Erakoituminen yli 70-vuotiaana. Eli kyseessä vanhempani joilla ei ole oikeastaan muita sosiaalisia kontakteja
kuin minä ja sisarukseni ja meidän lapset. Eli ollaan ainoat jotka käy kylässä. Naapureihin eivät halua tutustua vaikka asuvat omakotitaloalueella. Sitten soittelevat kaukaisimpien sukulaisten kanssa. Mietin tässä että kun jonmpikumpi kuolee ekana, mikä mahtaa olla hänen kohtalonsa ja pärjääkö sitten yksin omakotitalossa.Kokemuksia?
Kommentit (77)
No sitä ei voi etukäteen tietää miten pärjää. Myös mahdolliset sairaudet painaa päälle. Joku ystäväpalvelu vois olla hyvä sille leskelle. Mutta ovat kyllä aika varhaisessa vaiheessa päässeet erakoitumaan kun yleensä ollaan yli 80-vuotiaita.
Kieltäytyvät tapaamasta kaukaisia sukulaisia jotka haluaisi tavata. Vanhempani muistelevat vanhoja riitoja sukulaisten kanssa ja kantavat kaunaa. t.ap
Sille ei voi mitään että jompi kumpi jää leskeksi. Ehkä leski muuttaa hoivakotiin ja omakotitalo jää tyhjilleen tai myydään pois.
Missä päin Suomea vanhempasi asuvat?
Etelä-Suomessa. Äitini on vanhemmistani sosiaalisempi.
Dementikon/persoonallisuushäiriöisen puolesta ei voi elämää elää.
Olen antanut vanhempieni olla rauhassa kun vaistoan puheluissa etteivät halua nähdä. Yleensä äitini on kutsunut kylään mutta ei enää puoleen vuoteen ole pyytänyt. t.ap
Miksi aikuinen ihminen ei pärjäisi?
Sekä äitini ja anoppini elivät omillaan yli 20 vuotta miestensä kuoleman jälkeen.
Tämä aika teettää erakoitujia nuoremmissakin ikäryhmissä. Kun kehenkään ei voi enää luottaa, on sitä mieluummin vain töissä ja kotona. Lopulta kaikki ihmiset ovat yhdentekeviä.
Vierailija kirjoitti:
Olen antanut vanhempieni olla rauhassa kun vaistoan puheluissa etteivät halua nähdä. Yleensä äitini on kutsunut kylään mutta ei enää puoleen vuoteen ole pyytänyt. t.ap
Häiriikö he sitten sinua jollakin muulla tavalla? Soittelee päivittäin?
Vierailija kirjoitti:
Tämä aika teettää erakoitujia nuoremmissakin ikäryhmissä. Kun kehenkään ei voi enää luottaa, on sitä mieluummin vain töissä ja kotona. Lopulta kaikki ihmiset ovat yhdentekeviä.
Nelikymppisenä en oikein enää tahdo jaksaa ihmisiä, kun kaikki on niin negatiivisia. Apkin on kehittänyt itselleen ihan turhan ongelman, jos vanhemmat ei nyt häntä koko ajan häiritse.
Soittelevat joka päivä mua nuoremmalle sisarukselle joka heille läheisempi. Soittelen heidän kanssaan kerran viikossa. Ja tän koronan aikana nuorempi sisarukseni kävi heille kaupassa ym auttelua.t.ap
Olisihan se hyvä että tutustuisivat naapureihin niin ei oltaisi sisaruksen kanssa ainoat kontaktit. t.ap
Heh, me ollaan melkein parikymmentä vuotta nuorempia ja viihdytään miehen kanssa parhaiten keskenämme. Mitä nyt lapset ja lapsenlapsi silloin tällöin käyvät. Onko meillä nyt sitten joku ongelma?
Äitini mm kieltää makkaran paistamisen ulkona ettei naapuri tajua että ovat kotona. t.ap
Vierailija kirjoitti:
Olisihan se hyvä että tutustuisivat naapureihin niin ei oltaisi sisaruksen kanssa ainoat kontaktit. t.ap
En nyt ymmärrä miksi? Ettei sinulle tule paha mieli?
Äitini sanoi kerran mulle, ettei halua jäädä yksin eli pelkää isäni kuolemaa. Minä en kyllä ole muuttamassa taloon hänen jäädessään ehkä leskeksi. t.ap
Mitä sitten, haluavat olla rauhassa.
ja jatkan vielä että viimeiset kaksi vuotta koronan takia ei olla nähty kuin muutama kerta vuodessa. t.ap