaat kyllästyvät aika nopeasti etenemään tyhmimpien tahtiin.

Vierailija kirjoitti:

Olen monissa yhteyksissä ajatellut, että yhteiskunta toimisi paremmin ja moni ihminen voisi paremmin, jos yksilöiden väliset erot otettaisiin paremmin huomioon ja niitä yritettäisiin mahdollisuuksien mukaan kääntää vahvuuksiksi. (Esimerkiksi tietty osuus väestöstä vain on iltavirkkuja, joten jos työn tekeminen ei ole ajasta riippuvaista, eikö iltavirkuille kannattaisi antaa mahdollisuus hoitaa työnsä illalla, jolloin he tekevät työnsä tehokkaammin ja laatukin saattaa olla parempaa - ja bonuksena he voivat paremmin, jolloin heille tulee vähemmän poissaoloja töistä ja kenties yhteiskunnalle vähemmän sairaudenhoitokuluja.)

Ihmisten älykkyydessä ja henkisessä kapasiteetissa on isoja eroja. Äo noudattaa suunnilleen Gaussin kellokäyrää. Niinpä "huipputyhmiä" on suunnilleen yhtä suuri osa väestöstä kuin "huippuälykkäitäkin", ja "melko tyhmiä" suunnilleen yhtä paljon kuin "melko älykkäitäkin". Ei minulla mitään ratkaisuja ole antaa, mutta tuntuisi mielekkäältä, että nämä erot huomioon viimeistään yläkoulun ja toisen asteen puolella. Jos halutaan, että puolet ikäluokasta suorittaa lukion, käytännössä lukio-opetus on säädettävä niin, että siitä selviää satasen äo:lla. Voidaan kysyä, kuinka mielekästä se on.

Ihanneutopiassa kyettäisiin kartoittamaan kunkin yksilön kyvyt ja taipumukset ja niiden perusteella löydettäisiin hänelle sellainen ala ja ammatti, jossa hän voisi olla osa yhteiskuntaa tavalla, joka tuntuu myös hänestä itsestään luontevalta ja hyvältä. Yhteiskunnassa tarvitaan tietoa ja tutkimusta ja sellaisia aloja, joilla pitkä ja kattava akateeminen koulutus on tärkeää, mutta tekniikan kehittymisestä huolimatta edelleen tarvitaan myös ihmisiä, joilla on käytännön taitoja.

Juuri tällainen järjestelmähän meillä on. Toinen aste jakautuu lukioon ja ammattikouluun. Ammattikoulusta voi jatkaa sekä AMKiin että yliopistoon, joskin yliopistoon jatkaminen sieltä on hyvin harvinaista, ja se on vain hyvä asia, amiksen opeilla ei ilman itse hankittua lisäoppia yliopistossa pärjää.

Ongelmana on se, että jakautuminen näihin ei tapahdu enää osaamisen perusteella, vaan koulutus on alkanut voimakkaasti periytyä. Amisperheestä ei osata ohjata kasipuolen oppilasta korkeakouluun, vaikka tämä siellä ihan hyvin pärjäisi. Akateemisessa perheessä taas ei hyväksytä, että oman lapsen koulumenestys ei ole yhtä hyvää kuin oma, ja pakotetaan seiskan oppilas lukioon hommaamaan A:n paperit, joilla ei tee jatkon kannalta mitään.

Onneksi nykyään mikään valinta elämässä ei sulje mitään jatko-opintoja pois. Amikseen mennyt voi mennä iltalukioon ja päästä yliopistoon. Yksi kaverini väitteli tohtoriksi tällä taustalla. Heikot yo-paperitkaan eivät estä jatko-opintoja. On vain vähän työläämpää saada opiskelupaikka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa asiaa tässä olen saarnannut jo vuosia. Peruskoulu oli järkyttävä askel sosialismiin ja pudotti Suomen mm. it-kehityksen, taloustieteen ja yleisen tieteellisen ajattelun kelkasta. Oli meillä Nokia ja it-kupla mutta ne on mennyttä aikaa, nykyään valtion tulot tulee pääosin perusteollisuudesta ja huipputekniikkafirmat kärsivät työvoimapulasta. Tämä on tilanne, johon keskusjohtoinen sdp on maamme halunnutkin johtaa.

Yliopistostahan näitä osaajia tulee, ei peruskoulusta.

Ei tule yliopistosta osaajia ja sehän se on juuri tämän nykyisen järjestelmän ongelma. 80-luvun lopulla teknillisten tieteiden koulutusohjelmien mat+fys pääsykokeet jouduttiin helpottamaan sille tasolle, että edes saataisiin koulutusohjelmat täyteen. Lähes jokainen halukas ylioppilas ja opistoinsinööri pääsi sisälle. Peruskoulun Ville 5v. tasoinen opetus päästi lukioon ala-arvoista materiaalia, joiden perustietämys ja osaaminen ei ollut lähelläkään kilpailevien maiden opiskelijoita. USA ja monet aasian maat menevät tälläkin hetkellä vuosia suomalaisten edellä ja syy on peruskoulussa. 

Koska olen näitä  nykyisä osaamattomia niin ihmettelen, että miten viidenmiljoonan kansakunnasta edes voisi löytyä muuta kuin korkeintaan suhteellisesti yhtä monta huippuosaajaa ja taitajaa kuin jenkeistä ja monesta Aasian maasta. - Kuinkahan monta se olisi lukumääräisesti?  Ja mitä nämä huippuosaajat ja taitajat tekisivät itseni ja muiden max. keskinkertaisten kanssa. Tai mitä esim. Jenkkien huippuosaajat ja taitajat ovat tehnneet, että maassa on samanaikaisesti yksi maailman kalleimmista että tehottomimmista terveydenhoitojärjestelmistä. Tai miksi niin moni niin jenkki kuin aaslalainen edelleen asuu kadulla ja toiset korskeissa ökyvilloissa. 

Jenkit ja tietyt Aasian maat tuottavat lähes kaiken nykyisestä huipputeknologiasta. Suomi kopioi koska koulutusjärjestelmämme ei tuota riittävästi tietäjiä ja osaajia. Koska osa heistä tukahdutetaan jo peruskoulussa ja nimenomaan siihen ei pienellä kansakunnalla olisi varaa.

Nyt se karsinta on ylioppilaskirjoitukset ja ihan ookoo niin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen monissa yhteyksissä ajatellut, että yhteiskunta toimisi paremmin ja moni ihminen voisi paremmin, jos yksilöiden väliset erot otettaisiin paremmin huomioon ja niitä yritettäisiin mahdollisuuksien mukaan kääntää vahvuuksiksi. (Esimerkiksi tietty osuus väestöstä vain on iltavirkkuja, joten jos työn tekeminen ei ole ajasta riippuvaista, eikö iltavirkuille kannattaisi antaa mahdollisuus hoitaa työnsä illalla, jolloin he tekevät työnsä tehokkaammin ja laatukin saattaa olla parempaa - ja bonuksena he voivat paremmin, jolloin heille tulee vähemmän poissaoloja töistä ja kenties yhteiskunnalle vähemmän sairaudenhoitokuluja.)

Ihmisten älykkyydessä ja henkisessä kapasiteetissa on isoja eroja. Äo noudattaa suunnilleen Gaussin kellokäyrää. Niinpä "huipputyhmiä" on suunnilleen yhtä suuri osa väestöstä kuin "huippuälykkäitäkin", ja "melko tyhmiä" suunnilleen yhtä paljon kuin "melko älykkäitäkin". Ei minulla mitään ratkaisuja ole antaa, mutta tuntuisi mielekkäältä, että nämä erot huomioon viimeistään yläkoulun ja toisen asteen puolella. Jos halutaan, että puolet ikäluokasta suorittaa lukion, käytännössä lukio-opetus on säädettävä niin, että siitä selviää satasen äo:lla. Voidaan kysyä, kuinka mielekästä se on.

Ihanneutopiassa kyettäisiin kartoittamaan kunkin yksilön kyvyt ja taipumukset ja niiden perusteella löydettäisiin hänelle sellainen ala ja ammatti, jossa hän voisi olla osa yhteiskuntaa tavalla, joka tuntuu myös hänestä itsestään luontevalta ja hyvältä. Yhteiskunnassa tarvitaan tietoa ja tutkimusta ja sellaisia aloja, joilla pitkä ja kattava akateeminen koulutus on tärkeää, mutta tekniikan kehittymisestä huolimatta edelleen tarvitaan myös ihmisiä, joilla on käytännön taitoja.

Juuri tällainen järjestelmähän meillä on. Toinen aste jakautuu lukioon ja ammattikouluun. Ammattikoulusta voi jatkaa sekä AMKiin että yliopistoon, joskin yliopistoon jatkaminen sieltä on hyvin harvinaista, ja se on vain hyvä asia, amiksen opeilla ei ilman itse hankittua lisäoppia yliopistossa pärjää.

Ongelmana on se, että jakautuminen näihin ei tapahdu enää osaamisen perusteella, vaan koulutus on alkanut voimakkaasti periytyä. Amisperheestä ei osata ohjata kasipuolen oppilasta korkeakouluun, vaikka tämä siellä ihan hyvin pärjäisi. Akateemisessa perheessä taas ei hyväksytä, että oman lapsen koulumenestys ei ole yhtä hyvää kuin oma, ja pakotetaan seiskan oppilas lukioon hommaamaan A:n paperit, joilla ei tee jatkon kannalta mitään.

Onneksi nykyään mikään valinta elämässä ei sulje mitään jatko-opintoja pois. Amikseen mennyt voi mennä iltalukioon ja päästä yliopistoon. Yksi kaverini väitteli tohtoriksi tällä taustalla. Heikot yo-paperitkaan eivät estä jatko-opintoja. On vain vähän työläämpää saada opiskelupaikka.

Juuri tälläinen järjestelmä meillä ei ole. Kehityksen tärkeimmät vuodet hukataan peruskoulussa kun kuljetaan sen hitaimman ja kyvyttömimmän materiaalin tahdissa. Nuo ovat ne vuodet, kun aivot kehittyvät seuraavalle tasolle ja ne vuodet nyt siis sosialisoidaan.

Ei ehkä tuollaiseen jakoon ole tarpeen palata.

Mutta muuten vanhaan päin kyllä.

Opettajilta on riistetty kaikki aukroriteetti ja keinot puutua häiriköintiin.

Uusi ilmiöoppiminen, ryhmätyö, itseohjautuva opiskelu ja itsearviointi ei onnistu kuin pienelle osalle peruskouluikäisistä ja vielä pienemmälle alakouluikäisistä.

Lievästi erityisetkin pysyivät paremmin yleisopetuksen mukana, kun opetus tapahtui vakiokaavan mukaan opettajan tiukalla johdolla.

Vierailija kirjoitti:

Nyt se karsinta on ylioppilaskirjoitukset ja ihan ookoo niin

Ei se ole ok. Tuossa vaiheessa on jo myöhäistä, kun ihminen on aikuinen. Aivot kehittyy peruskouluaikana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen monissa yhteyksissä ajatellut, että yhteiskunta toimisi paremmin ja moni ihminen voisi paremmin, jos yksilöiden väliset erot otettaisiin paremmin huomioon ja niitä yritettäisiin mahdollisuuksien mukaan kääntää vahvuuksiksi. (Esimerkiksi tietty osuus väestöstä vain on iltavirkkuja, joten jos työn tekeminen ei ole ajasta riippuvaista, eikö iltavirkuille kannattaisi antaa mahdollisuus hoitaa työnsä illalla, jolloin he tekevät työnsä tehokkaammin ja laatukin saattaa olla parempaa - ja bonuksena he voivat paremmin, jolloin heille tulee vähemmän poissaoloja töistä ja kenties yhteiskunnalle vähemmän sairaudenhoitokuluja.)

Ihmisten älykkyydessä ja henkisessä kapasiteetissa on isoja eroja. Äo noudattaa suunnilleen Gaussin kellokäyrää. Niinpä "huipputyhmiä" on suunnilleen yhtä suuri osa väestöstä kuin "huippuälykkäitäkin", ja "melko tyhmiä" suunnilleen yhtä paljon kuin "melko älykkäitäkin". Ei minulla mitään ratkaisuja ole antaa, mutta tuntuisi mielekkäältä, että nämä erot huomioon viimeistään yläkoulun ja toisen asteen puolella. Jos halutaan, että puolet ikäluokasta suorittaa lukion, käytännössä lukio-opetus on säädettävä niin, että siitä selviää satasen äo:lla. Voidaan kysyä, kuinka mielekästä se on.

Ihanneutopiassa kyettäisiin kartoittamaan kunkin yksilön kyvyt ja taipumukset ja niiden perusteella löydettäisiin hänelle sellainen ala ja ammatti, jossa hän voisi olla osa yhteiskuntaa tavalla, joka tuntuu myös hänestä itsestään luontevalta ja hyvältä. Yhteiskunnassa tarvitaan tietoa ja tutkimusta ja sellaisia aloja, joilla pitkä ja kattava akateeminen koulutus on tärkeää, mutta tekniikan kehittymisestä huolimatta edelleen tarvitaan myös ihmisiä, joilla on käytännön taitoja.

Juuri tällainen järjestelmähän meillä on. Toinen aste jakautuu lukioon ja ammattikouluun. Ammattikoulusta voi jatkaa sekä AMKiin että yliopistoon, joskin yliopistoon jatkaminen sieltä on hyvin harvinaista, ja se on vain hyvä asia, amiksen opeilla ei ilman itse hankittua lisäoppia yliopistossa pärjää.

Ongelmana on se, että jakautuminen näihin ei tapahdu enää osaamisen perusteella, vaan koulutus on alkanut voimakkaasti periytyä. Amisperheestä ei osata ohjata kasipuolen oppilasta korkeakouluun, vaikka tämä siellä ihan hyvin pärjäisi. Akateemisessa perheessä taas ei hyväksytä, että oman lapsen koulumenestys ei ole yhtä hyvää kuin oma, ja pakotetaan seiskan oppilas lukioon hommaamaan A:n paperit, joilla ei tee jatkon kannalta mitään.

Onneksi nykyään mikään valinta elämässä ei sulje mitään jatko-opintoja pois. Amikseen mennyt voi mennä iltalukioon ja päästä yliopistoon. Yksi kaverini väitteli tohtoriksi tällä taustalla. Heikot yo-paperitkaan eivät estä jatko-opintoja. On vain vähän työläämpää saada opiskelupaikka.

Tuo periytyminen on varmasti yksi ongelma.

Mutta lisäksi olen miettinyt, onko tarpeen, että ylipäänsä niin suuri osa ikäluokasta käy lukion ja että sen merkitystä painotetaan niin voimakkaasti. Samoin olen miettinyt, olisiko ammattikoulusta mahdollista olla jonkinlaista kevennettyä versiota niille, joille normaaliversiokin jostain syystä tuottaa hankaluuksia.

Kaikkein eniten toivoisin muutosta yleiseen ilmapiiriin - että tunnustettaisiin se, että toimivaan yhteiskuntaan tarvitaan monenlaista osaamista ja monenlaista tietoa. Akateemiset eivät yrittäisi ylentää itseään lyttäämällä duunareita, eivätkä duunarit pilkkaisi "käsienheiluttelijoita" ja "paperinpyörittäjiä". Nuoret uskaltaisivat helpommin valita sellaisen alan, joka heitä oikeasti kiinnostaa ja jonne he oikeasti soveltuvat, ja aikuiset voisivat olla ylpeitä työstä, jota tekevät.

Se, jota lainasit

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa asiaa tässä olen saarnannut jo vuosia. Peruskoulu oli järkyttävä askel sosialismiin ja pudotti Suomen mm. it-kehityksen, taloustieteen ja yleisen tieteellisen ajattelun kelkasta. Oli meillä Nokia ja it-kupla mutta ne on mennyttä aikaa, nykyään valtion tulot tulee pääosin perusteollisuudesta ja huipputekniikkafirmat kärsivät työvoimapulasta. Tämä on tilanne, johon keskusjohtoinen sdp on maamme halunnutkin johtaa.

Yliopistostahan näitä osaajia tulee, ei peruskoulusta.

Ei tule yliopistosta osaajia ja sehän se on juuri tämän nykyisen järjestelmän ongelma. 80-luvun lopulla teknillisten tieteiden koulutusohjelmien mat+fys pääsykokeet jouduttiin helpottamaan sille tasolle, että edes saataisiin koulutusohjelmat täyteen. Lähes jokainen halukas ylioppilas ja opistoinsinööri pääsi sisälle. Peruskoulun Ville 5v. tasoinen opetus päästi lukioon ala-arvoista materiaalia, joiden perustietämys ja osaaminen ei ollut lähelläkään kilpailevien maiden opiskelijoita. USA ja monet aasian maat menevät tälläkin hetkellä vuosia suomalaisten edellä ja syy on peruskoulussa. 

Koska olen näitä  nykyisä osaamattomia niin ihmettelen, että miten viidenmiljoonan kansakunnasta edes voisi löytyä muuta kuin korkeintaan suhteellisesti yhtä monta huippuosaajaa ja taitajaa kuin jenkeistä ja monesta Aasian maasta. - Kuinkahan monta se olisi lukumääräisesti?  Ja mitä nämä huippuosaajat ja taitajat tekisivät itseni ja muiden max. keskinkertaisten kanssa. Tai mitä esim. Jenkkien huippuosaajat ja taitajat ovat tehnneet, että maassa on samanaikaisesti yksi maailman kalleimmista että tehottomimmista terveydenhoitojärjestelmistä. Tai miksi niin moni niin jenkki kuin aaslalainen edelleen asuu kadulla ja toiset korskeissa ökyvilloissa. 

Jenkit ja tietyt Aasian maat tuottavat lähes kaiken nykyisestä huipputeknologiasta. Suomi kopioi koska koulutusjärjestelmämme ei tuota riittävästi tietäjiä ja osaajia. Koska osa heistä tukahdutetaan jo peruskoulussa ja nimenomaan siihen ei pienellä kansakunnalla olisi varaa.

Ohis Taidan olla ihan tyytyväien, että asun ja elän ei niin huippuosaajien keskellä vaan j tasapäistväksikin parjatussa maassa. Mutta ehkä tunteeni olisi eri, jos olsin keskiarvon terävämmällä ja kyvykkäämpien joukossa.

Jos lapsi oikeesti pärjää koulussa ei ne kaverit haittaa. Näin omistani, kuopus etwnkin kävi keskustan rauhattomalla luokalla yläasteen. Näytti ettei juuri läksyjäkään tee, keskiarvo silti liki 9.

Samoin lastenlapset, keskiarvot näytti nytkin olevan liki 9, helsinkiläisissä kouluissa.

Ei pidä syyttää muita oman lapsensa oppimiskyvystä.

Itse olen ikuisesti jollain lailla katkera vanhan mallin kansakoulusta. Sehän oli varakkuuskysymys oppikouluun meno. Noh, nuorena aikuisena kävin iltakoulua että pääsin oopintielle

Koulunkäynti täysin vapaaehtoiseksi, kiitos! Elämä opettaa.

Vierailija kirjoitti:

Peruskoulu toimi varsin hyvin vielä 2000-luvun alussa.

Syyt peruskoulun nykyiseen alennustilaan ovat muualla yhteiskunnassa. Ihmisten, myös lasten, itsekkyys on lisääntynyt. Toisia ei osata eikä haluta ottaa huomioon.

Lisääntynyt digitaalinen viihde ja some ovat tehneet ihmisistä lyhytjänteisiä. Mitään ei jakseta tehdä. Ei lueta kirjoja, ei jakseta enää edes katsoa elokuvia. Koululaiset eivät pysty keskittymään niin pitkään, tiktokista ja peleistä saa hyvän fiiliksen muutamassa minuutissa.

Siihen päälle muutama epäonnistunut uudistus koulumaailmassa.

Kyllä!

t. ope

Pitäisi tukea niitä huippuja menestymään. Ei lytistää heidän itsetuntoaan ja osaamista elämämkolu Jani-Jonnen tasolle. Häiriköt omiin ryhmiinsä. Huiput (ainakin matikassa) omiin ryhmiinsä. Keskiverrot perusluokille.

Vierailija kirjoitti:

Vedät nyt mutkia suoriksi jos kuvittelet ja uskot, että ne luokan häiriköt ja tai koulukiusaajat olevat olisivat aina myös heitä, jotka koulussa surkeasti pärjääviä. 

Nimenomaan. Eikä sitä voi aina tietää lapsesta mihin pyrkii ja mitä haluaa. Itse olin seiskan oppilas pääosin, yläasteella ei koulu kiinnostanut juurikaan (paitsi jotkin aineet), silti lukioon ja yliopistoon.

Muutaman vuoden iässä lapsista on kymmeniä prosentteja lähes neron tasolla. Koulutusputken jälkeen luku on pari prosenttia. Homma toimii!

Mistä ihmeestä tulee tämä käsitys, että kouluissa mentäisiin heikoimman aineksen mukaan?

Ei mennä. Päinvastoin he roikkuvat opetuksessa mukana saamatta siitä oikein mitään irti. Meillä on vaikka kuinka paljon aikuisia, jotka eivät osaa laskea edes prosenttilaskuja, puhua ruotsia tai puhua edes englantia.

Suomi muuten edelleen on PISA-tulosten kärkimaita, vaikka tulokset meillä ovatkin heikentyneet.

Peruskoulua on käyty jo 50 vuotta. Pikkuhiljaa meillä on jo kolmannen polven peruskoululaisia koulunpenkillä. Ongelmia on alkanut olla vasta viime vuosina. Jos kyse olisi peruskoulun aiheuttamista ongelmista, olisi ne nähty jo 80-luvulla.

Meillä oli hyvä systeemi peruskoulun osalta vielä 2000-luvun alussa. Sitten tuli mm. ihan väärin ymmärretty. inkluusio, joka käytännössä tarkoittaa että kun ei ole avustajia, mennään erityisoppilaiden ehdoilla ja tahdissa. Sinänsä ok että esimerkiksi liikuntarajoitteinen lapsi saa olla ns. tavallisessa luokassa mutta kun siellä ovat kaikki aggressiivisesti oireilevat käytöshäiriöisetkin (jotka ennen olivat erityisluokilla pienemmässä ryhmässä eivätkä integroituina isoihin luokkiin). Hyvät PISA-tulokset alkoi tippua.

Lukio ja korkeakoulusysteemi pilattiin uudistuksilla, jotka korostaa tehokkuutta ja stressaavat jo peruskoulun ysiluokkalaisia.  OPH:ssa ja OKM:ssä liikaa suunnittelijoina porukkaa, joilla ei ole mitään kosketusta käytäntöön.