Lue keskustelun säännöt.
Paha kevätmasennus auttakaa
19.03.2022 |
Masentaa, minulla muutenki taipumusta siihen mutta tuntuu että tämä alkukevät on aina pahin, kesällä helpottaa.
Aurinko tuntuu liian kirkkaalta, en jaksa sitä, tuntuu että aivoni ei jaksa sitä, haluaisin vaan hautautua peiton alle.
Mikä tähän auttaa? Asiaa ei toki auta se että koko elämäni on ihan hirveässä kriisissä enkä osaa avautua siitä kenellekään. Mutta jos vinkkejä kevät masennuksen helpottamiseen kertokaa jos täällä on kohtalotovereita.
Kommentit (9)
Minä laitan pimennysverhot ja uppoudun sänkyyn jos tuntuu siltä. Vihaan kevättä ja kevätaurinkoa.
Se saa minut levottomaksi ja ylivilkkaaksi, ja toisaalta väsyneeksi. Pahin on tämä hirveä, ruma, pölyinen, maalis-huhtikuu. Kesä on sitten kiva kuitenkin.
D- vitamiini syönti muuten auttaa, 100mg joka aamu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kevät on kyllä aivan perseestä. Pahin aika on myös mulle maaliskuu ja huhtikuu, niin kuin edellinen kommentoija myös kirjoitti. Luonto on ruma ja raaka kevätaurinko on karsea.
Olisipa ikuinen lokakuu ❤️
Samat ohjeet kevätmasennukseen kuin muuhunkin masennukseen. Sekä tällä palstalla että Netissä on valtavasti aineistoa masennuksesta ja siitä toipumisesta.
Vierailija kirjoitti:
Kevät on kyllä aivan perseestä. Pahin aika on myös mulle maaliskuu ja huhtikuu, niin kuin edellinen kommentoija myös kirjoitti. Luonto on ruma ja raaka kevätaurinko on karsea.
Olisipa ikuinen lokakuu ❤️
Kyllä siis jotenkin se aurinko tulee niin raaa’asti pimeän pitkän talven jälkeen.
Sitten tulee vielä tuo kellojen siirto joka ei kohdallani yhtäääna ainakaan auta asiaa, jo valmiiksi jotenkin sekaisin tuosta yhtäkkiä lisääntyneestä valon määrästä.
Kesä on ihana se jotenkin sitten tasoittuu kesää kohti se olo mutta tämä kevät on kirjaimellisesti nimenomaan karsea.
Mä en vaan ymmärrä niiitä kevään hehkuttajia tai jotka jaksaa olla esim ulkona kokoajan kun on niin kirkasta kun itel vaa olo et haluaa hautautua peiton alle piiloon
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Annat itsellesi aikaa ja lepäät. Tuo on sinun normaali reaktio kevääseen ja tiedät sen itse, se menee ajallaan ohi. Älä stressaa siitä nyt yhtään lisää tai yritä suoriutua, koska ei ole mitään järkeä polttaa itsensä loppuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kevät on kyllä aivan perseestä. Pahin aika on myös mulle maaliskuu ja huhtikuu, niin kuin edellinen kommentoija myös kirjoitti. Luonto on ruma ja raaka kevätaurinko on karsea.
Olisipa ikuinen lokakuu ❤️Kyllä siis jotenkin se aurinko tulee niin raaa’asti pimeän pitkän talven jälkeen.
Sitten tulee vielä tuo kellojen siirto joka ei kohdallani yhtäääna ainakaan auta asiaa, jo valmiiksi jotenkin sekaisin tuosta yhtäkkiä lisääntyneestä valon määrästä.
Kesä on ihana se jotenkin sitten tasoittuu kesää kohti se olo mutta tämä kevät on kirjaimellisesti nimenomaan karsea.
Mä en vaan ymmärrä niiitä kevään hehkuttajia tai jotka jaksaa olla esim ulkona kokoajan kun on niin kirkasta kun itel vaa olo et haluaa hautautua peiton alle piiloon
Ap
Jokainen reagoi eri tavalla vuodenaikoihin, mä hehkun keväällä, mutta joulun aikaan en muuta tekisi ku nukkuisin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsellä välillä vaihtelee. Pari vuotta sitten itkin koko kevään, kun olin niin surullinen. Nyt tänä vuonna taas olen ylivilkas ja levoton. En tiedä, kumpi on pahempaa. Nukkumisen kanssa ollut vaikeaa koko talven. Kyllä tuo kirkkaus on minullekin liikaa. Toivon väliin aina sellaisia päiviä jolloin ei paista. Se vähän helpottaa. Tosin talvi oli niin vaikea, että voi nyt paremmin kuitenkin.
Up