Suomen hankalin pääsykoe?
https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000008772820.html
Voisko joku kertoa, mihin tuo lukee?
Kommentit (13)
Millä perusteella pääsykoe on hankalin? Onhan joihinkin paikkoihin pienempiäkin sisäänpääsyprosentteja. Tosin nykyään voi olla tosi vaikeeta, kun on ensikertalaiskiintiöt.
Mielestäni on hieman noloa julkisesti mainostaa kaikille hakevansa lääkikseen ja sitten tuleekin hylky toisensa perään. Huvittaa myös tuo väite että olisi muka Suomen hankalin pääsykoe. Toisaalta se koe voi olla hankalin pääsykoe niille, jotka ei osaa matematiikkaa. Lääkiksen pääsykoe on maineestaan huolimatta helppo koska siinä pärjää lukiotason oppimäärällä. Pääsin itse ekalla kerralla sisään viime vuonna pääsykokeen kautta. Koe oli minulle helppo koska olin tehnyt hyvän pohjatyön aikuislukiossa ja panostin pitkään matematiikkaan. Pitkän matematiikan avulla fysiikan laskut ovat lastenleikkiä. Tosi monet hakee nyt lääkikseen vaikka niistä monista hakijoista osa ei tuu koskaan pääsemään sisään, ja samaan aikaan on hirveä pula sairaanhoitajista.
Tyttäreni hakee lääkikseen. On käynyt valmennuskurssin harjoituskokeissa ja niiden pisteiden perusteella tulee pääsemään sisään reippaasti yli sisäänpääsyrajan. Ei ainakaan tyttäreni mielestä tunnu vaikealta, koska häntä kiinnostaa aidosti fysiikka ja kemia. Varmaan se aito kiinnostus oppiaineisiin auttaa.
Mulla on ystävä, joka kävi vähän läpällä lääkiksen pääsykokeissa ja pääsi sisään. Ollut aina äärimmäisen kiinnostunut matematiikasta, kemiasta ja fysiikasta. Meni sit kuitenki ja opiskeli diplomi-insinööriksi.
Mustilla sanoisin, että valmistuminen matematiikasta tai jostain vastaavasta on vaikeinta, vaikka sisäänpääsy ei välttämättä.
Ehkä tuo tarkoittaa lääkistä? Olen kuullut, että Teatterikorkean pääsykokeet ovat vielä karseemmat.
Hirveänä on kritisoitu lääketieteellisen matematiikan painotusta valintakokeessa ja todistusvalinnassa, koska lääkikseen pääsee puheiden mukaan nyt vain tietyn tyyppisiä opiskelijoita. Matematiikkahan nimenomaan testaa motivaatiota, pitkäjänteisyyttä ja loogista päättelykykyä mitä lääkärin ammatissa tarvitaan. Ei matemaattinen lahjakkuus tai matemaattisesti orientoitunut tarkoita automaattisesti sosiaalisesti kömpelöä. Todistusvalinta tulee kuulemma muuttumaan ja saa nähdä mitä aineita lääkiksessä sitten korostetaan, mutta uskallan veikata, että matematiikan painotus ei tule poistumaan sieltä.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä tuo tarkoittaa lääkistä? Olen kuullut, että Teatterikorkean pääsykokeet ovat vielä karseemmat.
Sinne ei pysty lukemaan ja syntyminen oikeaan perheeseen auttaa pääsemään sisään, kun vanhempien kaverit ovat valitsemassa. Ovatko vain Tapani Pertun poika ja Merja Larivaaran tytär, jotka eivät päässeet Suomen julkkisnäyttelijöiden lapsista sinne opiskelemaan?
Teatterikorkeaan on vaikeinta päästä ja Aalto-yliopistoon tietyille aloille. Mun omasta mielestä kauppatieteiden ja oikiksen pääsykokeet on vaikeampia kuin DIA-kokeet tai lääkiksen.
Mun mielestä Janinan kaltaisille sairaanhoitaja-taustaisille lääkishakijoille pitäisi olla oma väylä: sairaanhoitajien muuntokoulutus. Sellainen oli 2000-luvun alussa.
Yks lähihoitaja-tuttu hakee tänä keväänä lääkikseen ja tekee 80% työaikaa. Kuulostaa tosi raskaalta yhdistää työ ja opiskelu mutta uskon hänen pääsevän
Itsekin haen nyt lääkikseen ja oon +25 v. perheellinen sairaanhoitaja. Käyn valmennuskurssilla ja voin omalta osalta sanoa että helppoa ei ole, mutta näillä eväillä mennään.
Lääkikseen hakee.