Eroaminen ja taloudellinen tilanne
Jäin toisesta ketjusta pohtimaan, onko tosiaan kaikkien mielestä eroaminen asia, johon rahatilanne ei vaikuta mitenkään? En nyt tietenkään tarkoita tilanteita, joissa suhteessa on väkivaltaa. Mutta muuten, jos vaikka keskituloinen perhe asuu kaupungissa vuokralla, lapset harrastavat jne. Ero mm. tuplaa asumismenot heti.
Kommentit (26)
Rahatilanne surkea, mutta elämänlaatu parantunut suunnattomasti.
Toki siis oletuksena tilanne, jossa molemmat vastaavat taloudesta. Kuinka monella perheellä olisi esim varaa yhtäkkiä maksaa tonnin vuokran sijaan kahden tonnin vuokraa.
Ei se eroaminen niin kallista ole että kannattaisi hukata ainoan elämänsä hyviä vuosia suhteessa jossa ei halua olla.
No kyllähän se vaikuttaa elintasoon ihan hirveästi. En ole itse eronnut, mutta työskentelen pankissa ja hoidan erotilanteihin liittyviä rahoituskuvioita. Usein on niin, että se ihana omakotitalo on myytävä, kummallakaan ei ole varaa lunastaa sitä toiselta. Sijoitusasunnot on myytävä. Muutettava halvemmalla alueelle. Kyllä elintaso laskee monella ihan ratkaisevasti. Varmasti on paljon niitäkin, jotka sitten jäävät väkisin yhteen, kun eivät vaan kestä niin radikaalia elintason putoamista. Tuntuu, että monelle tämä tulee jopa yllätyksenä, että lainaa ei saakaan ja oikeasti joutuu vuokralle tai ostamaan sen halvan, ei-niin-viihtyisän mörskän laitakaupungilta.
Viime suhteessakin venytin eroa niin kauan että pystyin muuttamaan suoraan nykyisen naiseni luo. Elintaso olisi laskenut huomattavasti muutoin eikä mitään pakottavaa tarvetta heti lähteä. Tottakai raha merkitsee paljon ja seurustelukumppania etsiessä toisen tulotaso on minulle tarkeä asia koska itse olen pienituloinen.
Vierailija kirjoitti:
Ei se eroaminen niin kallista ole että kannattaisi hukata ainoan elämänsä hyviä vuosia suhteessa jossa ei halua olla.
Jos on lapsia eikä varaa maksaa kahden tarpeeksi ison asunnon vuokraa? Jos ei ole omaisuutta.
Eroon on syy ja se syy on kyllä hyvä, jos on valmis tinkimään elintasosta. Elämä yleensä muuten muuttuu eron myötä mukavammaksi. Siitä kannattaa maksaakin.
Vierailija kirjoitti:
No kyllähän se vaikuttaa elintasoon ihan hirveästi. En ole itse eronnut, mutta työskentelen pankissa ja hoidan erotilanteihin liittyviä rahoituskuvioita. Usein on niin, että se ihana omakotitalo on myytävä, kummallakaan ei ole varaa lunastaa sitä toiselta. Sijoitusasunnot on myytävä. Muutettava halvemmalla alueelle. Kyllä elintaso laskee monella ihan ratkaisevasti. Varmasti on paljon niitäkin, jotka sitten jäävät väkisin yhteen, kun eivät vaan kestä niin radikaalia elintason putoamista. Tuntuu, että monelle tämä tulee jopa yllätyksenä, että lainaa ei saakaan ja oikeasti joutuu vuokralle tai ostamaan sen halvan, ei-niin-viihtyisän mörskän laitakaupungilta.
Tämän tyyppisissäkin tilanteissa sentään se on positiivista, että on jotain omaisuutta kertynyt. Vrt että jo lähtökohtaisesti asuisi vuokralla eikä olisi mitään omaisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Toki siis oletuksena tilanne, jossa molemmat vastaavat taloudesta. Kuinka monella perheellä olisi esim varaa yhtäkkiä maksaa tonnin vuokran sijaan kahden tonnin vuokraa.
Mä en missään tapauksessa maksaisi kahden tonnin vuokraa.
Vierailija kirjoitti:
Eroon on syy ja se syy on kyllä hyvä, jos on valmis tinkimään elintasosta. Elämä yleensä muuten muuttuu eron myötä mukavammaksi. Siitä kannattaa maksaakin.
En tiedä miten mukavaa elämä on jos ei ole enää varaa edes perusasioihin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toki siis oletuksena tilanne, jossa molemmat vastaavat taloudesta. Kuinka monella perheellä olisi esim varaa yhtäkkiä maksaa tonnin vuokran sijaan kahden tonnin vuokraa.
Mä en missään tapauksessa maksaisi kahden tonnin vuokraa.
Näinpä. Mutta erossa myös toinen vanhempi tarvitsee sen oman tonnin asuntonsa. Ja tulot eivät lisäänny.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eroon on syy ja se syy on kyllä hyvä, jos on valmis tinkimään elintasosta. Elämä yleensä muuten muuttuu eron myötä mukavammaksi. Siitä kannattaa maksaakin.
En tiedä miten mukavaa elämä on jos ei ole enää varaa edes perusasioihin?
Eli on siis elänyt ilman tuloja täysin puolison tuloilla avioliitossa. Silloin pitää alkaa rakentaa sitä elämää ja varallisuutta ja ottaa vastuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eroon on syy ja se syy on kyllä hyvä, jos on valmis tinkimään elintasosta. Elämä yleensä muuten muuttuu eron myötä mukavammaksi. Siitä kannattaa maksaakin.
En tiedä miten mukavaa elämä on jos ei ole enää varaa edes perusasioihin?
Eli on siis elänyt ilman tuloja täysin puolison tuloilla avioliitossa. Silloin pitää alkaa rakentaa sitä elämää ja varallisuutta ja ottaa vastuu.
Ei niinkään. Esim 2 tonnin nettopalkalla, miten maksaa perheasuntoa yhtään isommassa kaupungissa yksin? Eri juttu pariskunnan maksaa 4t nettopalkalla yhtä asuntoa. Vai?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toki siis oletuksena tilanne, jossa molemmat vastaavat taloudesta. Kuinka monella perheellä olisi esim varaa yhtäkkiä maksaa tonnin vuokran sijaan kahden tonnin vuokraa.
Mä en missään tapauksessa maksaisi kahden tonnin vuokraa.
Näinpä. Mutta erossa myös toinen vanhempi tarvitsee sen oman tonnin asuntonsa. Ja tulot eivät lisäänny.
Kyllä eron jälkeen riittää pienempi asunto ja sen on riitettävä. Huonommalta alueelta pienempi asunto kuin ennen. Turha entiseen on verrata. Vanhempi nukkuu olohuoneessa ja olohuoneenkin saa hätätilanteessa jaettua niin että lapselle peti sieltä. Kun entiset tulot ovat vain muisto niin sitä on entisen elämäntaso asunnosta lähtien.
No mulla kesti saada pankista lainaa voidakseni niinsanotusti maksaa mieheni ulos talosta. Kyllä pienellä palkalla on aika rankkaa jäädä yksin omakotitaloa pitämään, mies pääsee paljon helpommalla kun hänellä on nyt taskut täynnä rahaa ja voi katsoa itselleen kivan yksiön.
Lasten takia lähinnä halusin yrittää jäädä edes tähän taloon. Olisi tullut liikaa muutoksia heille, kun eron myötä poistui todella monta asiaa heidän elämästään. Jos vielä talokin olisi myyty pois, olisi ollut todennäköisesti koulun vaihtaminenkin heillä edessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toki siis oletuksena tilanne, jossa molemmat vastaavat taloudesta. Kuinka monella perheellä olisi esim varaa yhtäkkiä maksaa tonnin vuokran sijaan kahden tonnin vuokraa.
Mä en missään tapauksessa maksaisi kahden tonnin vuokraa.
Näinpä. Mutta erossa myös toinen vanhempi tarvitsee sen oman tonnin asuntonsa. Ja tulot eivät lisäänny.
No mä maksan tonnin asumisestani ja se on asuntolaina+yhtiövastike. Ja olen siis eronnut. Mutta edes parisuhteessa en olisi ikimaailmassa suostunut maksamaan kahta tonnia (siis yhdessä puolison kanssa) minkäänlaisesta vuokra-asunnosta. Olkoon kuinka hieno tai hienolla paikalla tahansa. Jos on puolison kanssa varaa pistää kaksi tonnia vuokra-asuntoon, on hyvin varaa pistää tonni omaan asuntoonsakin, koska eihän sitä kahden tonnin vuokraa enää silloin ole.
Minulle ero oli taloudellinen katastrofi ja yksi syy, miksi pitkitin sitä. Olin eron aikaan opiskelija (ja edelleen). Ex mies pidätti avio-osaani 8kk ajan väittäen, ettei pankki myönnä lainaa hänelle. Suhteessa oli paljon henkistä ja taloudellista väkivaltaa. Sain eronneena ainoastaan 20m2 yksiön, koska en ollut oikeutettu mihinkään missä oli tulo/varallisuusrajat tuon eksän pidättämän avio-osan vuoksi. Tilillä oli 800e (opintolainarahaa) kun pakkasin kamani, ne mitä en osannut ottaa lähtiessäni, en saanut. Asuttiin yhteensä reilu vuosi kahdessa eri yksiössä lasten kanssa ja lapsi kulki alepafillarilla ja minä omalla pyörällä, kun koronan takia ei uskaltanut julkisilla liikkua. Ei mulla ollut varaa lapselle pyörää ostaa.
Että ihan todella iso katastrofi oli! Sitten joskus sain avio-osani, myin kämpän johon se oli sidottu ja tein isot rahat hoitajana koronalla ja sain meille oikean kodin, mihin mahdutaan muutenkin kuin siskonpetiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eroon on syy ja se syy on kyllä hyvä, jos on valmis tinkimään elintasosta. Elämä yleensä muuten muuttuu eron myötä mukavammaksi. Siitä kannattaa maksaakin.
En tiedä miten mukavaa elämä on jos ei ole enää varaa edes perusasioihin?
Eli on siis elänyt ilman tuloja täysin puolison tuloilla avioliitossa. Silloin pitää alkaa rakentaa sitä elämää ja varallisuutta ja ottaa vastuu.
Ei niinkään. Esim 2 tonnin nettopalkalla, miten maksaa perheasuntoa yhtään isommassa kaupungissa yksin? Eri juttu pariskunnan maksaa 4t nettopalkalla yhtä asuntoa. Vai?
Eron jälkeen perheasunto vaihtuu esimerkiksi kaksioon tai kolmioon halvimmassa lähiössä. Monelle tulee tämä todellisuus aivan yllätyksenä. Se perheasunto on muisto vain.
Eron jälkeen asumisesta pitää yleensä tinkiä. Sehän on selvä asia. Sen sijaan yksin voi vaikuttaa kaikkiin muihin menoihin.
Ero oli taloudellisesti kannattava. Jotenkin ajauduin maksamaan kaiken ydinperheessä. Rahalla yritin exäö miellyttää. Eron jälkeen talous parani.