Lue keskustelun säännöt.
Mies ei halua/uskalla uusiin naimisiin :(
10.02.2010 |
Suhteen alussa mies sanoi, että kyllä vielä uskaltaa uusiin naimisiin ja lupasi, että hänen lapsensa edellisestä liitosta ei jää ainoaksi ja että haluaa lisää lapsia ennenkuin täyttää 30v.
Nyt ikää miehellä 31v. ja lapsia harkitaan kuulemma "myöhemmin". Hän haluaisi kyllä talon parin vuoden sisään (ja ehkä lapsenkin), mutta naimisiinmeno ei kait ole mahdollista.
Ymmärrän, että on "huonoja kokemuksia" ja hankala ero takana, mutta tunnen itseni petetyksi kun joskus kuitenkin kertoi, että uskaltaisi vielä naimisiin.
Hitto. Pihalle en tahtoisi potkia, enkä varmaan pystykään, mutta tässä romuttuu koko ajan munkin haaveet!
Kommentit (29)
Vaikka mies olisikin "jo" 31 eli vuosi sitten olisi pitänyt jo tapahtua niin toi on vähän liioteltua. Koska oikeasti: ehtiihän sitä!
Mutta jos naimisiin haluat niin ei se ole paha asia hoitaa. Aikanaan saat leskeneläkettä, lapsia ei tartte lähteä tunnustamaan jne.
Ei kaikkea pidä ottaa kirjallisena: minunkin piti lopettaa työt vanhassa paikassa ennenkö ikää 30, no se on jo myöhästä jos vaan aikaa tuijottaa.
Taloa ei niin vaan rakenneta! Perheen perustaminen saa jännittää. Meillä mies huokaili joskus että ihan pöhköä kun aikasemmin pelkäsi sitä. Mutta onhan meillä oikeus tunteisiin. Vaikka ne olisi pöhköjä.
Hedelmällisempää kuin jauhaa asiasta, märehtiä yksin tms. on sopia että haluat jutella asiasta vaikka perjantaina. Sano että lämmitätte saunaa, teette ruokaa ja puhutte kunnolla.
Miettikää mitkä on esteitä, mitkä hidasteita ja miten ongelmista selviätte.
* Esim. taloudellisesti jos ostatte tontin, kaivatte maata, rakennatte talon ja saatte lapsia niin miten selviätte maksuista?
* Onko sun mahdollista palata töihin vaikka haaveilisitkin kotona olemisesta?
* Tai saatteko yhteistä aikaa miten?
Asiat saa ihan uuden näkökulman kun ei asiaa ajattele yhtenä isonä harmaana möykkynä: talon rakentaminen, koliikkivauva, loppuuko seksielämä?
Pelot voi olla mitä vaan ja niitä saattaa olla jo hankittuna vanhasta suhteesta!
Vaikka koskaan ei saisi uutta verrata vanhaan niin mistä sen tietää miten paljon mies on saanut takkiinsa vaikka vaan häiden järjestämisestä?
Tälläsiä asioita teidän tarttee miettiä. Mitä ongelmia naimisiinmenosta on, ehkä maistraatti on sitten hyvä kompromissi? Ei osaa sanoa. Mutta sun pitää nyt vaan nostaa se kisu päydälle ja ihan aikuisena jutella missä mättää ja miten te YHDESSÄ niistä selviätte?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mulla olisi jossain vaiheessa edessä leikkaus, jonka jälkeen ei olisi "järkevää" lapsia tehdä. Siksi nyt olisi hiukan "kiire" saada lapsi. Ei leikkaustakaan voi kovin montaa vuotta eteenpäin lykätä.
On hiukan kusetettu olo, kun mies jutteli, että lapsia saamme, mutta nyt sekään ei ole niin varmaa. Todellakin täytyy nostaa nyt kissa pöydälle ja jutella. ap
Jos pariskunta on avoliitossa ennen aivoitumista on todennäköisempää, että suhde päätyy eroon. Siksi, että vähän painostuksen vuoksikin mennään naimisiin (ystävät ja suku kun tuppaavat kysellä, että millonkas niitä häitä vietetään).
Tuttavapiirissäni on enemmän ja enemmän näitä pareja, joissa mies ei halua naimisiin. Joko vaikea aviero tai muu syy.
Itseäni on kosittu 5 kertaa. Varmin konsti tulla kosituksi oli, kun ilmoitin kaikille jo etukäteen, että minua ei naimisiinmeno eikä lapset kiinnosta. Eivät kyllä kiinnostaneetkaan. Menin naimisiinkin vähän olosuhteiden pakosta. Oli monella tapaa helpompaa.
Jos mies ei halua kanssasi lapsia ja laittaa tällaisia epämääräisiä aikarajoja, niin muuta erilleen. Voittehan edelleenkin seurustella, mutta voit myös tehdä tiettäväksi, että sinulla on haku päällä tosimielessä. Haluat perheen.
Mies on sinuun tottunut ja pitää sinua itsestään selvyytenä. Hän alun huumassa lupasi sinulle mitä halusitkin. Sanoisin, että ennusteenne ei ole hyvä. Toisaalta miestä pitää ehkä vähän ravistella, että ymmärtää mitä sinä hänelle merkitset. Asunnon metsästykseen, mars! Kyllä niitä tosimielläkin olevia miehiä löytyy. Ehkä myös nykyisen kumppanisi silmät avautuvat.
Siksi en teekään talokauppoja (tai muita isompia kauppoja) ennen avioliittoa. ap
voit ihan hyvin tehdäkin näitä kauppoja, kunhan vain huolehdit, että se, minkä maksat saat myös nimiisi. Kyllähän kauppakirjoihin kirjoitetaan omistusosuus (esim. 50% ja 50%). Usein täällä on niitä juttuja, että talo on 100% miehen nimissä ja avovaimo on sitten kuitenkin maksanut huomattavan osan. Kun tulee ero, vaimo ei saakaan mitään, kun talo on miehen "nimissä".
Minä taas pohdiskelin sitä, että miksi mies haluaisi sitoutua minuun talolainalla, mutta ei avioliitolla? Talolainakin sitoo meidät kymmeniksi vuosiksi eteenpäin... ap
Emme virallisesti asu yhdessä vaikka käytännössä melkein kuitenkin. :D Nyt olen viimeiset pari kuukautta viettänyt enemmän aikaa yksikseni asunnollani, että on molemmat saatu miettiä asioita. Minä tiedän mitä haluan. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä fiksaatio sinulla on? Rakastat miestä, eikö se riitä?
Mikä fiksaatio sinulla on? Rakastat miestä, eikö se riitä?
Mutta jos muutenkin aiomme ottaa yhdessä asuntolainan (ja saada ehkä lapsia) ja haluamme olla loppuelämän yhdessä niin miksi emme menisi naimisiin? ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitten se löysi minua ihanamman ja kosi häntä samantien. Älä anna sumuttaa itseäsi!
Mikä fiksaatio sinulla on? Rakastat miestä, eikö se riitä?
Mutta jos muutenkin aiomme ottaa yhdessä asuntolainan (ja saada ehkä lapsia) ja haluamme olla loppuelämän yhdessä niin miksi emme menisi naimisiin? ap
No, miksi ette laita kakkaa hattuihin? Tai rasvaa koko autoanne ulkopuolelta vaseliinilla. Siis miksi ETTE rasvaa? Eihän teillä ole mitään syytä olla rasvaamatta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä fiksaatio sinulla on? Rakastat miestä, eikö se riitä?
Mutta jos muutenkin aiomme ottaa yhdessä asuntolainan (ja saada ehkä lapsia) ja haluamme olla loppuelämän yhdessä niin miksi emme menisi naimisiin? ap
No, miksi ette laita kakkaa hattuihin? Tai rasvaa koko autoanne ulkopuolelta vaseliinilla. Siis miksi ETTE rasvaa? Eihän teillä ole mitään syytä olla rasvaamatta?
Joo-o. ap
naimisiin. Kaikki asiat, raha-asiat, eläkkeet ym.ym., voidaan hoitaa paperilla niin, ettei tarvitse mennä naimisiin. Sinä voit pitää halutessasi ihan mitä vaan sormusta ihan missä sormessa vaan. Sukunimeäsi et voi vaihtaa, mutta mitä väliä sillä. Mitä se naimisiinmeno muuttaisi? Miten se sitoisi teidät tiukemmin yhteen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mikä on sinulle tärkeää. Haluatko naimisiin vai et. Ja sitten vaan sanoa miehelle, että nämä ja nämä on reunaehdot, jolla suostut olemaan hänen kanssaan ja jos hän ei pysty siihen vastaamaan, niin sitten vaan uutta matoa kuokkuun.
naimisiinmenointoa. Tokihan sitä joskus itsekin mietti, mutta nykyään avoliitossa ja 2 lasta. Mitä eroa ollaanko avoliitossa vai avioliitossa? Miehellä ero takanaan ja karsastaa toista naimisiinmenoa. Mäkään en vaihtaisi sukunimeäni, joten ei järkeä. Sama mies tuo on ollaan naimisissa tai ei.
Sinänsä ymmärrän jutun pointin että meillä mies oli se, joka oli ehdottoman varma ettei tahdo enää lapsia. Itse taas ehdottomasti tahdoin perheen. Lopulta kun oli aikansa kypsytellyt asiaa, totesi että ennemmin tekee lapset mun kanssa kuin elää kokonaan ilman. En olisi voinut jatkaa suhdetta tosissaan kauaa, jollei olisi alkanut lämmetä vauva-ajatukselle. Monet keskustelut ja erotkin käytiin tuon takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huoh, kävin eilen lääkärin juttusilla ja kyllä nyt näin on, että leikkaukseen menen viimestään syksyllä. Tässä nyt on miehellä reilu puolivuotta aikaa miettiä tätä lapsi- ja naimisiinmenoasiaa, mutta minä olen jo varautunut siihen, että niin ei tapahdu.
(Miehelle en toki ole mitään aikarajaa asettanut. Hän kun ei edes tiedä, että tuon leikkauksen jälkeen ei ole järkevää lapsia hankkia. Vai pitäisikö kertoa?!)
Sattuu, mutta ehkäpä se täsä.
tottakai sinun ap kannattaa kertoa miehelle, miksi sillä lapsiasialla on kiire. Mieshän voi hyvin ajatella, että ehtiihän tässä vuosien saatossa. Keskustelkaa!
Noin muuten mun adrenaliinitaso nousee aina tällaisissa tapauksissa. Ystäväni avomies hoki, ettei toista kertaa tee samaa virhettä eli mene naimisiin, kun oli jo eronnut. No, menivät kuitenkin, ja kas kummaa, ovat nyt eronneet. Arvostakaa nyt itseänne edes vähän naiset! Toki on ihan ok seurustella "kevyemmin", jos se kummallekin käy, mutta jos toinen haluaa perustaa perheen ja toinen vähän miettiä ja katsella vuosikausia, niin ei siitä tule mitään!
Mun exä oli juuri tuollainen katsotaan sitten joskus -tyyppi, onneksi lähdin. Miesrintamalla teinkin sitten selväksi, että haluan perustaa perheen, eli etsin vain sellaista miestä, jolle tämä sopi. Ei kuuta kannata taivaalta tavoitella, mutta pitää tehdä selväksi, mitkä ovat itselle niitä tärkeimpiä asioita, mitä toiselta vaatii/odottaa, muissa jutuissa kannattaa sitten joustaakin.
Joskus tulee mieleen, että ehkä ne ajat oli paremmat, kun mies usein oli jotain 10-20 vuotta vaimoaan vanhempi.
tottakai sinun ap kannattaa kertoa miehelle, miksi sillä lapsiasialla on kiire. Mieshän voi hyvin ajatella, että ehtiihän tässä vuosien saatossa. Keskustelkaa!
Noin muuten mun adrenaliinitaso nousee aina tällaisissa tapauksissa. Ystäväni avomies hoki, ettei toista kertaa tee samaa virhettä eli mene naimisiin, kun oli jo eronnut. No, menivät kuitenkin, ja kas kummaa, ovat nyt eronneet. Arvostakaa nyt itseänne edes vähän naiset! Toki on ihan ok seurustella "kevyemmin", jos se kummallekin käy, mutta jos toinen haluaa perustaa perheen ja toinen vähän miettiä ja katsella vuosikausia, niin ei siitä tule mitään!
Mun exä oli juuri tuollainen katsotaan sitten joskus -tyyppi, onneksi lähdin. Miesrintamalla teinkin sitten selväksi, että haluan perustaa perheen, eli etsin vain sellaista miestä, jolle tämä sopi. Ei kuuta kannata taivaalta tavoitella, mutta pitää tehdä selväksi, mitkä ovat itselle niitä tärkeimpiä asioita, mitä toiselta vaatii/odottaa, muissa jutuissa kannattaa sitten joustaakin.
Joskus tulee mieleen, että ehkä ne ajat oli paremmat, kun mies usein oli jotain 10-20 vuotta vaimoaan vanhempi.
Ajattelin, että miehestä se voi tuntua painostukselta, jos sanon, että mun "täytyy" raskautua ennen syksyä tai lapset jää tekemättä (ja sitten katkeroidun hänelle).
Ja hyvinkin selväksi tein miehelle heti alussa, että minä haluan olla nuori äiti ja haluan saada perheen mahdollisimman pian. Silloin mieskin oli samaa mieltä kanssani. Vaan ei enää.
Ja mieheni on minua 10 vuotta vanhempi.. ap
Ymmärrän miestä ihan täysin.
Jos teette vielä yhteisen lapsen niin sitten naimisiin menemissä on järkeä. Suo turvaa jos toiselle tapahtuu jotain, mutta muuten avioliitto ei muuta mitään.
Sitoutunut voi olla ilman valojakin.
Ymmärrän miestä ihan täysin.
Jos teette vielä yhteisen lapsen niin sitten naimisiin menemissä on järkeä. Suo turvaa jos toiselle tapahtuu jotain, mutta muuten avioliitto ei muuta mitään.
Sitoutunut voi olla ilman valojakin.
Haluan että lapseni syntyvät avioliittoon. Mutta jos ei ole tarkoitus saada lapsia, niin eipä sen oo sitten niin väliä missä liitossa ollaan vai ollaanko yhtään missään. ap
Ei kaikkien tietenkään pidä mennä naimisiin, eihän kaikkien tietysti pidä lapsiakaan tehdä. Ongelma on vaan siinä, että kahden erilaisen ihmisen käsitykset tärkeistä asioista törmäilevät toisiinsa. On asioita, joissa voi joustaa, ja asioita, joissa joustamalla vain tulee katkeraksi ja pilaa elämänsä.
voit ihan hyvin tehdäkin näitä kauppoja, kunhan vain huolehdit, että se, minkä maksat saat myös nimiisi. Kyllähän kauppakirjoihin kirjoitetaan omistusosuus (esim. 50% ja 50%). Usein täällä on niitä juttuja, että talo on 100% miehen nimissä ja avovaimo on sitten kuitenkin maksanut huomattavan osan. Kun tulee ero, vaimo ei saakaan mitään, kun talo on miehen "nimissä".