Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten kannattaa toimia, jos naapurit eivät pidä minusta?
04.04.2022 |
Kannattaako muuttaa välittömästi pois vai mitä pitäisi tehdä? En ole koskaan eläissänyt saanut heippalappuja opiskeluaikojeni jälkeen ja siitäkin on noin 10 vuotta. Koskaan ei ole saanut varoituksia tai häätöä. Mieluummin haluaisin heippalapun, jotta tietäisin, mistä on kyse. Talossa on hieman huonohko äänieristys kyllä. En uskalla tai edes halua selvitellä oma-aloitteisesti syytä asiaan.
Kommentit (30)
Täytyy varmaankin vain kärsiä ja pelätä pahinta ja pohtia pääni puhki syitä, miksi eivät pidä minusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alkaisivatko ihmiset jutella minulle enemmän, jos minulla olisi vaikkapa lemmikki? Eli siis ulkoiluttaessa lemmikkiä ihmiset tulisivat keskustelemaan minulle ja saisinkin tietää, miten suhtautuvat? Jos juttelu olisi positiivista -> tietäisin, että olen ihmisenä ihan ok ja pidetty.
Mene puhumaan jollekin ammattilaiselle.
Ok, kukaan ei halua auttaa minua. Muutan pois siis.
Vierailija kirjoitti:
Mene puhumaan jollekin ammattilaiselle.
No ei se ammattilainen osaisi vastata, ellei tunne niitä ihmisiä, jotka mahdollisesti inhoavat minua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole edes varma, että eivät pidä, mutta epäilys on vahva ja se on vähitellen vahvistunut. En tiedä, miten voisin edes selvittää asiaa nolaamatta itseäni. Olisi kiinnostavaa tuntea joku muu ihminen ja sitten kysyä häneltä, miten ne samat ihmiset suhtautuvat häneen, mutta kun en tunne ketään ja kavereitakaan tai kumppania minulla ei ole (siis sellaisia, jotka voisivat käydä kylässä tai oleskella luonani edes hetkellisesti).
No nyt on aika vainoharhaista tekstiä. Onko sinulle puhkeamassa skitsofrenia?
Kuten eräs älykäs ihminen on kerran sanonut, niin älykäs ihminen tervehtii naapuria ja jatkaa kiireisenä matkaansa.
Jos haluaa kavereita, niin niitä kannattaa etsiä esim. netistä yhteisen mielenkiinnon perusteella tai harrastusten parista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksin asuminen on muuten aivan kamalaa. Menee aivan liikaa aikaa sellaisen miettimiseen, mitä nuo muut ajattelevat. Jos mulla olisi kumppani tai kavereita, niin en miettisi asiaa.
En uskaltaisi toisaalta edes pyytää ketään kylään tai hankkia asuinkumppania, kun miettisin niiden naapureiden reaktioita ja sitä, naureskelevatko nyt mulle, jos mulla olisikin kumppani tai kavereita. Ehkä se kumppanini olisi liian nolo tai lyhyt ym. heidän mielestään ja pitäisivät minua vieläkin huonompana ihmisenä.
Pitäisi ensin hankkia puoliso ja muuttaa valmiiksi pariskuntana jonnekin, niin ei koskaan päätyisi sen nolon yksinäisen asemaan missään. Eli saapuisi ikäänkuin "voittajana" ja korkeamman statuksen ihmisenä uuteen paikkaan jo valmiiksi. Sitten ihmiset olisivat ystävällisiä ja saisi itsekin olla onnellinen ja pidetty ihminen.
No mua ei kiinnosta se että pitääkö naapurit musta vai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole edes varma, että eivät pidä, mutta epäilys on vahva ja se on vähitellen vahvistunut. En tiedä, miten voisin edes selvittää asiaa nolaamatta itseäni. Olisi kiinnostavaa tuntea joku muu ihminen ja sitten kysyä häneltä, miten ne samat ihmiset suhtautuvat häneen, mutta kun en tunne ketään ja kavereitakaan tai kumppania minulla ei ole (siis sellaisia, jotka voisivat käydä kylässä tai oleskella luonani edes hetkellisesti).
No nyt on aika vainoharhaista tekstiä. Onko sinulle puhkeamassa skitsofrenia?
Ei ole. Olen vain yksinäinen.
kuten tuolla jo sanottiin, hae ammattilaisapua!
Mitä helevetin väliä on, mitä naapurit ajattelevat, ei hitto mitään!
Olet luulotautinen!
Elä kuule omaa elämääsi ihan niinkuin itse haluat, naapureista viis!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No mua ei kiinnosta se että pitääkö naapurit musta vai ei.
Ei minuakaan juurikaan kiinnostanut silloin, kun mulla oli koira. Tosin mulla oli myös tapailusuhde tuolloin vuosikausien ajan. En ole täysin sinkkuna ollut kovin onnellinen koskaan ja silloin olen miettinyt muiden reaktioita ja mm. sitä, miten kaupanmyyjä reagoi siinä kassalla.
Vierailija kirjoitti:
No mua ei kiinnosta se että pitääkö naapurit musta vai ei.
Ja lisään että olen onnellinen. Naapurien ajatukset ei mua onnettomaksi tee. Mulle yks hailee olenko pidetty ihminen vai en :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mua ei kiinnosta se että pitääkö naapurit musta vai ei.
Ja lisään että olen onnellinen. Naapurien ajatukset ei mua onnettomaksi tee. Mulle yks hailee olenko pidetty ihminen vai en :)
Sinulla on hyvä asenne. Kunpa pääsisin tuohon samaan itsekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole edes varma, että eivät pidä, mutta epäilys on vahva ja se on vähitellen vahvistunut. En tiedä, miten voisin edes selvittää asiaa nolaamatta itseäni. Olisi kiinnostavaa tuntea joku muu ihminen ja sitten kysyä häneltä, miten ne samat ihmiset suhtautuvat häneen, mutta kun en tunne ketään ja kavereitakaan tai kumppania minulla ei ole (siis sellaisia, jotka voisivat käydä kylässä tai oleskella luonani edes hetkellisesti).
No nyt on aika vainoharhaista tekstiä. Onko sinulle puhkeamassa skitsofrenia?
Ei ole. Olen vain yksinäinen.
Minullakin on ollut yksinäisiä kausia elämässä, mutta en silti ole koskaan ajatellut samoja outoja ajatuksia mitä sinä pyörittelet. Ei tuollainen ole normaalia.
Onko sinulla käytännön esimerkkejä, joiden perusteella uskot naapuriesi inhoavan sinua? Millaisissa tilanteissa sellainen tunne on sinulle syntynyt`? Vietätkö asunnossasi sellaista elämää, jonka vuoksi koet syyllisyyttä esim. soitat pianoa arki-iltaisin klo 23.30?
"Pitäisi ensin hankkia puoliso ja muuttaa valmiiksi pariskuntana jonnekin, niin ei koskaan päätyisi sen nolon yksinäisen asemaan missään. Eli saapuisi ikäänkuin "voittajana" ja korkeamman statuksen ihmisenä uuteen paikkaan jo valmiiksi. Sitten ihmiset olisivat ystävällisiä ja saisi itsekin olla onnellinen ja pidetty ihminen."
Tämä jos jokin on projisointia. Luulet että naapurisi (tuskin he edes muistavat olemassaoloasi jos et metelöi) kyyläävät sinua "alempiarvoista" sinkkuasukasta.
Suomessa on miljoona sinkkua ellei jo enemmänkin. Eli jokaisessa kerrostalossa asuu heitä pilvin pimein. Myös samassa rapussa kuin sinä jollet ole muuttanut ns. mummotaloon.
Ap. Mene kysymään mitä mieltä ovat sinusta. Ei minustakaan tykätä, mutta muuttakoot itse pois. Minua ei yhtään häiritse muiden ajatukset. Ne ovat vain ajatuksia.
Alue: Aihe vapaa
En ole edes varma, että eivät pidä, mutta epäilys on vahva ja se on vähitellen vahvistunut. En tiedä, miten voisin edes selvittää asiaa nolaamatta itseäni. Olisi kiinnostavaa tuntea joku muu ihminen ja sitten kysyä häneltä, miten ne samat ihmiset suhtautuvat häneen, mutta kun en tunne ketään ja kavereitakaan tai kumppania minulla ei ole (siis sellaisia, jotka voisivat käydä kylässä tai oleskella luonani edes hetkellisesti).