Onko ok jatkaa arkea eteenpäin,
vaikka rakas läheinen ihminen on kuollut?
Jotenkin vain ristiriitaiset ajatukset aiheesta. Tietää tietty sen, ettei elämä voi kuoleman takia pysähtyä vallan ja sitten kun jatkaa normi-arkea miten ennenkin on tehnyt, sekin tuntuu oudolta.
Saatikka, kun lukee lehdistä näistä elämän isoista muutoksista ja että miten jotkut ovat sen myötä, tehneet omaan elämäänsä muutoksia, niin miten heillä on ollut rohkeutta ja uskallusta moiseen? Koska kyllähän elämässä on minusta oltava säännölliset tulot, esim, palkkatulo. Kun on menotkin maksettava.
Kommentit (4)
Vierailija kirjoitti:
Menneeseen ei kannata juuttua eikä kuolleita muistella.
mäkään en ymmärrä hautausmaalla ramppaajia
Ei ne kuolleet sieltä maan alta enää nouse
Pakkohan se on jatkaa arkea eteenpäin. Mitä muutakaan voisi tehdä?
Arkea ja elämää on pakko jatkaa eteenpäin, ja sitä se omainenkin varmasti olisi toivonut.
Menneeseen ei pidä juuttua, se on totta, mutta suru pitää surra ja antaa sille oma aikansa. On yksilöllistä miten kauan ja millä tavalla kukin suree.
Totta kai saat muistella kuollutta läheistä! Tuo nyt oli kaikkein huonoin neuvo!
Itseltäni kuoli sisar jonka kanssa olimme todella läheiset lapsesta asti.
Siitä on nyt kolmatta vuotta aikaa, ja vaikka koko ajan en ajattelekaan häntä ja sure, kyllä aina välillä nousee mieleen asioita ja kaipuu on suuri. Se oli valtava menetys joka jättää taatusti jälkensä.
Muistot jää, ja ne lohduttaa. Niitä kantaa mukanaan lopun ikää.
Arki muuttuu väistämättä. Siksi onkin tärkeä käsitellä tunteet ja itkeä itkut mutta katsoa kuitenkin eteenpäin.
Usein suurista kriiseistä ja menetyksistä myös saa uutta näkökulmaa ja uutta elämänkatsomusta.
Jotkut tekee radikaaleja muutoksia. Kaikkien eivät tee. Täysin yksillöllistä. Yhtä ainoaa oikeaa tapaa ei ole.
Suru ja kaipaus ei katoa koskaan mutta se muuttaa muotoaan. Niiden kanssa on helpompi elää.
Anna siis surun tulla. Älä takerru siihen mutta uskalla kokea se, ja aikanaan anna sen lientyä ja jäädä kauniiksi muistoksi jota kannat mukanasi.
Olet ollut onnekas kun sinulla on ollut elämässäsi niin tärkeä ihminen. Kaikilla ei ole. Ole siitäkin kiitollinen. Niin minäkin olen, että sain niin rakkaan siskon jonka menetys oli sydäntä särkevä.
Menneeseen ei kannata juuttua eikä kuolleita muistella.