Tarhatädit kouluttautuvat suoraan kortistoon

Yllättäen opetusministerinä hääri Sanni Grahn-Laasonen, jonka kädenjälki näkyy myös Suomalaisen perusopetuksen tuhoamisessa.

Onko tämä henkilökunnan uusi kolmijako kehitetty ihan vaan siksi, että yliopistokoulutetut pääsevät ylentämään itseään, kun eivät enää rinnastu amk-koulutettuihin?

Miksi vaka-sosionomien asemaa pitää heikentää? He ovat hyviä, ja voisivat opettaa alle eskari-ikäisiä.

Ihan naurettavaa touhua.Meillä on tarhassa pula opettajista.Sitten ei kelpaa esim.pidetty henkilö ulkomaisella koulutuksella.Kuukausittain vaihtuvat sijaiset koetaan paremmaksi.

Kiittäkää kokoomusta tästäkin hulluudesta

Ja samaan aikaan järjestetään kirjastotätejä ja seurakuntien vapaaehtoisia samoihin tehtäviin.

Miten meni niinku omasta mielestä Sanni?

Minusta kolmijakoinen malli on hyvä. Opettaja vastaa pedagogiikasta, sosionomi osaa katsoa perhetilanteen mukaan ja hoitaja leikittää ja pukee. Jokainen tekee oman ammattinsa mukaista työtä eri suunnista tilannetta katsoen. 

Vierailija kirjoitti:

Minusta kolmijakoinen malli on hyvä. Opettaja vastaa pedagogiikasta, sosionomi osaa katsoa perhetilanteen mukaan ja hoitaja leikittää ja pukee. Jokainen tekee oman ammattinsa mukaista työtä eri suunnista tilannetta katsoen. 

Tulisiko varhaiskasvatuksen sosionomille varata varhaiskasvatusyksikköön oma toimistohuone missä hän voi analysoida perheiden asioita ja niissä mahdollisesti ilmeneviä huolenaiheita? Metelöivien lasten keskellä tämä voi olla haastavaa, kun kyse ei kuitenkaan ole puhtaasta kenttätyöstä vaan siihen liittyy myös runsaasti kirjallista työtä.

Eli säädetään laki, jonka sisällöstä päätetään vasta lain tultua voimaan? Eihän tuollainen ole laillista edes.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta kolmijakoinen malli on hyvä. Opettaja vastaa pedagogiikasta, sosionomi osaa katsoa perhetilanteen mukaan ja hoitaja leikittää ja pukee. Jokainen tekee oman ammattinsa mukaista työtä eri suunnista tilannetta katsoen. 

Sanni hyvä, teoria on kaunis, mutta käytäntö toinen. Periaatteessa jokainen tekee ammattinsa mukaista työtä, mutta leikittämiseen ja pukemiseen tarvitaan niin päitä kuin käsiä paljon enemmän kuin (valmiiseen) pedagogiikkaan ja perhetilanteen katsomiseen.

Kolmijako toimii kyllä paremmin valtiossa, jossa on hallintovalta, toimeenpano- ja tuomiovalta. Päivähoitoon sitä on vaikeampi soveltaa vaikka olisi valtiotieteen maisteri.

Kyseessä on varhaiskasvatus, ei päivähoito. Päivähoitolaki on kumottu.

Vierailija kirjoitti:

Eli säädetään laki, jonka sisällöstä päätetään vasta lain tultua voimaan? Eihän tuollainen ole laillista edes.

Tutustu aiheeseen eu ja tavaran vapaa liikkuvuus. Tarkemmin käytetyt autot ja alkoholi. Sitten huomaat kuinka soveltuvasti lakeja tulkitaan. Jo se että lakia voidaan tulkita eri tavoin kertoo sen että lakia on huono. Viimekädessä lakien laatijat löytää tai piru vie laatii sellaiset pykälät että lain sisällöstä voidaan päätttää myöhemmin. Kiireellisinä on runnottu ennenkin lakeja voimaan. Virheitä korjataan sitten vuosia mutta hei sillä on poliitikkoja työllistävä vaikutus.

Jep, meilläkin valmistuu pari työntekijää "ei miksikään" ensivuonna.

Ikään kuin siellä ei olisi kysyntää muutamalle ylikoulutetulle lapsenvahdille muiden joukkoon. Päikyissä on huutava pula käsipareista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli säädetään laki, jonka sisällöstä päätetään vasta lain tultua voimaan? Eihän tuollainen ole laillista edes.

Tutustu aiheeseen eu ja tavaran vapaa liikkuvuus. Tarkemmin käytetyt autot ja alkoholi. Sitten huomaat kuinka soveltuvasti lakeja tulkitaan. Jo se että lakia voidaan tulkita eri tavoin kertoo sen että lakia on huono. Viimekädessä lakien laatijat löytää tai piru vie laatii sellaiset pykälät että lain sisällöstä voidaan päätttää myöhemmin. Kiireellisinä on runnottu ennenkin lakeja voimaan. Virheitä korjataan sitten vuosia mutta hei sillä on poliitikkoja työllistävä vaikutus.

Täysin eri asia. Kansallinen verottaja voi säätää ja mokata, mutta tässä laissa joka ikinen kunta voi mokata, koska joka ikinen kunta joutuu päättämään uuden lain sisällön. Suomessa on 309 kuntaa.

Vierailija kirjoitti:

Ikään kuin siellä ei olisi kysyntää muutamalle ylikoulutetulle lapsenvahdille muiden joukkoon. Päikyissä on huutava pula käsipareista.

Niinpä. Sitä ongelmaa ei ole, että tulisi tekemisenpula.

Varhaiskasvatusta viedään koko ajan kohti strukturoidumpaa rakennetta, se ei ole mitään lasten säilytystä, jotta vanhemmat pääsevät töihin. Toimintaa ja tavoitteita suunnitellaan perusopetuksesta tuttuun tyyliin, monia näkökulmia huomioiden. Tässä tarvitaan monen alan ammattilaisten yhteistyötä.

Jokainen lapsi on oikeutettu yksilölliseen suunnitelmaan ja tukeen sitä tarvitessaan.

Tämä onkin todella hyvä, sillä lasten haasteet ovat moninaisia ja tuentarve oppimisen ja käyttäytymisen pulmissa ilmenee jo varhain. Moni lapsi myös oppii lukemaan jo viimeistään eskarissa. Jos tässä ei opettaja osaa huolehtia luki-taitojen perusasioista (kirjainäännevastaavuus, tavu/sana käsitteet, kynäote, jne.), on koulussa iso työ poisoppia haitallisista malleista.

Myös perheet tarvitsevat moninaista tukea kasvatukseen ja vanhemmuuteen. Jo ennen koronaakin perheissä oli monenlaista pulmaa, joihin sosiaalialan ammattilaisten resurssit eivät ole riittäneet pitkään aikaan. Olisipa mahtavaa, jos tuota tukea saisi varhaiskasvatuksen puitteissa! Sosionomi olisi tähän oikea henkilö.

Alkuopettajana olisin erittäin tyytyväinen työparista, joka ymmärtäisi perheen tukemisen mallit ja olisi sen sosiaalihuollollisen puolen asiantuntija. Koulukuraattorit eivät ehdi joka paikkaan. Lasten lähtökohdat olisivat merkittävästi paremmat, jos tätä tukea saisi varhaiskasvatuksen puolella.

Lapsi on oikeutettu myös hoivaan, se tulisi olla lasten- ja lähihoitajien keskeisin tehtävä. Samalla opetetaan lasta selviämään arjen taidoista vähitellen itsekin. Tätä työtä tekevät päiväkodissa kaikki, mutta painotus eri ammattilaisten vastuualueissa tulisi olla selkeämpi.

Vierailija kirjoitti:

Varhaiskasvatusta viedään koko ajan kohti strukturoidumpaa rakennetta, se ei ole mitään lasten säilytystä, jotta vanhemmat pääsevät töihin. Toimintaa ja tavoitteita suunnitellaan perusopetuksesta tuttuun tyyliin, monia näkökulmia huomioiden. Tässä tarvitaan monen alan ammattilaisten yhteistyötä.

Jokainen lapsi on oikeutettu yksilölliseen suunnitelmaan ja tukeen sitä tarvitessaan.

Tämä onkin todella hyvä, sillä lasten haasteet ovat moninaisia ja tuentarve oppimisen ja käyttäytymisen pulmissa ilmenee jo varhain. Moni lapsi myös oppii lukemaan jo viimeistään eskarissa. Jos tässä ei opettaja osaa huolehtia luki-taitojen perusasioista (kirjainäännevastaavuus, tavu/sana käsitteet, kynäote, jne.), on koulussa iso työ poisoppia haitallisista malleista.

Myös perheet tarvitsevat moninaista tukea kasvatukseen ja vanhemmuuteen. Jo ennen koronaakin perheissä oli monenlaista pulmaa, joihin sosiaalialan ammattilaisten resurssit eivät ole riittäneet pitkään aikaan. Olisipa mahtavaa, jos tuota tukea saisi varhaiskasvatuksen puitteissa! Sosionomi olisi tähän oikea henkilö.

Alkuopettajana olisin erittäin tyytyväinen työparista, joka ymmärtäisi perheen tukemisen mallit ja olisi sen sosiaalihuollollisen puolen asiantuntija. Koulukuraattorit eivät ehdi joka paikkaan. Lasten lähtökohdat olisivat merkittävästi paremmat, jos tätä tukea saisi varhaiskasvatuksen puolella.

Lapsi on oikeutettu myös hoivaan, se tulisi olla lasten- ja lähihoitajien keskeisin tehtävä. Samalla opetetaan lasta selviämään arjen taidoista vähitellen itsekin. Tätä työtä tekevät päiväkodissa kaikki, mutta painotus eri ammattilaisten vastuualueissa tulisi olla selkeämpi.

Jos halutaan, että päiväkodissa ehditään tehdä jotain muuta kuin tavallista lastenhoitoa ("lasten säilyttämistä") niin sinne pitäisi saada paljon lisää henkilökuntaa. Sitten, kun henkilökuntaa olisi, voitaisiin alkaa miettiä koulutuksia ja suunnitelmia ja muuta. Nyt, kun on päinvastoin aloitettu homma niistä koulutuksista ja suunnitelmista niin on päädytty siihen, että on hienot paperit, mutta aikaa ei ole kunnolla edes tavalliselle lastenhoidolle.

Epätarkoituksenmukaisista oletuksista kertoo paljon se, että jopa lastenhoitajat koulutetaan etupäässä suunnittelemaan kasvatustoimintaa (lastenohjaajan 2-vuotisista ammattiopinnoista sitä on arviolta 90%), vaikka käytännössä heidän työnsä on perushoito.

Päättäjiltä pitäisi saada tieto siitä, että onko realistista, että tulevaisuudessa tavallisessa päiväkotiryhmässä olisi esim. 5 työntekijää. Jos tämä ei ole realistista, niin sitten koko toimiala tulisi sopeuttaa siihen, että perustehtävä saadaan hoidettua kunnolla. Tämä tarkoittaisi sitä, että pääosa kaikenlaisesta suunnittelusta, raportoinnista ja kokoustamisesta tulisi lopettaa päiväkodeissa ja henkilökunnan koulutusvaatimuksia laskea radikaalisti, jotta henkilökunnan saatavuus turvattaisiin ja rahaa säästyisi.

Lapsen paras on useimmiten ihan kotona. On yritetty upottaa vanhemmille sanaa varhaiskasvatus. Ihan kuin kotona ei osattaisi kasvattaa ollenkaan: leikkiä, pelata, piirtää, ulkoilla… Pitää olla leikittämässä joku korkeakoulutettu, muutoin ei kelpaa. Ps. Olen opettaja, ehkä juuri siksi pärjäsin lasteni kanssa kotona.

Tarhatädin ("varhaiskasvattaja") pitää osata hukuttaa kuulijansa pedagogiikkajargoniin. Muuten hän ei ole uskottava edes opettamaan lapselle oikeaa kynäotetta.

Vierailija kirjoitti:

Lapsen paras on useimmiten ihan kotona. On yritetty upottaa vanhemmille sanaa varhaiskasvatus. Ihan kuin kotona ei osattaisi kasvattaa ollenkaan: leikkiä, pelata, piirtää, ulkoilla… Pitää olla leikittämässä joku korkeakoulutettu, muutoin ei kelpaa. Ps. Olen opettaja, ehkä juuri siksi pärjäsin lasteni kanssa kotona.

Esim. pelkkä jumppa ei riitä lapselle. Lapselle pitää osata järjestää karkeamotorinen harjoite. :)