Epäilen, että miehestä ei ole isäksi
Olen ollut viisi vuotta suhteessa, ja lapsen yrittämisestä on puhuttu, mutta alan epäillä, että miehestä ei ole ottamaan niin isoa vastuuta. Hän on mukavuudenhaluinen, välttelee ikäviä asioita, ottaa kaiken melko löysin rantein, jättää isommat päätökset ja asioiden järjestämisen muiden vastuulle ja on vähän sellainen ajopuu omassa elämässään. Tajusin, että tulisin todennäköisesti olemaan yksin vastuussa kaikesta, jos lapsi tulisi. Ikää on jo sen verran, että en luultavasti ehdi enää löytää lennosta uutta miestä, jonka kanssa perheen voisi perustaa. Eli se on joko tämä, tai sitten jään lapsettomaksi. Kumman valitsit sitte tässä tilanteessa?
Kommentit (14)
Lapsi, erilleen muutto ja enintään etäsuhde mieheen. Lähisuhde ei tule kyseeseen, koska se katkeroittaisi sinut, ellei sitten mies paranna tapojaan tai löydä sisäistä isyyttään. Ei kannata viivytellä. Ikäännyt.
Harva mies on jokin elokuvien unelmaisä. Syntymän jälkeen tilanne voi vielä muuttua paljonkin. Itse en todellakaan jättäisi lapsia tekemättä tuollaisen pelon takia; "pahin" vaihtoehto on että olet yh ja sekään ei ole kovin paha lopulta.
Haluat siis miehen joka on ikävyydenhaluinen hermoilija ?
Olet oikeassa siitä miehestä. Kyllä ne kaikki huonot puolet ovat nähtävillä, jos vain haluaa katsoa.
Jos itse haluat lapsen, niin varaudu siihen, että hoidat tämän yksin. Se on sinun projektisi. Olet sitten yhdessä miehen kanssa tai et.
Vierailija kirjoitti:
Lapsi, erilleen muutto ja enintään etäsuhde mieheen. Lähisuhde ei tule kyseeseen, koska se katkeroittaisi sinut, ellei sitten mies paranna tapojaan tai löydä sisäistä isyyttään. Ei kannata viivytellä. Ikäännyt.
Miksi se katkeroittaisi? Liialliset odotukset katkeroittavat. Jos ap ei odota mitään, niin ei ole katkerakaan.
Tässä tilanteessa!!
Tämä provoilija on helppo tunnistaa.
Huono :(
No ei kai mies voi suoraan sanoa ettei halua lasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi, erilleen muutto ja enintään etäsuhde mieheen. Lähisuhde ei tule kyseeseen, koska se katkeroittaisi sinut, ellei sitten mies paranna tapojaan tai löydä sisäistä isyyttään. Ei kannata viivytellä. Ikäännyt.
Miksi se katkeroittaisi? Liialliset odotukset katkeroittavat. Jos ap ei odota mitään, niin ei ole katkerakaan.
Mies voi käydä seksuaalisesti ei haluttavaksi, jos hän on kuin toinen lapsi, kuin hoidettava, siksi. Kun seksi ei toimi, niin siinä katkeroituu. Saamalla lapsen paljastuukin, että mies on ollut perheen lapsi. Menee maku koko mieheen.
Kannattaisiko keskustella vähän enemmän siitä mitä lapsiarki todella on (ei pelkästään negatiivista)? Jos mies ei sitä halua, niin pistä ihmeessä ripeästi poikki, kartoita ja hanki tukiverkko ja käy spermapankissa.
t. Samassa tilanteessa ollut lapseton
Vaikuttaa olevan aika yleinen ongelma, että perheellistymisen myötä valkenee, että suhteessa olikin yksi lapsi jo ennestään.
Kannattaiskohan ihan keskustella näistä sun ajatuksista ja tuntemuksista?
Ja kun sanon keskustella, niin en tarkoita sitä, että alat syyttämään toista että kun olet tollanen ja tollanen. Vaan kerrot miten koet, miksi koet niin, esimerkkejä, ilman huutoa, nalkuttamista tai vihaa.
Monet ihmiset eivät osaa keskustella, joten varaudu että yksi kerta ei riitä, vaan joudut palaamaan aiheeseen.
Jos sitten vastauksia ei ole, eikä ratkaisuja, eikä muutosta, niin sitten ei missään nimessä pidä "tehdä lasta". Ei se lapsi ole mikään ihmisen perusoikeus ja hyödyke, vaan ihminen, ja vielä pieni ihminen, joka ei ymmärrä miksi ei saa olla molempien vanhempien kanssa, ja miksi vanhempien välit on huonot, ja kaikista pahinta jos niin olisi; miksi isä ei välitä. Koska siihenhän se menee, jos teet lapsen ja tiedät ettette pärjää pariskuntana ja vanhempina yhdessä.
Aika itsekästä laittaa lapsi kärsimään omista valinnoista.
Jätä se sika