Kuvaile kolmalle sanalla sitä lasta, joka oli koulukiusattu sinun kouluaikoinasi?
Kommentit (59)
Minä. Luokan korkein keskiarvo, fiksu, hyvä liikunanssa ja kaikissa lukuaineissa, ainut huono aine oli musiikki. Mutta kun olin muualta muuttanut, niin jouduin kiusatuksi. Ja ehkä hiukan punkero, vaikka liikuin tosi paljon, karatea, jumppaa jne... niin käytin verkkareita kokoa 42 7-luokalla. Reidet oli tosi hyvin kehittyneet.
Yläasteella: maalaispoika, kömpelö, ns "yksinkertainen".
keskiarvo 9,2
pojat tykkäsi
- muut tytöt hyökkäsi kimppuun ja pisti matalaksi. Tökkivät jopa ringissä kepeillä keskellä ollutta kateuden kohdetta. Joo ja se olin minä.Tätä jatkui kuukausia, kunnes joku kiusaajista rupesi potemaan huonoa omaatuntoa ja muut seurasi perässä.
huonosti koulussa menestyvä, yliujo, lialle ja virtsalle haiseva tyttö.
Ja niin heistä tuli sittemmin myös säikkyjä, sulkeutuneita.
Lisäksi oli yksi ADHD-tyyppinen poika, jota kiusattiin.
ei puolustanut itseään millään lailla, joten äitinsä vahti häntä aina välitunneilla (koska oli kotirouvana)
Outo
Fiksumpi kuin muut
Haisi pahalta
Tää tyyppi teki kummallisia juttuja. Mulla on aina ollut sellainen olo, että hän halusikin olla outo, saadakseen edes negatiivista huomiota. Hän mm. "lääppi" tai kosketteli ihmisiä, tarkoituksena saada ihmiset kiljumaan. Kerran hän tuli kouluun kerran kenkä toisessa jalassa ja saapas toisessa!? Hän oli tunneilla paljon omissa ajatuksissaan, joista opettajienkin piti 'herätellä'. Opettajatkaan eivät hänestä tykänneet. Hänellä ei ollut ystäviä.
Myöhemmin vasta olen tajunnut, että pojan kotiolot olivat tosi kamalat :-( Äidin uusi mies ilmeisesti pahoinpiteli heitä molempia ja esim tuo kenkä toisessa jalassa juttu lienee mennyt niin, ettei pojalla ollut aikaa ottaa toista kenkää kun kotona tapeltiin, niin nappasi sen saappaan :-(
Poika vaihtoi koulua yläasteella ja hyvin pian nousi uuden luokkansa parhaaksi. Oli varmasti paljon fiksumpi kuin meistä kukaan ja toivottavasti sai kiusaamisesta huolimatta hyvän elämän.
provosoiva
rohkea
sympaattinen
Olen ikuisest kiitollinen siitä, että olin kiltti pieni tyttö enkä koskaan osallistunut hänen kiusaamiseensa. Viimeinen sana siitä, että yhdessä vaiheessa tutustuin häneen edes hiukan paremmin ja tajusin jo silloin ihan pentuna, että hän oli pohjimmiltaan todella kiva ja empaattinen ihminen. Ja silti jostain ihmeen syystä provosoi porukan kimppuunsa. Kiusaaminen on aina väärin ja kamalaa, mutta jostain syystä musta tuntuu että tämä tyyppi toisella puolella nautti siitä kun sai nyrkkitappelun aikaan, nauroi vaan tapellessaan. Se kiusaaminen oli kyllä enemmän sellaista oikeaa fyysistä tappelua johon hän siis myös itse osallistui, ei kammottavaa henkistä vainoamista. Poika siis kyseessä ja on pärjännyt elämässään hienosti.
oltiin erityisluokka ja kaikki normiluokat vittuili meille, mutta mepä annettiin takasin.
tikkulaiha, ärrävikainen, itkupilli
käytiin sitten kavereiden kanssa kertomassa reksille, että tyttöä kiusataan, tiedä sitten auttoiko mitään. Myös minua yritettiin kiusata joskus, olin helppo kohde, koska vaihdoin pk aikana koulua 6 kertaa, mutta olin ilmeisesti niin paha suustani ja sain helposti kavereita, että yritykseksi jäin.
Sydän syrjällään luen juttuja kiusatuista lapsista, niin surullista :(
tästä pinosta. En usko että yhdestäkään entisestä kiusaajasta on mahdollista tulla empaattista ja fiksua aikuista.
joka en ymmärtänyt pitää puoliani ja ihmettelin aina, miksi ihmiset haluavat pahaa toisilleen.
Lisäksi yksi jehovantodistaja ylipäänsä kaikki, jotka eivät olleet reippaita ja sosiaalisia.
Tapaus 1:
ulkonevat etuhampaat
leuhka
ei osannut puhua "muiden kanssa samaa kieltä"
Tapaus 2:
likaiset hiukset
uskovaisesta perheestä
hiljainen ja kiltti
"nolot" vaatteet: kuluneet, poissa muodista
ulkonäkö ym. muut jutut ei niinkään vaikuttaneet, koska nämä kiusaajat oli meidän kouluun kesken kaiken siirrettyjä, ja he kiusasivat kaikkia joita pystyivät, eli jotka toisin sanoen eivät osanneet tapella takaisin. Minua kiusattiin ja lähes kaikkia ystäviänikin jossain vaiheessa. Meitä opettivat jatkuvasti vaihtuvat sijaiset ja luokassa oli kaaos koko ajan.
Yläasteella minua ei enää kiusattu, mut niitä kauneimpia ja herttaisimpia tyttöjä kiusattiin toisten tyttöjen toimesta. (mä en kiusannut) Se oli ihan hullua, mä en ymmärrä mikä tohon ajoi. Noista tytöistä moni oli ihan shokissa, kun yrittivät olla kivoja tulla kaikkien kanssa toimeen, ja silti heitä kiusattiin.
Yläasteella minua ei enää kiusattu, mut niitä kauneimpia ja herttaisimpia tyttöjä kiusattiin toisten tyttöjen toimesta. (mä en kiusannut) Se oli ihan hullua, mä en ymmärrä mikä tohon ajoi. Noista tytöistä moni oli ihan shokissa, kun yrittivät olla kivoja tulla kaikkien kanssa toimeen, ja silti heitä kiusattiin.
Olin herttainen ja kiva kaikille, ihmettelin, kun mikään ei auttanut. Luulen, että kuuluin juuri noihin mainitsemasi tyyppisiin tyttöihin. Luokkani tytöt mm. suunnittelivat, miten tuhoavat ulkonäköni.
Vieläkin, kun menen uuteen porukkaan, esim. vaihdan työpaikkaa, pelkään, että minua aletaan taas kiusata, vaikka siitä on jo 20 vuotta.
Olin vissiin vähän omituinen, käytin vääriä vaatteita ja tiesin liikaa asioita kun luin paljon. Ei Itä-Helsingissä sellaista katsella.
Yläasteella vielä finnit päälle - argh!