Kysymyksiä koiraperheen elämästä

- ei ole koskaan syönyt mitään lelua, kenkiä tai vastaavaa. Eli lastenhuoneen lattialla saa lelut olla vapaasti. MUTTA suurinosa syö lelut ja kaiken mitä on lattialla - varsinkin pentuna. Eli ovi kiinni tai portti oveen kunnes koira on koulutettu



- lomat koiran ehdoilla eli sellaisiin paikkoihin jonne koiran voi ottaa.. me kierretään yleensä ruotsia asuntovaunulla ja seillä on paljon sellaisia paikkoja jonne koirat voi ottaa ja muutenkin paljon suomea suvaitsevampi koirien suhteen (mutta siellä EI KOSKAAN olekaan koiranpaskaa tiellä). esim Gävlessä on Furuvik niminen huvi/eläin/vesipuisto , jonne koirat ovat TERVETULLEITA. siellä meidänkin koira vietti viime kesänä aikaa apinoiden, kameleiden ja kenguruiden keskellä ;-). Tivollissa istui terassilla ja katsoi menoa, vesipuistossa lepäsi viltillä puun juurella. Jokaiseen kauppakeskukseen saa ottaa koiran jne jne

Siinä se arki parhaiten selviää.

Riippuu tietysti koiran koosta mitä sen kanssa voi tehdä. tanskandoggi telttailemassa ei kuulosta hyvältä.

Koiran on myös opittava olemaan yksin muutamia tunteja päivässä jolloin voi käydä kaupassa ja rannalla. Kerrostaloon ei suositella kovin iso raskasta koiraa jos on paljon rappusia kuljettavana.



Teillä taitaa olla aika pohjalukemissa tieto koirista joten ensin suosittelisin lähtemään ihan tutustumaan koiriin koirapuistoissa tai kenneltapahtumissa. Menkää tutustumaan koiraihmisiin ja jos mahdollista ottakaa joltain kaveriltanne koira hoitoon mieluiten pidemmäksi aikaa kuin pariksi päiväksi.

tällä hetkellä niitä on viisi. Eikä koira ole perheenjäsen vaan lemmikki, joten meidän koirat ei lomaile meidän kanssa vaan ne jää kotiin ja kotona niillä käy hoitaja.



Koiralle voi opettaa, ettei lastenhuoneeseen saa mennä. Portti helpottaa opettamista. Ja mitä pienempiä lapsia teillä on, sen hankalampaa se opettaminen on ku pikkulapset tykkää ottaa salaa sen koiran sinne huoneeseen. Kaikki koirat tosin ei jyrsi tavaroita, mutta sen varaan ei kannata laskea.



Koiran kanssa kulkemiselle lopulta suurimmat rajat asettaa yhteiskunnan säännöt ja omat kyvyt kouluttaa koira. Pentu ei automaattisesti opi vaan periaatteessa kaikki toivottu käytös tulee koiralle opettaa ja/tai vahvistaa. Ensimmäinen vuosi-puolitoista on rankkaa ja vaatii hyvin paljon panostusta, jos koirasta haluaa saada hyvinkäyttäytyvän, sosiaalisen ja mukavan mukana kulkevan seurakoiran. Kannattaa lukaista esim. Kaimion kirja Pennun kanssa. Ja miettiä sitä rotua tarkkaan, valinnanvaraa löytyy yli 300 rodusta..

Mites ajan käyttö? Pennun sisäsiistiksi opettaminen vie jo aikaa. Jonkinlaisille tavoillekin pitäisi oppia. Joskus koirakoulu ohjaajineen helpottaa kummasti!



Ei koira jyrsi, mutta pentu voi syödä ja tukehtua leluihin. Samoin kuin purra ne piloille...



On uimarantoja jonne voi viedä koirankin, mutta ne ovat usein epävirallisia eli ei pienille lapsille välttämättä turvallisia. Joillakin rannoilla koiran kanssa voi parkkeerata varsinaisen rannan tuntumaan, esim kaislikon ja rantapusikon reunaan. Pentuahan et voi jättää kiinnikään odottamaan.



Voi alkaa kuulostamaan hankalalta, mutta olettehan te sopeutuneet elämään lapsienkin kanssa! Eihän heitäkään nyt aivan kaikkialle voi / kannata viedä ja on ajateltava asioita heidän kannaltaan.

Jos otatte pennun, niin pelkät pikkulelut lastenhuoneen lattialla ei ole ainoat jotka pennun suuhun päätyy. :) Jos lapsilla on tapana jättää lapasta ja pipoa huolimattomasti sinne tänne, tai kyniä ja askarteluväineitä ym. niin ne tulee kyllä kaikki syötyä. Erityisen hauskaa on salaa syöttää koiralle vaikka väriliitua ja sitten huutaa äitiä apuun. Mutta myös tuo aika jolloin kaikki menee suuhun on aika lyhyt, se ei kestä kuin vuoden.



Ei selvinnyt kuinka vanhoja lapsia teillä on, mut jos ovat vielä pieniä niin miettikää myös näitä:

- onko teillä yleensä iltaisin molemmat vanhemmat kotona? Jos ei, niin jaksaako lapset varmasti lähteä lähes välittömästi tarhapäivän jälkeen lenkittämään koiraa toisen vanhemman kanssa?



-Riittäähän sulla varmasti kädet sekä koiran että mahdollisten rattaiden ja pienokaisten hollaamiseen? Koiranpentu on liikenteessä kaaostekijä, ei ikinä tiedä minne se suhahtaa. Lisäksi lenkitykset on ekat kaksi vuotta opetustilanteita, joissa kontakti koiraan täytyy olla hyvä, koska niitä käskyjä, joita koiran pitää oppia tottelemaan on aika monta. Jo pelkät toisten koirien ohittamiset nätisti vaatii helposti toista tuhatta makkaranpalaa ja toistokertaa, koska koiralle ei ole luontaista jättää huomioimatta toista koiraa. Kuitenkin se on tärkeä taito kaupunkikoiralle.



- Onhan teillä aikaa joka päivä koiran kouluttamiseen? Lapsiperheessä esimerkiksi luoksetulo on ihan ehdoton juttu jota täytyy treenata kovasti. On hyvin todennäköistä, että koira pääsee karkaamaan joko lapsen tai lapsen kaverin toimesta useamman kerran. Yleensä tilanteissa joissa muutenkin on hässäkkää eikä tosiaan aikaa lähteä etsimään karannutta koiraa pitkin kaupunkia.



Koira on iso ilo koko perheelle, mutta totta on, että ekat kaksi vuotta kiristää joskus pinnaa (ja varsinkin äidin pinnaa) aika lailla. Koira ei ymmärrä puhetta ja lapset ei alussa ymmärrä koiraa ja hauskojen tilanteiden lisäksi on myös niitä vähemmän hauskoja. Mä en suoraan sanottuna aina tiedä, onko koiran pito lapsiperheessä sen arvoista. Mutta sitten toisaalta, aina kun näen kuinka tärkeä koira on lapselle, niin olen iloinen että se tuli otettua.

eli portit makkareiden ovelle, kun koira on pentu. Oppi tosi hyvin. Nyt ei juokse edes heitettyä palloa hakemaan. Testattu on :)

Koira tuli meille kun lapset olivat leikki-ikäisi. Oli tosi kiva,että kotona oli koiravapaita aluetia, jossa saattoi turvallisesti levittää lekit ilman pelkoa siitä,e ttä koira ne rikkoo.



Lomat on aina vähän hankalia. Moneen paikkaa koiran voi ottaa mukaan, mutta paljon on niitäkin reissuja, jonne koiran kanssa ei voi lähteä. Ei voi jättää koiraa esimerkiksi moneksi tunniksi yksin telttaan tai hotellihuoneeseen jne. Meillä koira on ollut hoidossa ne harvat lomat, joihin ei ole voinut osallistua. Vakihoitajina ovat olleet vanhempani 100km päässä. toki on olemassa koirahoitoloitakin, jos ei ole innokkaita ystäviä tai sukulaisia.



Koira oppii kulkemaan raput oikein mainiosti. Sitä ei saa niissä pakottaa, mutta houkutella lihapullan kanssa tms. Jos asutte kerrostalossa, luulen,e ttei se ole mikään ongelma, kun ne ovat koiralle joka päiväistä rutiinia. Meillä koira on käynyt vain muutamia kertoja kylässä paikassa, jonne pitää mennä liukkaita kerrostalorappusia. Jännittää asiaa kovasti, mutta päästän sen irto, jotta saa mennä han vapaasti omaa vauhtiaan. Hyvin aina pääsee ylös ja alas :)



Tärkeitä kysymyksiä on tietysti myös:

Haluaahan kaikki perheessä koiran? Koiraa Ei kannata ottaa, jos kaikki ei sen hoitoon sitoudu. Koira lisäksi kärsii, jos joku jatkuvasti vastustaa sen olemassa oloa.



Mikä koiran tarkoitus on? Mihin sitä haluate? Jokaisella koiralla pitää olla "tehtävä", johon se on otettu. Tällainen voi olla lenkkikaverin, seuralaisen, harrastukaverin tms tehtävä.

Tärekintä on tutustua siis koirarotuihin tarkasti ja valita koira, joka spii tähän tehtävää! ei siis pelkästään ulkonäön perusteella tai siksi, että söpö pentu sattui näköpiiriin.



Sopiva koira on ilo kaikille, mutta harkitsematon päätös voi olla yhtä tuskaa niin perheelle kuin koirallekin.

Onnea koiran valinnalle!

T edellinen