Kuvaile kolmalle sanalla sitä lasta, joka oli koulukiusattu sinun kouluaikoinasi?

Helppo päätellä ketkä olivat kiusaajia, jokainen heistä vaikuttaa olevan kiusaaja edelleen.

pitkä

rohkea

erilainen

itkupilli (itki päivittäin monta kertaa milloin mistäkin asiasta), tosi ruma ja omituinen.

Kiusattu ala-asteelta ylä-asteelle ja varmaan senkin jälkeen.

Ihan kuin minä :)

Pojasta kyse ja oli tosi säälittävää, kuinka jotkut sitä kiusasivat. Tosin tämä oli luokan suosikkopojan suosiossa eli kiusaaminen ei kovin pahaksi päässyt.



Mä luulen, että meistä montaa on sen verran jossain vaiheessa kiusattu, että voi sanoa olevansa koulukiusattu.



Mua yks jannu nimitti aina luuviuluksi ja se oli silloin paha. Nyt lähinnä naurattaa varsinkin kun kiusaaja oli vielä laihempi kuin mä :)



Mutta mun mielestä kaikki kiusaaminen on järkyttävää ja kertoo lähinnä kiusaajan huonosta itsetunnosta.

pieni, hintelä ja yksinkertainen poika:-/.



Yläasteella: hiljaiset, ujot tytöt, jotka menestyivät koulussa:-/.



Nyt: mun tytär: älykäs, erilainen, Asperger.

Tuntuu pahalta, että juuri herkimmät joutuvat kärsimään. Eipä ihme, että masennusta on paljon. Entä sitten itsemurhia? Olen miettinyt joskus joitakin kouluaikojen kiusattuja luokkatovereita, että mitähän heistä tuli. Minä en onneksi kiusannut koskaan, mutten puolustanutkaan. Olin vain sivullinen.



Mutta elämä antaa korvillekin. Juuri nuo kiusaajatyypit ovat nykyään loosereita: vankiloissa, rikollisia, juoppoja, köyhimyksiä ja katkeria. Ihan oikein niille. Todennäköisesti jo silloin oireilivat omien kotiensa ongelmia, mutta eihän lapset sellaista tajua.



Nyt oma tytär on ujo, kiltti ja arka. Häntä kiusaa päiväkodissa eräs kovaääninen päällepäsmärityttö. Olen koittanut opettaa tyttärelleni, kuinka sanoa tuolle tytölle takaisin. Sillä pahinta mitä kiusattu tekee on olla hiljaa vain.

Yhden pojan muistan aina. Ala-asteella oltiin ja poika kait eroperheestä. Jalka vinossa mutta eniten kiusattiin kun oli vielä silloin 10-vuotiaana kastelija koulussakin. Enkä sen pojan viereen halunnut istumaan, koska haisi pissalle.



Oli ala-asten varmasti ihan kamalaa aikaa sille pojalle. Jälkikäteen ymmärrän että hänellä oli varmaan kotioloissa jotain häikkää ja eihän kasteluongelmallekaan kukaan mitään itse voi, tai siis ei tahallaan kastele.



Yläasteelle poika meni eri kouluun, jossa pärjäsi kait aika kivasti, sai uusia kavereita ja urheili. Mutta luokkakokoukseen kutsuttaessa vastaus oli ollut - aiheesta!- hyvin painokelvotota tavaraa, kuulemma.

lihava

pahalle haiseva

rumasti / huonosti pukeutuva

tyhmä

opettajien nuoleskelija

kantelupukki

tyhjän kitisijä

silmälasikäärme

ruma naama

Harvaan asutun maalaiskunnan ainoalla yläasteella oli kyllä 500 oppilasta, mutta täysiä juntteja kaikki. Kieroon katsomisen ja kiusaamisen ainoaksi syyksi riitti se, ettei käyttänyt tismalleen samanmerkkisiä ja -mallisia farkkuja kuin muotikellokkaat. Esimerkkejä kiusatuista:



- luokan paras oppilas

- huonoihoinen, ujon puoleinen

- ulkonevahampainen, kirjakieltä puhuva

- hameita pitävä hikarityttö

- hielle haiseva poika

- historiaa harrastava poika



Pahimpia kiusaajia olivat huonommista perheistä tulevat, koulussa huonosti menestyvät, huonosti käyttäytyvät öykkärilapset.



Itse olin tietysti yksi kiusatuista. Minua kiusasi kaksi tyttöä, joista toinen on nykyään peruskoulupohjainen kotiäiti ja toinen herätysliikkeen maallikkosaarnaaja. Voin ilokseni sanoa, että oma elämäni on aika lailla paremmalla mallilla kuin heillä.

Minäkin kerran huutelin :( Anteeksi, anteeksi Linda.

usein muuten ilmeisesti lestat ja muut monilapsisten perheiden lapset kiusaa yh-lapsia?!



tästä listalta puuttuu: ärrävikaiset



ja hei haloo, opettakaa lapsenne PESEMÄÄN ja käyttämään antiperspiranttia. ne ala-asteikäiset jo haisee monesti pahalle. karseeta myös jos liikkatunnilla huomaa et jollain on mustaa varpaidenvälisää!

pojat tykkäsivät, aina kiva kaikille = syrjitty tyttöporukassa, koska oli niin erilainen muihin nähden.

Kateelliset yrittivät levittää juttuja, kuinka tämä hankkii arvosanansa vehtaamalla opettajien kanssa yms.



Ja tämä siis yliopistossa :(

rassukan maalaisen oloinen ja aika kamalissa vaatteissa

Tai sitten, kuten minä olin: Ruotsista muuttanut, oudosti puhuva, erilaisesti pukeutuva.

Muita näyttävämpi, älykkäämpi, viehättävämpi

tyttölapsi. Minä.

Vieläkin tuon lapsen tuska soi sisälläni, mutta aika parantaa... Unohdu ei silti koskaan.

Katsoin ala asteella otettua luokkakuvaa ystäväni kanssa, ystävä kehui kuinka kaunis olin. Ainoa mitä minä näin katsoessani kuvaa oli kaikki ne haukkumasanat ja kaiken sen tuskan 9 vuotiaista silmistäni. Muutama päivä kuvan ottamisen jälkeen yritin ensimmäisen kerran itsemurhaa.

Nyt kaikesta on jo vuosia, olen menestynyt ja menestyn edelleen. olen rakentanut itseni, itsetuntoni ja elämäni uudestaan kouluvuosien jälkeen, mutta siihen en ole päässyt, etteivät ne ajat vaikuttaisi minuun. Aika on parantanut pahimmat haavat, mutta se tuska mitä pieni lapsi kokee kun ei kuulukaan joukkoon vaikka mitä tekisi, kun ystävyyssuhteita harjoitellaan ja kaikki pettävät, kun opettajien mielestä olet itse aiheuttanut itsellesi ongelmat ja kun katsot äitisi tuskaa kun hän ymmärtää ettei voi enää auttaa, se ei vaan poistu, ei ikinä.

lihava

pahalle haiseva

rumasti / huonosti pukeutuva

tyhmä

opettajien nuoleskelija

kantelupukki

tyhjän kitisijä

silmälasikäärme

ruma naama

pahanhajuisuus, hidasälyisyys, itseään kehuvuus, poikkeava ulkonäkö tai vaatetus, ujous, ylipainoisuus, köyhyys jne.