Olen törmännyt jo useaan maisteriin, jonka älykkyys ei vakuuta.
Heitä yhdistää se, että ovat itseään täynnä ja arvostelevat muita. Vetoavat jakuvasti koulutukseensa minkä tuovat joka keskustelussa esille. Todella kapeakatseisia ihmisiä. Alat joista he ovat valmistuneet kuuluvat yhteiskunta- sekä humanistisiin tieteisiin.
Miten tämmöiset voivat valmistua Yliopistosta? Eivät ole lainkaan sen tyylisiä kuten Esko Valtaoja, jonka puheesta saa heti kuvan miten älykäs hän on. Yhteiskuntatieteistä löytyy liike- sekä kansantaloutta, joten luulisi vaatimusten olevan kuitenkin korkealla.
Kommentit (122)
Ei yliopistossa tarvitse juuri älykkyyttä. Riittää, että jaksaa opiskella ahkerasti.
Suomessa korkeakoulutetaan nykyään niin suuri prosentti kansasta että on alkanut esiintyä tyhmiä maistereita ja sivistymättömiä dosentteja. Itsenäiseen ajatteluun kykenevien osuus väestöstä pysyy vakiona.
Amen ja hyvä tahdon nimeen, koulutus ei viisastuta yksinkertaista.
Älykkyys ja viisaus ovat eri asioita. Etenkin jos puhutaan kirjaviisaudesta.
Helsingin yliopisto ei sijoitu kansainvälisessä vertailussa korkealle. Entä sitten muut? Suomella ei mene hyvin.
Kyllä se älykkyys on vakio ja kaikki älykkäät eivät mene yliopistoon.
Ettäkö oikein Yliopistosta ovat valmistuneet?
Todella älykkäät ihmiset ovat itseoppineita, millä tarkoitan sitä, että osaavat opettaa itseään. Mitään opetamisen arvoista ei voida opettaa, se pitää itse oppia, sanoi Einstein aikoinaan.
Se päähän pänttäys ennen tenttiä ei ole oppimista lainkaan, kuten moni maisteri niin kuvittelee. Se on vain tyhmää suorittamista.
Pitää olla aitoa intohimoa oppimiseen, siis haluun ymmärtää kokonaisuus.
Kapea-alainen spesialisti tuskin on kovin fiksu ihminen.
Vaikka itse olen TkT, DI ja LuK, en pidä tutkintoja lainkaan todellisen ymmärryksen kriteerinä.
Sana oppinut herättää minussa lähinnä hilpeyttä nykyään.
Ehkä ne ei vaan jaksa sun kanssa, kun huomaavat millainen huomiohakuinen pyrkyri sä olet. Niiden kun ei tarvi enää tehdä vaikutusta niinku sun ressukkapapereillasi.
Hallituksen tavoite on korkeakouluttaa puolet jokaisesta ikäluokasta. Se tarkoittaa aika paljon keskimääräisen tai sitä alhaisemman älykkyyden ihmisiä. Tuo on varmasti oma ikävä ihmistyyppinsä, jotka kuvittelevat olevansa muita parempia pelkän koulutuksen perusteella.
Loppujen lopuksi Esko Valtaojiakin on vain yksi ja se on aika korkea huippu, jos kaikki maisterit olivat vastaavaa tasoa niin mitä erikoista Eskossa olisi?
Mistä tämä oletus akateemisten ylimielisyydestä oikein kumpuaa? Kouluttamattoman (kateellisen?) omista ennakkoluuloista ilmeisesti.
Juuri tällä tai viime viikolla uutisoitiin, kuinka paljon yliopisto-opiskelijoilla ilmenee masennusta ja ahdistuneisuutta, itsetunto- ja jaksamisongelmineen. Omat kokemukseni parinkymmenen vuoden takaa ovat samansuuntaisia: YTHS:n terapeutille ei todellakaan noin vain jonojen vuoksi kävelty.
Missä vaiheessa akateeminen ihminen siis kiepsahtaakin keskimääräistä "alimielisemmästä" keskimääräistä ylimielisemmäksi? Ja mistä tämä väitetty ja yllättävä muutos johtuu? Tuskinpa terapiassa ihan niin timanttisia tuloksia yleensä saavutetaan.
Yksikään "akateemiset on ylimielisiä" -jankuttaja ei ole kyennyt uskottavasti vastaamaan esittämiini kysymyksiin. Ehkäpä siksi, että koko ylimielisyysväite on kuvitelmaa?
Mitä syvällisempi asiantuntemus, sitä todennäköisemmin kehittyy myös itsekriittisyyttä omaa osaamistaan kohtaan, kun ihminen tulee tietoisemmaksi tietämyksensä rajoista. Tämä on lukuisin tutkimuksinkin todettu psykologinen ilmiö. Tieto onkin ylimielisyyden pahin vihollinen.
Vierailija kirjoitti:
Ei yliopistossa tarvitse juuri älykkyyttä. Riittää, että jaksaa opiskella ahkerasti.
Tämä on totta humanistisissa ja yhteiskuntatieteissä. Siellä riittää, että on hyvä muisti ja on jaksanut päntätä päähänsä kirjojen sisällöt. Ymmärtämistä ei vaadita, hyvä muisti ja luetun toistaminen riiittää. Luonnontieteissä ei sama prosessi toimi. Siellä täytyy osata soveltaa opittua tietoa kokeessa, eli ymmärtää jotain lukemastaan.
Täytyy muistaa, että maisteri tarkoittaa mestaria. Ennen tosiaan ajateltiin, että kun ihminen saa maisterin paperit, esim. tieteen maisterin (MSc) paperit yliopistolta niin ihminen hallitsee sitten tieteen mestarin elkein.
No, eihän se reaalimaailmassa niin mene.
Olen törmännyt useaan insinööriin, joiden älykkyys ei vaikuta. Yksi heistä oli melkein vähä-älyinen.
Olen päätellyt, että jotkut ovat niin sympaattisia, että saavat koko ajan apua muilta.
Epäsympaattiset ovat tuuliajolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei yliopistossa tarvitse juuri älykkyyttä. Riittää, että jaksaa opiskella ahkerasti.
Tämä on totta humanistisissa ja yhteiskuntatieteissä. Siellä riittää, että on hyvä muisti ja on jaksanut päntätä päähänsä kirjojen sisällöt. Ymmärtämistä ei vaadita, hyvä muisti ja luetun toistaminen riiittää. Luonnontieteissä ei sama prosessi toimi. Siellä täytyy osata soveltaa opittua tietoa kokeessa, eli ymmärtää jotain lukemastaan.
Ainoa pänttääminen yhteiskuntatieteellisessä liittyi pääsykokeisiin, jossa karsittiin epämotivoituneet joukosta. Teknillisessä yliopistossa toista tutkintoa suorittaessani sen sijaan ulkoa opettelua riitti, jos mieli selviytyä koodauskursseista.
Vierailija kirjoitti:
Olen törmännyt useaan insinööriin, joiden älykkyys ei vaikuta. Yksi heistä oli melkein vähä-älyinen.
Olen päätellyt, että jotkut ovat niin sympaattisia, että saavat koko ajan apua muilta.
Epäsympaattiset ovat tuuliajolla.
Insinöörin tutkinto ei ole yliopistotutkinto. Diplomi-insinöörin tutkinto on yliopistotutkinto.
Puhe oli nimenomaan maisteritason tutkinnoista.
Koska ap on vetäissyt maistereista tällaisen itkupotkuraivarin, niin siitä voi tehdä tiettyjä johtopäätöksiä. Itkettäähän se, jos on noin katkeran kateellinen akateemisesta koulutuksesta. Jos maisterit kerran ovat niin tyhmiä, niin kuinkahan helv...n tyhmä sinä sitten itse olet, kun et edes moista joutavaa koulutusta ole itsellesi hankkinut, vaan todennäköisesti ylipainoisena epäsiistinä lyllerönä taaperrat jälleen kerran vessoja siivoamaan. Säälittävä tapaus! :D
P.S. Proletariaatin logiikalla tohtorit ovat varmasti sitten vieläkin tyhmempiä...
Vierailija kirjoitti:
Suomessa korkeakoulutetaan nykyään niin suuri prosentti kansasta että on alkanut esiintyä tyhmiä maistereita ja sivistymättömiä dosentteja. Itsenäiseen ajatteluun kykenevien osuus väestöstä pysyy vakiona.
Väittäisin kyllä, että itsenäiseen ajatteluun kykeneviä ei ole enää montaa prosenttia, jos edes prosenteista puhutaan. Katoavaa kansaa. Lähes kaikki ovat tavalla tai toisella vinoutuneita, kiitos Internetin ja pakkokouluttautumisen.
Minkä alan maistereita ap:n itseään täynnä olevat tuttavamaisterit ovat? Vai oliko näitä olemassakaan?
Aika monella maisterilla mielenkiinto on siihen omaan alaan, tai jopa johonkin pieneen osa-alueeseen. Siitä tiedetään kaikki. Kaikki muu onkin sitten peruskoulutietoa, kun ei ole mielenkiintoa ottaa selvää asioista.