Possu puussa

Ihminen ilkeä,
hän joka minut tänne noin vain heitti.

Ei hänellä tunteita taida olla,
tällä ihmisellä ylimielisellä.

Olen oksalla jo monta tuntia istunut,
kun ei kukaan minua huomaavan tunnu.

Röhkin, kiljun, ääntelen, huudan,
muttei kukaan huomaa.

Kyyneleet poskiani pitkin valuu,
ahdistus pääni valtaa.

Olenhan vain possu puussa,
haavoittuvainen niinkuin te ihmisetkin.