Lue keskustelun säännöt.
Vieläkö 45-vuotiaana kannattaa opiskella?
05.02.2022 |
Kyseessä ei siis ole alan vaihto vaan oman alan maisteriopintoja pohdin. Mulla on vakityö eikä opinnot sinänsä ole mikään takuu uusista työtehtävistä, mutta vähän on jäänyt kaivertamaan että aikoinaan suoritin kandiopinnot mutta sitten elämä vei. Nyt maisteriopintoihin olisi aikaa.
Tarviiko niihin opintovapaata vai onnistuuko työn ohella?
Kommentit (24)
Ehdottomasti kannattaa! Aloita työn ohella ja kun huomaat, miten sujuu, ota tarvittaessa opintovapaata. Sitä voi ottaa vaikka 2 kk pätkissä.
Oon 46, mulla takana 22 vuotta työelämää ja edessä 22 vuotta. Eli puolessa välissä. Tietty kannattaa opiskella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aina kannattaa opiskella. Olen itse 59, yhden ylemmän korkeakoulututkinnon ja pari muuta tutkintoa suorittanut, ja tällä hetkellä suoritan oppisopimuksena erästä erikoisammattitutkintoa.
Itse opiskelin 51v vuotiaana uuden ammatin viime vuonna. Surettaa todella, etten uskaltanut tai herännyt jo edes 5v aiemmin.
Kiitti näistä tsempeistä!
Taidan laittaa hakupaperit syksyksi. Tässä keväällä otan avoimen kautta pari kurssia, jotka saa sitten hyväksiluettua, jos opiskelupaikan saan. Ja tietty ehdin taas kokeilla miltä opiskeleminen tällä iällä tuntuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleensä onnistuu työn ohessa, sillä ainakin minulla oli maisterivaiheen opinnot enimmäkseen kirjatenttejä ja muita sellaisia, joita saattoi hyvin suorittaa omalla ajalla. Seminaarit olivat siihen aikaan kuin olivat, enimmäkseen iltaisin. Aika lyhyellä opintovapaalla voisi selvitä.
Omissa opiskelukavereissa oli monta minua vanhempaa, ja minäkin olin jo yli 40 v.
Muita nelivitosia jotka opiskelee?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tietenkin kannattaa! Eihän tuo ole kuin pari vuotta, ja sulla on vielä parikymmentä vuotta työuraa jäljellä.
Mä olen pian 43v. ja juuri aloitin sairaanhoitajan monimuoto-opinnot. Olen ylioppilas, kokki ja lähihoitaja. En ole meidän ryhmän vanhin vaan on pari vanhempaa jotka ovat alan vaihtajia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toivottavasti.
Itse meinasin suorittaa nelikymppisenä elämäni ensimmäisen tutkinnon tai ainakin toivon, että saan sen tehtyä loppuun. Töitä en oleta enää tämän ikäisenä tutkinnon suorittajana saavani, mutta olisi se silti minulle henkilökohtainen saavutus, jos kykenisin jostakin koulusta valmistumaan.
Jos jaksaa niin miksipä ei. Monet taitaa opiskella nykyään vaan omaksi iloksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti.
Itse meinasin suorittaa nelikymppisenä elämäni ensimmäisen tutkinnon tai ainakin toivon, että saan sen tehtyä loppuun. Töitä en oleta enää tämän ikäisenä tutkinnon suorittajana saavani, mutta olisi se silti minulle henkilökohtainen saavutus, jos kykenisin jostakin koulusta valmistumaan.
Ihan oman itseni huviksi mä myös tota tutkintoa havittelen… kai sitä nuoruudenlähdettä sieltä gradusta etsin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti.
Itse meinasin suorittaa nelikymppisenä elämäni ensimmäisen tutkinnon tai ainakin toivon, että saan sen tehtyä loppuun. Töitä en oleta enää tämän ikäisenä tutkinnon suorittajana saavani, mutta olisi se silti minulle henkilökohtainen saavutus, jos kykenisin jostakin koulusta valmistumaan.
Ihan oman itseni huviksi mä myös tota tutkintoa havittelen… kai sitä nuoruudenlähdettä sieltä gradusta etsin.
Ap
Oma huvikin tai nuoruudenlähteen etsintä ovat ihan hyviä motivaattoreita. Itsellesi sinä opiskelet ja jos koet, että opiskelusta on sinulle hyötyä ja iloa niin miksi et sitä tekisi?
Mä nyt yritän tuon yhden edes saada tehtyä, koska onhan se valtava häpeä ja noloa, että on keski-ikäiseksi päässyt suorittamatta mitään. Tuon jos saan valmiiksi niin voin ensimmäistä kertaa elämässäni kertoa kysyjille mitä olen elämälläni tehnyt. Henkilökohtaista saavutusta siis kai lähinnä etsin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tsemppiä vaan ap:lle!
Muistui mieleen omat opiskeluajat: kaikki luonnontieden opiskelijat "koossa", suuressa luentosalissa. Ensin yleistä höpinää opiskelusta, ja lopuksi yths:n sh/th kertoili terveydenhuollosta. "Jos tytöt haluatte e-pillereitä, niin varaatte lääkärille ajan, ajanvarauksen kautta. Ja jos oikein kiire tulee, niin päivystykseen". Takanani istuneet "tytöt" naureskeli, "jos oikein kiire tulee" :)))
Heh, menee päivystykseen meuhkamaan: "äkkiä ne pilsut tänne, nyt p.nettaa!" :)))
Totta kai kannattaa. En tiedä, mikä olisi ala tai työ missä ei nykypäivänä kannattaisi opiskella koko ajan lisää ja kehittää itseään. Ja koska sua asia vaivaa niin eikun tekemään vaan maisteriopinnot valmiiksi, voin kertoa että ei se sit kuitenkaan aikuisiällä ja kokemusta kaikesta jo omaavana olekaan niin suuri ponnistus kuin nuorempana luulit.
Onnea matkaan!
Tämän päivän Hesarissa oli juttua 68-vuotiaasta naishenkilöstä,joka opiskelee sairaanhoitajaksi ja valmistuttuaan on 70 vuotta.Juttu maksumuurin takana.
Mitä mieltä?Onko liian vanha?
Totta kai kannattaa, olen nelikymppinen ja suunnittelen myös maisteriopintoja ehkä muutaman vuoden päästä. Paljon on nykyään koko maisteritutkintoja monimuoto ja etäpainotteisina.
Biologinen ikä ei vastaa yleensä täysin kronologista,
moni 35 v näyttää kaikilta osin vanhemmalta ja väsyneemmältä, kuin hyvinsäilynyt nelivitonen.
Miksei kannattaisi?
Sinun vanhuueläkeikä näillä näkymin on jossain 68 ikävuoden paikkeilla. Joten työuraa on vielä 23 vuotta jäljellä. Vaikka opiskelisit kolme vuotta niin ehdit vielä 20 vuotta tekemään uudessa ammatissa työtäsi. Se on hiton pitkä aika!