Lue keskustelun säännöt.
burnout - mitäs vttua nyt sitten?
20.02.2022 |
Päälääkäri antoi tuollaisen arvioksi, ja keskustelu eteni siitä sitten siten, että molemmat nyökyteltiin päitämme kunnes tapaaminen loppui. Burnout -'diagnoosin' lisäksi ei tullut mitään ohjetta.
Olen periaatteessa päälääkärin arviosta samaa mieltä, mutta mitä tässä realistisesti, aikuisten oikeasti voi tehdä? Opintoja ei voi laittaa tauolle kun on laina johon tarvii hyvityksen, töitä ei voi jättää tekemättä kun laskut pitäisi maksaa, eli saikuttamalla ei muuta ku jäis elämästä jälkeen. Yliopisto toki tarjoaa ~elämänhallintakursseja~ joissa kerrotaan että uni on tärkeää ja kivan väriset post-it laput korjaa kaiken, mutta niilläkään käymiseen ei aika riitä. Periaatteessa kyllä burnoutista huolimatta velvollisuudet pyörii ku automaatiolla mut tuntuu et saatan hetkenä minä hyvänsä vaa kuukahtaa suorilta jaloin.
Kokemuksia? Omia tai tuttavien? Mikä oikeasti auttaa burnoutiin?
Kommentit (6)
En ole saanut diagnoosia mutta lähes työkyvyttömänä olen välillä ollut. Lepo on kuitenkin palauttanut. Enkä enää paina täysillä. Otan ennemmin vaikka potkut tai irtisanoudun kuin ryhtyisin itseäni polttamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jäin myös opintovapaalle, eli käytännössä opinnot vasurilla etenee jonkin verran ilman varsinaista opiskelua. Rauhassa ilman kuormitusta siis toivun, tuskin koskaan ennalleni, mutta ainakin elävien ja selkojärkisten kirjoissa.
Sinun on tehtävä valinta, joko oma terveys tai kaikki muut velvollisuudet. Kun ymmärrät, että valinta on oikeastaan itsestäänselvyys, alkaa helpottaa ja pystyt päästämään irti turhasta.
Aika auttaa. Sairaslomaa töistä, opinnot minimiin, kaikki "ylimääräinen" pois. Palautuminen kestää minkä kestää, mutta mulle lääkäri sanoi että ihminen tarvitsee yöunen lisäksi noin kolme tuntia päivässä aivolepoa. Jotain ei virikkeellistä, rauhoittavaa, tylsistymistä.
Ei koulutehtäviä, ei töitä, ei kännykkää, ei mitään aktiivista aivoille. Kävely, jooga, rauhoittumisharjotteita, telkkarista jotain tuttua ja rauhoittavaa, kotityöt (jos menevät automaatilla) jne.
Itse yritin jaksaa burnoutista huolimatta, sitten tuli totaali romahdus. En suosittele.
Kaaduin kuvailemallasi tavalla suorilta jaloilta ja pystyssä en ole vielä vuosienkaan päästö. Älä hyvä ihminen päästä itseäsi siihen tilanteeseen!
Minulla auttoivat talon järjestäminen/siivoaminen ja pihan hoito.
Minä jäin opintovapaalle. Saikulla ei olisi saanut tehdä mitään, mutta oli ihan täysin pakko päästä pois töistä.