En saanut tyttöystävää 15-35-vuotiaana, eli 20 vuoden ajan yritin. Nyt olisi tarjolla sellainen ihan ok, mutta en ole ihastunut. Kannattaako alkaa?
Mietin että jos en tätä ota, niin jäänköhän yksin koko loppuiäksi?
Voiko tyytymissuhde toimia?
Kommentit (81)
Kannattaa.
Itse olin kyllä ihastunut, mutta mies ei ollut mikään unelmien mies, vaan liitto oli puoliksi järkiliitto. Hyvin on mennyt, ihanat ja fiksut lapset on kasvatettu, elämä on mukavaa, ja en kadu.
Mitään parempaakaan ei ole tullut vastaan, joten hukkaan olisi elämä mennyt, jos olisin sitä parempaa vielä jäänyt odottelemaan.
Ei kannata jos et ole ihastunut. Ei siitä mitään tule.
Jotkut sanovat varmaan, että ei kannata. Itse sanoisin, että ota riski. Kokeile jos vaikka ihastuminen kasvaisi ajan myötä. Itse huomaan, että pitkään yksin olleena mukavuudenhalu ja "itsemääräämisoikeus" vie voiton. Luulen olevani väärässä. Sinulla on vielä pitkä aika rakastua ja tottua jos toinen olisikin loppuelämän kumppani.
Menin naimisiin sellaisen naisen kanssa, joka oli hyvä kaikilla mittareilla... paitsi että rakkauden huumassa en ollut. Hyvin on mennyt monta vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa.
Itse olin kyllä ihastunut, mutta mies ei ollut mikään unelmien mies, vaan liitto oli puoliksi järkiliitto. Hyvin on mennyt, ihanat ja fiksut lapset on kasvatettu, elämä on mukavaa, ja en kadu.
Mitään parempaakaan ei ole tullut vastaan, joten hukkaan olisi elämä mennyt, jos olisin sitä parempaa vielä jäänyt odottelemaan.
Hyvä että edes yksi fiksu nainen haihattelijoiden joukossa!
Eiköhän se ole ihan sun päätettävissä. Mitä itse ajattelet?
Kysy siltä tytöltä. Kerro, että hän on sinulle vain yhdentekevä, että mitäs tuumat, jatketaanko tällä linjalla?
Romanttinen rakkaus ja siihen liittyvät ideaalit ovat aika uusi konsepti. Jos tyyppi on mukava ja jotain vetoa on niin anna mennä vaan!
Vierailija kirjoitti:
Kysy siltä tytöltä. Kerro, että hän on sinulle vain yhdentekevä, että mitäs tuumat, jatketaanko tällä linjalla?
Ni eihän sitä nyt tietenkään sille toiselle kerrota!
Et osaa edes alkeita näistä suhteista
Kokeile. Älä siis vielä rengasta sitä, mutta kumppanuudessa ja järkiliitossa ei ole mitään väärää. Jos olette ystäviä, pidätte toistenne seurasta ja seksi sujuu, miksi ei? Sanoisin jopa, että se on vakaampi liitto kuin tunteiden tyrskyjen ihastukset...totuushan on se, että se ihastusvaihe kuolee pois. Ne parit sitten hajoaa, jos tuota kumppanuutta ei ole.
Jotenkin tuntuu, että ei sinulla ole vieläkään naista tai mitään muuta kuin ajatus sellaisesta.
Minkälainen nainen edes periaatteessa kiinnostuisi miehestä, jolla ei ole ollut naista ikinä? Minkälaista sellaisen aikamiespojan kanssa oleminen oikeasti edes olisi? Tyyppi on ihan kuutamolla kaikkien asioiden kanssa ja elää vain minäminä -periaatteella. Jos olisit kymmenen vuotta nuorempi, niin jotakin aitoa voisi vielä olla, mutta liki nelikymppisellä aikamiespojalla ei ole kyllä mitään annettavaa yhdellekään naiselle. Tämä nyt vain on tosi.
Eli jos tuon mielikuvitusnaisen olevinaan saisit, niin hän olisi samanlainen outo lintu kuin sinäkin tai todella epätoivoinen hanhi.
Vierailija kirjoitti:
Menin naimisiin sellaisen naisen kanssa, joka oli hyvä kaikilla mittareilla... paitsi että rakkauden huumassa en ollut. Hyvin on mennyt monta vuotta.
Niin, ja jätät vaimon sitten kun se oikea rakkaus tulee vastaan. Tiedän kokemuksesta koska itse tein noin avomiehelleni jota en rakastanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysy siltä tytöltä. Kerro, että hän on sinulle vain yhdentekevä, että mitäs tuumat, jatketaanko tällä linjalla?
Ni eihän sitä nyt tietenkään sille toiselle kerrota!
Et osaa edes alkeita näistä suhteista
Minkälainen parisuhde on, jos siinä ei voi sanoa luottamuksellisia asioita ja kertoa itsestään tärkeitä asioita ja ajatuksia? Itse en ainakaan osaisi edes ajatella pinnallista suhdetta ja en keksisi mitään yhteistä miehen kanssa, joka ei osaa puhua tai joka ei ole aito.
Ja juu, olen ollut vasta 25 vuotta parisuhteessa, onnellisessa sellaisessa, ei minulla ole sen enempää pitkistä parisuhteista tietoa. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysy siltä tytöltä. Kerro, että hän on sinulle vain yhdentekevä, että mitäs tuumat, jatketaanko tällä linjalla?
Ni eihän sitä nyt tietenkään sille toiselle kerrota!
Et osaa edes alkeita näistä suhteista
Kyllä sillä on oikeus tietää.
ihminen voi oppia rakastamaan. tunteet herää ja sammuu, tulee ja menee. oikeastaan on idiotismia rakentaa mitään niiden varaan. järki pohjalle on parempi kuten onko teillä yhteiset arvot ja tulevaisuuden suunnitelmat.
Vierailija kirjoitti:
Mikä ettei, vakipillu.
Mikä ettei,vakikrpä. Ja hoitaa lapset. Kun lapset on aikuisia, niin pistän pihalle.
Sehän riippuu mitä sä parisuhteelta haet.
Suurinosa maailman parisuhteista on sopimusliittoja. Osassa tulee ihastus ja rakastuminen ajan myötä, joissain ei koskaan ja silti se toimii. Jos perhettä olet vailla.. Parisuhde on tiimi, jolla pyöritetään perheyksikköä, ei siihen rakkautta tarvita.
Jos taas hakee suuria tunteita ja yhdessä jatkuvaa olemista, niin ehkei ole sitten viisasta jatkaa eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysy siltä tytöltä. Kerro, että hän on sinulle vain yhdentekevä, että mitäs tuumat, jatketaanko tällä linjalla?
Ni eihän sitä nyt tietenkään sille toiselle kerrota!
Et osaa edes alkeita näistä suhteista
Kyllä sillä on oikeus tietää.
98% miehistä tyytyy joten voitte pitää sitä oletuksena joka on sanomattakin selvää.
Kyllä varmaan se nainen itsekin tietää ettei se ole mikään sara sieppi sofia belorf superhottis.
Aloita tapaaminen. Voit hyvinkin ihastua, Mutta olet ollut jumissa rakkauden kanssa niin et uskalla toivoa, että onnistuu.
Onnea matkaan.
Joskus saattaa toimia.
Kiihotutko kuitenkin hänestä seksuaalisesti?