kolmas lapsi harkinnassa.

Meillä on kolme lasta, ja mielestäni vasta tämän kolmannen aikana osasin kunnolla nauttia vauvavaiheesta. Ekan kans ressas turhia, kakkonen parku ekan vuoden, mutta kolmannen kans itellä oli jo sen verran kokemusta ettei menny energiaa turhia värkätessä, osas paremmin nauttia pienestä nyytistä Ja tämä meidän kolmas oli suht tyytyväinen, ns. helppo vauva, vaikka kyseistö termiä inhoankin....

Työmäärä ei mun mielestä hirveästi lisääntyny, ainahan vauvavaihe on muuttuvine rytmeineen omanlaistaan, mutta yleisesti ottaen, kolmas menee siinä samalla kun kaksikin.



Ainakin, jos vältytään koliikilta ja isommilta allergioilta.

Niin, ikäeroja meillä siis ekalla ja tokalla 1v5kk ja tokalla ja kolmosella 3v2kk.



Ennemminkin oon väsy nyt kun nuorinkin on lähempänä kolmea ja just alotettu hoito ja työelämä...

että sitten meille tulikin vielä neljäskin! :0)



Eli ekan vauva-aika meni stressatessa, toka kiljui ekan vuotensa, vaan kolmas oli tyyni ja tyytyväinen, oltiin kaikki ihan onnessaan! Ja kaksi vanhinta leikki yhdessä, joten ehdin nauttia imetyshetkistä yms.



Työmäärä ei mielestäni lisääntynyt merkittävästi, pyykkiä vaan tuli enemmän.



Ehdottomasti suosittelen kolmatta vauvaa, mutta kannattaa varautua siihen, että sitten tekee mieli sitä neljättäkin!

niin voi ajatella että olis se vähempikin riittänyt.

hyvät ikä erot vois ainakin muistaa.

Pärjään kyllä teinienkin kanssa.

Lisää!!!!

Onko jotain vinkkejä?

niin voi ajatella että olis se vähempikin riittänyt.

hyvät ikä erot vois ainakin muistaa.

jos vaan on mahdollista, ovat sisarukset!

T. Neljön äiti, jolla itsellään viisi sisarusta

Justiinsa saunan lauteilla yritin isännälle ehdottaa kolmannen lapsen hankintaa. Itsellä on vauvakuume, esikoinen 4,5 v. ja toinen kohta 2 v. Mieheni mielestä pitäisi jo keskittyä omaan elämään, kun ollaan jo yli kolmekymppisiä. Musta taas tuntuu, että nyt tai ei koskaan...

Meillä kolmas lapsi on nyt 2kk ikäinen, muut kaksi sisarusta alle kouluikäisiä. Luulin, että siinähän se kolmaskin menee "sivussa", mutta rankkaa on ollut... Vauva on ihana, mutta valvottaa kovasti ja sisaruksetkin vaatisivat äidin aikaa. Oma riittämättömyys on musertavaa.



Onneksi mennään jo kesää ja valoa kohti, silloin on varmasti jo helpompaa.

välillä 4v. Hyvin jaksoin. Kolmonen menee siinä missä kaksi ensimäistäkin.

hankala, koliikkinen ym, joten toisen lapsen, joka oli helppo vauva, saaminen teki elämästämme naurettavan helppoa! Olin varautunut samaan kuin esikoisen kanssa... Kolmas lapsi taas on saanut parhaan ja kokeneempien äidin ja isän kasvatuksen heti syntymästään saakka ja lisäbonuksena vielä isompien sisarusten luoman virikkeellisen ja kehittävän kotiympäristön. Voi tuota nuorinta ja onnekkainta!!!



Raskainta oli siis ensimmäisen lapsen kanssa. Lapsemme ovat syntyneet noin kahden vuoden ikäeroilla.

Siis harkinnassa.. Mies vielä (hieman) empii. Esikoinen on 4v. ja toinen 2,5v. Olisi ihana jäädä kaikkien lasten kanssa kotiin. Isommat saisivat käydä kerhossa 2-3 krt/vko, mutta muuten puuhasteltaisiin kaikenlaista kotona. Mutta toisaalta elämä on tasaisen helppoa nykyään..

ja hyvin menee... työtä riittää edelliset 6 ja 3. Nyt oli vähän iltakitinöitä vauvallla, mutta nyt näyttäis helpottaneen. JOskus lastenhoitoapua yms kaipais tietty, koska meilä kaikki tutut kaukana ja mieshenkin työs aika epäsäännöllistä ja kaukana... mut aika ihanaa on tän kolmannen kanssa. ei stressaa mistään... siitä vain!