Nepsylapsen kouluun saaminen. En jaksa. Sorrun taas viemään autolla sillä kävellen myöhästyy. Ja koulu on tasan mäki alas ja tien yli.
Varaan vaatteet aamulla tuolille valmiiksi. Varaan lääkkeen ja aamupalatarpeet pöydälle. Silti 15 minuuttia ennen koulun alkua haahuilee yöpuvussa tukka pystyssä. Ei toivokaan, että voisin mennä töihin ja jättää selviämään kouluun omin voimin!
Kommentit (23)
Erityslapsellekin on asetettava rajat sekä annettava vastuuta ymmärryksen sekä kykyjen mukaan. Puolesta tekeminen ei kuntouta. Se helpottaa arkea siinä hetkessä, mutta ei ole ratkaisu.
Lapsesi tietää saavansa kyydin. Se voi jopa kannustaa viivyttelyyn. Syy-seuraussuhde ei opeta tässä tilanteessa lapselle mitään.
Erityislapsia pitää hoitaa. Et voi vain laittaa lääkkeitä näkyville. Sinun pitää valvoa. Ja tietenkin viedä kouluun, eihän erityislapsi voi yksin kulkea.
Minä vein erityislapsen kouluun joka päivä, muuten ei olisi mennyt. Ihan hyvä aikuinen siitä silti tuli. Anna armoa itsellesi ja lapsellesi <3
Se, että kouluun meneminen ei onnistu nyt, ei välttämättä tarkoita sitä, että aikataulun puitteissa toimiminen ei koskaan onnistu. Mitä jos nyt vain suosiolla päättäisit, että veisit lapsen kouluun tämän kevään ajan, ja katsoisitte sitten vaikka syksyllä, josko omatoimisuus onnistuisi paremmin?
Luulen, että tähän pätee vähän sama juttu kuin klassikkoleluun, jossa lajitellaan palikoita oikean muotoisiin reikiin. Pyörä palikka ei mahdu neliskulmaisesta reiästä. Lapsellasi ei ole nyt valmiuksia mennä omatoimisesti kouluun, mutta ei se tarkoita sitä, että tilanne olisi aina tämä.
Vierailija kirjoitti:
Se, että kouluun meneminen ei onnistu nyt, ei välttämättä tarkoita sitä, että aikataulun puitteissa toimiminen ei koskaan onnistu. Mitä jos nyt vain suosiolla päättäisit, että veisit lapsen kouluun tämän kevään ajan, ja katsoisitte sitten vaikka syksyllä, josko omatoimisuus onnistuisi paremmin?
Luulen, että tähän pätee vähän sama juttu kuin klassikkoleluun, jossa lajitellaan palikoita oikean muotoisiin reikiin. Pyörä palikka ei mahdu neliskulmaisesta reiästä. Lapsellasi ei ole nyt valmiuksia mennä omatoimisesti kouluun, mutta ei se tarkoita sitä, että tilanne olisi aina tämä.
Ehkä surkein vertaus, mitä olen koskaan nähnyt. Mahtuuko pyöreä palikka sitten myöhemmin neliskulmaisesta reiästä?
Niin kuin "erityislapsi" tai "nepsy-lapsi" tarkoittaisi aina samaa.
Meillä 13v nepsy ottaa itse lääkkeensä ja hoitaa ihan itse itsensä kouluun.
Joskus myöhästelee, kun unohtuu touhuamaan muuta tai on viikkopöllönä, mutta ei usein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se, että kouluun meneminen ei onnistu nyt, ei välttämättä tarkoita sitä, että aikataulun puitteissa toimiminen ei koskaan onnistu. Mitä jos nyt vain suosiolla päättäisit, että veisit lapsen kouluun tämän kevään ajan, ja katsoisitte sitten vaikka syksyllä, josko omatoimisuus onnistuisi paremmin?
Luulen, että tähän pätee vähän sama juttu kuin klassikkoleluun, jossa lajitellaan palikoita oikean muotoisiin reikiin. Pyörä palikka ei mahdu neliskulmaisesta reiästä. Lapsellasi ei ole nyt valmiuksia mennä omatoimisesti kouluun, mutta ei se tarkoita sitä, että tilanne olisi aina tämä.
Ehkä surkein vertaus, mitä olen koskaan nähnyt. Mahtuuko pyöreä palikka sitten myöhemmin neliskulmaisesta reiästä?
Onko sulla jotenkin huono päivä vai mikä on? Vertaukset ovat vain vertauksia, ei niiden ole tarkoitus mennä yksi yhteen elämän kanssa. Niiden tarkoitus on vain tehdä jostain tilanteesta konkreettisempi, tässä tapauksessa nyt siitä, että aivan kuten väärä palikka ei mahdu väärästä reiästä, ei se lapsikaan nyt pysty toteuttamaan sitä omatoimisuutta, vaikka kuinka painostaisi. Lopulta palikalla, palikkalajittelulaatikolla ja jollain nepsylapsella ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.
Onkohan kyseessä vielä pieni koululainen? Jos näin niin kannattaa tehdä aikataulu esim että aina 30 min ennen koulun alkua laittaa vaatteet päälle yms ja 15 min ennen lähtee ulko-ovesta kohti koulua, että aamuihin tulisi rutiini. Ainakin meidän nepsy-lapsi on tarkka juuri näistä opituista rutiineista ja aikatauluista ja pitää niistä kiinni omatoimisesti, tosin ei ole enää pikkukoululainen.
Vierailija kirjoitti:
Niin kuin "erityislapsi" tai "nepsy-lapsi" tarkoittaisi aina samaa.
Meillä 13v nepsy ottaa itse lääkkeensä ja hoitaa ihan itse itsensä kouluun.
Joskus myöhästelee, kun unohtuu touhuamaan muuta tai on viikkopöllönä, mutta ei usein.
Miten tämä nyt liittyi aloitukseen?
Tarkempi aikataulutus. Puoli tuntia ennen koulun alkua pitää olla vaatteet päällä ja aamupalapöydässä. 20 minuuttia ennen koulun alkua pitää olla aamupala syötynä. 15 minuuttia ennen pitää mennä pukemaan ulkovaatteet. Ulkona pitää olla 10 min ennen koulun alkua.
Lapsellasi on nyt niin väljä aikataulu, että hän ei joko pysty tai halua noudattaa sitä.
Meidän lapsi myöhästeli ysillä ihan kroonisesti, mutta ei onneksi paljon, yleensä viitisen minuuttia. Heräsi kyllä ajoissa, mutta oli sitä haahuilua. Yritin pyytää opettajiltakin apua, että laittaisivat edes jälki-istuntoon, että oppisi, mutta heille myöhästely ei ollut ongelma kun koulunkäynti kuitenkin sujui.
Matematiikanopettajaltakin tuli kerran Wilma-viesti: "XXX tuli kokeeseen 20 minuuttia myöhässä, mutta oli silti ensimmäisenä valmis :-)" o_O
Meidän lapsi meni sitten sellaiseen lukioon, missä asutaan koululla ja ne tunnit alkoi yhdeksältä. Peruskoulussa päivät alkoi kahdeksalta joka päivä, niin tuo myöhempi aloitus oli yksi vetovoimatekijä. Jos vaikka varttia yli kahdeksan heräsi, ehti silti hyvin puoli yhdeksäksi ruokalaan aamupalalle.
Nepsydiagnoosi tuli tosin vasta korkeakouluvaiheessa. Ja sain sellaisen sitten itsekin. Ikinä en olisi voinut kuvitella, että meidän lapsi on ADHD, saati että itse olisin. Ja nyt ollaan molemmat Asperger-tutkimuksissa, taitaa olla sitäkin ongelmaa. Mutta viheliäinen vaiva tämä ADHD on, itsellä meni nuorena opinnot plörinäksi enkä oikein koskaan ole päässyt kunnolla työelämään. Jotain hanttihommia tehnyt välillä :-( Mutta silloin kun olen ollut töissä, niin ei ole ollut ongelmaa ehtiä ajoissa ja hoitaa työt ahkerasti ja tunnollisesti. Ulkoapäin asetetut raamit auttaa mulla, koulustakin myöhästyin tosi harvoin ja läksyt tein viimeistään edellisellä välitunnilla.
Sellaiset asiat, mitkä kiinnostaa, sujuu helpommin. Ammattia kannattaa miettiä siltä pohjalta. Työelämä voi sujua ihan tosi hyvinkin, kunhan löytää sen oman juttunsa, mistä innostuu.
Vierailija kirjoitti:
Se, että kouluun meneminen ei onnistu nyt, ei välttämättä tarkoita sitä, että aikataulun puitteissa toimiminen ei koskaan onnistu. Mitä jos nyt vain suosiolla päättäisit, että veisit lapsen kouluun tämän kevään ajan, ja katsoisitte sitten vaikka syksyllä, josko omatoimisuus onnistuisi paremmin?
Luulen, että tähän pätee vähän sama juttu kuin klassikkoleluun, jossa lajitellaan palikoita oikean muotoisiin reikiin. Pyörä palikka ei mahdu neliskulmaisesta reiästä. Lapsellasi ei ole nyt valmiuksia mennä omatoimisesti kouluun, mutta ei se tarkoita sitä, että tilanne olisi aina tämä.
Ei välttämättä ole kysymys siitä, että ei onnistu. Luulen, että tähän sopii ajatus: Ei se ole tyhmä, joka pyytää, vaan se joka maksaa. Mutta on todennäköisesti helpompi aloittaa syksyllä. Mutta nyt kun vanhempi on kotona aamuisin, kannattaa aloittaa vaihe kerrallaan vaatimaan itsenäisestä aamutoimien huolehtimisesta.
Eikö ne aamut voisi alunperinkin suunnitella niin, että kävelette yhdessä? Turha sitä on odottaa siihen asti, että on pakko mennä autolla. Kun vahtii kaikki vaiheet, että pysyy aikataulussa ja sitten kävellään yhdessä, niin ainakin se kyytihoukutus jää siitä pois. Ja pieni happihyppely voi tehdä äidillekin hyvää. Ehkä siinä tulee samalla mukavaa jutteluaikaa lapsen kanssa. Turha odottaa sitä, että tulee kiire ja hermostus ja kireä tunnelma.
Jos hälytys tulee vain puhelimesta, osa lapsista ei malta jatkaa toimia. Puhelimelle jäädään tekemään omia juttuja ja hälytyksen teho laskee.
Ikä olisi hyvä tietää. Pienten lasten päivää voi aikatauluttaa ja ohjata kotona myös kuvilla jos puhelin houkuttelee liikaa. Aamutoimista voi tehdä seinälle aikajanan. Kun kyseinen toimi on tehty, kuva käännetään. Ensin kannattaa pukea päälle. Vasta sen jälkeen on aamupala.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se, että kouluun meneminen ei onnistu nyt, ei välttämättä tarkoita sitä, että aikataulun puitteissa toimiminen ei koskaan onnistu. Mitä jos nyt vain suosiolla päättäisit, että veisit lapsen kouluun tämän kevään ajan, ja katsoisitte sitten vaikka syksyllä, josko omatoimisuus onnistuisi paremmin?
Luulen, että tähän pätee vähän sama juttu kuin klassikkoleluun, jossa lajitellaan palikoita oikean muotoisiin reikiin. Pyörä palikka ei mahdu neliskulmaisesta reiästä. Lapsellasi ei ole nyt valmiuksia mennä omatoimisesti kouluun, mutta ei se tarkoita sitä, että tilanne olisi aina tämä.
Ei välttämättä ole kysymys siitä, että ei onnistu. Luulen, että tähän sopii ajatus: Ei se ole tyhmä, joka pyytää, vaan se joka maksaa. Mutta on todennäköisesti helpompi aloittaa syksyllä. Mutta nyt kun vanhempi on kotona aamuisin, kannattaa aloittaa vaihe kerrallaan vaatimaan itsenäisestä aamutoimien huolehtimisesta.
No jos haluaa ajatella, että ei se ole tyhmä, joka pyytää, vaan se, joka maksaa, niin voihan sitä ajatella vaikka niinkin, että oikeasti aloittajan lapsella ei ole mitään syytä edes ottaa sitä lääkettä. Että mihin koko diagnoosia tarvitaan.
Meillä myös todettu, että on kaksi vaihtoehtoa:
1. lapsi ei mene kouluun
2. lapsi menee kouluun ja me viemme hänet
Nyt hieman helpottaa ja saa mentyä tietyissä tilanteissa myös yksin, mikäli olisimme kuunnelleen "asiantuntijoiden" neuvoja niin lapsemme olisi lopettanut koulun tai hänelle olisi pitänyt räätälöidä joku kevennetty koulutaival, mutta tämä on sopinut meidän perheelle paremmin ja varsinkin nyt kun helpottaa ja lapsi (nuori) on saanut käydä koulua oman luokan kanssa samaan tahtiin ja samoilla säännöillä niin tulevaisuus näyttää paljon valoisammalta ja iloisemmalta.
Vierailija kirjoitti:
Eikö ne aamut voisi alunperinkin suunnitella niin, että kävelette yhdessä? Turha sitä on odottaa siihen asti, että on pakko mennä autolla. Kun vahtii kaikki vaiheet, että pysyy aikataulussa ja sitten kävellään yhdessä, niin ainakin se kyytihoukutus jää siitä pois. Ja pieni happihyppely voi tehdä äidillekin hyvää. Ehkä siinä tulee samalla mukavaa jutteluaikaa lapsen kanssa. Turha odottaa sitä, että tulee kiire ja hermostus ja kireä tunnelma.
Hyvä idea! Jos lapsen saattaa äiti kouluun koska ei muuten mene sinne itse ajoissa niin lasta alkaa nolostuttamaan kun äiti saattaa kouluun niin lapsi oikeasti alkaa itse menemään omatoimisesti ajoissa kouluun ettei äidin tarvitse saattaa.
Tukitoimet koulussa kuntoon.
Jos lapsi ei suostu menemään kouluun, tukitoimet ovat puutteelliset vaikka opettaja sanoisi tuen olevan kunnossa.
Jos kouluun ei pystytä järjestämään riittäviä tukitoimia, niin sitten haetaan lapselle paikkaa erityiskoulusta tai sairaalakoulusta.
Jos omassa koulussa ei ole riittävästi osaamista tai tietoa, niin sairaalakoulusta saa hyvää tukea. Osa sairaalakoulun opettajista kiertää tavallisissa kouluissa antamassa neuvoja yksittäisten oppilaidensa tukemiseen.
Kannattaa kuulustella lapsen vointia tarkkaan ja mielellään hakea apua jo ennenkuin vointi romahtaa.
Oman lapseni koulunkäynnin pelasti sairaalakoulu. Omassakin koulussa oli hyvin ymmärrystä nepsyhaasteille. Isossa koulussa ei kuitenkaan ollut mahdollisuutta järjestää riittäviä tukitoimia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö ne aamut voisi alunperinkin suunnitella niin, että kävelette yhdessä? Turha sitä on odottaa siihen asti, että on pakko mennä autolla. Kun vahtii kaikki vaiheet, että pysyy aikataulussa ja sitten kävellään yhdessä, niin ainakin se kyytihoukutus jää siitä pois. Ja pieni happihyppely voi tehdä äidillekin hyvää. Ehkä siinä tulee samalla mukavaa jutteluaikaa lapsen kanssa. Turha odottaa sitä, että tulee kiire ja hermostus ja kireä tunnelma.
Hyvä idea! Jos lapsen saattaa äiti kouluun koska ei muuten mene sinne itse ajoissa niin lasta alkaa nolostuttamaan kun äiti saattaa kouluun niin lapsi oikeasti alkaa itse menemään omatoimisesti ajoissa kouluun ettei äidin tarvitse saattaa.
Nepsy ei toimi samalla tavalla kuin tavallinen lapsi. Siksi samat kasvatustavat eivät häneen toimi.
Minkä ikäinen? Kellota tarkemmin. Hälytys soi, kun on aika siirtyä seuraavaan puuhaan. Ja sitten myöhästyy, jos myöhästyy.