Lue keskustelun säännöt.
Olenko k*sipää kun en suostu tapaamaan masentunutta kaveria?
13.04.2022 |
Olen pitkään ollut stressaantunut ja ahdistunut. Nyt viimein olen tällä viikolla ollut jopa iloinen. En tiedä koska viimeksi. Ihanan kevyt olo kun kaikki ei enää paina.
Masentunut kaveri kysyy usein koska nähdään, häntä ahdistaa ja ei jaksa mitään.
En halua mennä hänen luokseen, tiedän mitä siellä tapahtuu, märehditään kaikkea ja kenelläkään ei ole kivaa.
Olenko inhottava kun jätän toisen yksin siksi etten halua pilata omaa hyvää oloani?
Kommentit (19)
Minäkin jätin pitämättä yhteyttä kun sieltä alkoi tulla sellaisia tekstareita että mulla on tylsää jne. Itsellä kuitenkin työt ja perheet huolehdittavana. Tuosta on joku kolmisen vuotta ja ystävyys vain molemmin puolin sitten viimein hiipui.
Näin hänestä pari yötä sitten unta että hän tuli hyvästelemään minut.
Lieköhän enne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tottakai sun pitää varjella itseäsi myös. Mutta onko se täysin pois suljettu vaihtoehto, jos ehdotat kaverille, että nyt tällä kertaa ei märehditä mitään vaan ajatellaan vaihtelun vuoksi jotain ihan muuta mukavaa?
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän ymmärrä, jos vastaat, että olet itse rasittunut.
Se että olen ollut rasittunut on ollut se syy miksi tavataan, ollaan onnettomia yhdessä.
Nyt en enää halua. Pelkään että hän vetää minut mukanaan takaisin alas.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän ymmärrä, jos vastaat, että olet itse rasittunut.
Se että olen ollut rasittunut on ollut se syy miksi tavataan, ollaan onnettomia yhdessä.
Nyt en enää halua. Pelkään että hän vetää minut mukanaan takaisin alas.Ap
Laita viesti: "Kiitos vertaistuesta! Koita pärjätä, heippa!"
Ehkä voisit lähettää jotain tekstiviestejä kuitenkin, jos et jaksa tavata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän ymmärrä, jos vastaat, että olet itse rasittunut.
Se että olen ollut rasittunut on ollut se syy miksi tavataan, ollaan onnettomia yhdessä.
Nyt en enää halua. Pelkään että hän vetää minut mukanaan takaisin alas.Ap
Masentuneet monesti tukevat toistensa masennuskierrettä vaikka hetken helpotus onkin puhua ikävistä asioista. Oleellista on tietty se, millä tavalla ongelmia käsitellään.
Sitä varten on terapeutit, ettei tarvitse pilata kaverisuhteita jatkuvalla negatiivisuudella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ehkä voisit lähettää jotain tekstiviestejä kuitenkin, jos et jaksa tavata.
Hän lakkaa vastaamasta viesteihin kun sanon etten tule.
Ap
Ei kannata tuhlata aikaa heikkoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sitä varten on terapeutit, ettei tarvitse pilata kaverisuhteita jatkuvalla negatiivisuudella.
Joo mutta sen voi SANOA sille masentuneelle kaverille. Mä itse masentuneena tein sen klassisen virheen, että vuodatin pahaa oloani kaverini niskaan paljon. En itse tajunnut kuinka kauheaa se on toiselle, enkä myöskään tiennyt hänellä olevan todella paha olo itselläänkin, koska hän oli vähän sellainen ettei näyttänyt pahaa oloaan muille, eikä paasannut murheistaan kuten minä teen, tai tein silloin, en enää nykyään.
Minusta tuo on hyvä idea minkä joku edellä esitti, että ehdottaa jotain mukavaa tekemistä eikä vain murheista märehtimistä. Ja kannattaa myös sanoa suoraan, että on itselläkin ahdistusta joten ei jaksa hirveästi muiden taakkoja kanniskella.
Hyvän kaverin tunnistaa siitä kun ei jaksa kuunnella tai auttaa toista. Pitäkää vaan kaveruussuhde pinnallisena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa sanoa että olet pinnallinen ihminen ja haluat puhua vain iloisista asioita ja hyvistä hetkistä! Tosi moni ”ymmärtää”.
Vierailija kirjoitti:
Hyvän kaverin tunnistaa siitä kun ei jaksa kuunnella tai auttaa toista. Pitäkää vaan kaveruussuhde pinnallisena.
Onko se varsinaista auttamista, jos se vuodatus ei koskaan tuota mitään hyvää vaan lähinnä saa pysymään tiukemmin siellä masennuksen suossa?
Vai onko kaikki hyvä ja mukava pinnallista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvän kaverin tunnistaa siitä kun ei jaksa kuunnella tai auttaa toista. Pitäkää vaan kaveruussuhde pinnallisena.
Onko se varsinaista auttamista, jos se vuodatus ei koskaan tuota mitään hyvää vaan lähinnä saa pysymään tiukemmin siellä masennuksen suossa?
Vai onko kaikki hyvä ja mukava pinnallista?
Kai se sitten on kun ei halua olla pohjalla. Ap haluaa pysytellä pinnalla.
Vierailija kirjoitti:
Hyvän kaverin tunnistaa siitä kun ei jaksa kuunnella tai auttaa toista. Pitäkää vaan kaveruussuhde pinnallisena.
Kammottava olisi sellainen "kaveri"suhde missä pitää uhrata oma hyvinvointi toisen takia.
Jokaisella on oikeus pitää huolta itsestään. Onko oma hyvinvointi sinusta pinnallista?
Ei me masentuneetkaan haluta mitään säälitapaamisia, ole ihminen ja älä ole töykeä vaan ihan avoimesti juttelet puhelimessa, textaat ym
Sano, että märehtiminen ei tee sulle hyvää, ja sen vähentäminen parantaisi teidän ihmissuhdetta. Tehkää jotain konkreettista yhdessä.
Kyllä tuollaiset tutut pitää jättää omaan rauhaansa. Ei tuollaisessa tilassa varmaan haluakaan tavata ketään. Tai ei pitäisi haluta.
Eiköhän ymmärrä, jos vastaat, että olet itse rasittunut.