Harmittaako muita, että koskaan alkoi värjätä hiuksia?
Minua harmittaa. Katselen tyttäreni kauniin luonnollisia hiuksia ja tajuan, että tuollaiset voisi minullakin olla. Vaan ei ole, on epämääräiset värjätyn näköiset tummat hiukset.
Lopettakaan ei voi, koska harmaata pukkaa.
Kommentit (22)
En ole koskaan kuudenkymmenen vuoteni aikana värjännyt hiuksiani. Nyt on harmaita ajantuomia raitoja, niitäkään ei ole ollut.
Itse värjäsin hiuksia joskus, etenkin 30 ikävuoden jälkeen. Nykyisin en enää tee sitä. Lähinnä siksi, koska se esim. liian usein tehtynä vain murentaa ja tuhoaa hiuksia.
Eihän niitä hiuksia ole pakko värjätä? Sehän on, nk. jokainen asia tässä elämässä, ihan oma valinta.
Värjäsin pitkään. Olen alkanut harmaantua, mutten jaksa enää värjätä. Olkoon, mikä on. Käytän hopeashampoota, jota suositellaan harmaille hiuksille.
Miksi sitä katua tarvii? Kasvattaa pois. Kasvatin ensin tyvikasvua vajaan vuoden, kampaaja sai leikattua tosi siistin (toki lyhyehkön) kerroksittaisen kampauksen, josta ei edes huomannut, että latvoissa oli vielä muutama sentti tummaa väriä blondi tukassa.
Häiritseekö sua nyt kuitenki enempi se harmaa.
Ei. Minä olen värjännyt hiuksiani yli 30 vuotta, enkä aio lopettaa.
Mullakin on alkanut yli nelikymppisenä harmaata tulla, ja sehän on mitä ankein väri.
Mulla on ollut sen verran lyhyttä mallia hiuksissa vuosia että olen kyllä nähnyt oman värini aina hyvin värjäysten välillä ja joskus jopa antanut kasvaa niinkin että väriä ei ole ollut enää yhtään. Mutta ei se oma väri siitä miksikään kummene, sama ankea väri se on edelleen, ja olisi ollut kymmeniä vuosia jos en olisi värjännyt.
Minulla on oma väri tummanvaalea, ja nyt harmaantuva. Mutta tykkään kirkkaista väreistä ja täysin vaalea ei sovi ihooni, joten ratkaisu on punaiset sävyt, violetti, pinkki, kupari jne. jotka tuo väriä myös kasvoille kun iho on kalmankalpea.
Värjään noin 4 kertaa vuodessa, joskus venähtää väli pidemmäksikin, mutta aina kun hiukset värjää ja katsoo peiliin niin huomaa kuinka se piristää sekä ulkonäköä, mutta myös henkisesti. Väreillä on todella suuri merkitys ihmisen mielialalle.
En vaan nää tässä keskustelussa pointtia jos AP:n isompi kriisi onkin tuo harmaa. Miten se liittyy värjäämisen katumiseen. Se ja "harmaakriisi" on aihe erikseen.
Olen elämäni aikana värjännyt ja ollut värjäämättä, ihan kuten olen välillä pitänyt hiuksiani pitkinä, välillä ihan lyhyinä ja välillä siltä väliltä.
Ei kaduta. Just istun tässä väriaine päässä.
No hiusten värjääminen ei ole mikään lopullinen juttu joten en tiedä miksi sitä pitäisi katua. Senkus lopettaa värjäämisen tai värjäyttää ensin mahdollisimman lähelle omaa väriä ja sitten antaa oman värin kasvaa. Ei siitä kannata sen suurempaa numeroa tehdä tai jotenki erityisesti katua.
Muutenkin kuulosti siltä, että harmaa oli se ongelma eikä hiustenvärjäys?
Sitä harmaata tulisi, vaikket olisi koskaan värjännytkään. Kukaan ei käske värjäämään lopun ikää, sen voi kasvattaa pois tai vaikka ajella pään kaljuksi. Minunkin päiväkoti-ikäisellä tyttärelläni on kauniimman väriset hiukset kuin minulla, mutta ajattelin sen kuuluvan asiaan?
No mut jos sulla jo harmaata pukkaa, eihän sulla vois mitenkään olla samanlaiset kauniit hiukset kuin tyttärelläsi.
En kadu. Mulla oli yläkoulu ja lukioajat useat eri shokkivärjätyt hiukset. Sitten päätin haluta oman värin takas, mutta vihreä ei enää lähtenytkään pois joten leikkasin hiukset lyhyeks. Sitä ennen aina pitkillä hiuksilla ollu niin oli mielenkiintoista kokea siili ja nyt sen jälkeiset hiukset. Aiemmin pelkäsin että mitä jos menetän mun hienot hiukset jonka alle pysty tavallaan piiloutumaankin, mutta se pelko hävis kun päätin vapaaehtosesti luopua niistä. Se miten itse asioihin suhtautuu on merkityksellisintä, joten kannattaa valita suhtautumistapa huolella.
Aloitus on kuin juuri puhumaan oppineen jokellusta.
Opetelkaa, toistan, opetelkaa kirjoittamaan suomea.
Ap, etkö tajua, että hiukset voi halutessaan värjätä harmaiksikin, jos harmaa juurikasvu sinua häiritsee. Sillähän siitä pääset.
Eivät hiukset pilalle mene. Ne ovat kuollutta ainetta ja juuresta puskee uutta. Harmaantuminen on luonnollisra ja ongelmasi onkin se, eikä niinkään epäonnistunut kotivärjäys.
Tyttäresi hiukset ovat hänen asiansa, eivät sinun. Toivottavasti olet opettanut hänelle, että hänellä on itsemääräämisoikeus omaan kehoonsa!
Emma K. kirjoitti:
Aloitus on kuin juuri puhumaan oppineen jokellusta.
Opetelkaa, toistan, opetelkaa kirjoittamaan suomea.
Lopeta suonensisäisten huumeiden käyttö.
Jos on liikaa tullut läträttyä kotiväriaineilla, niin suosittelen tällaista tuotetta: https://www.cocopanda.fi/product/3129511/colourless-hair-colour-remover…
Minulla oli tummanruskeat, melkein mustat hiukset ja värinpoiston jälkeen kaunis keskiruskea.
Sitten varasin vielä kampaajan ja otin muutamia luonnollisia raitoja hiuksiin. Ihmiset sanoo, että oon nuorentunut ja kaunistunut joten suosittelen :)
Lopetin vuosia sitten ja tyytyväinen etten värjää (43v). Hankala kysymys tuo harmaa jos se joskus tulisi, osalla muuttuu lopulta hiukset valkoiseksi, värittömyys ei ole helppo ajatus - osalla tosin voi säilyä oma väri.
Voi kun mullekin tulis harmaata!