kilpirauhasen vajaatoiminta ja thyroxin-annostuksen säätö

Up

AIkalailla juuri noin kuin lääkärisi on neuvonut, itsellänikin juuri vastaavanlainen pieni annoskoon pienennyskokeilu menossa, edellisen annoskoon muutoksen yhteydessä paino alkoi viimein alenemaan mutta toinen oleellisista viitearvoista nousi miltei maksimiin vajaa-toiminnasta miltei yli-toimintaan.

Aikamoista säätämistähän tämä on ja kolme-neljä kertaa vuosittain joutuu käymään verikokeissa tarkistamassa arvot.

Ihan hyvä. Mulla on perusannos ollut jo muutamia vuosia 200mikrogr. Vuosi sitten arvot yhtäkkiä laskivat pahasti, lääkäri lisäsi annostusta 50mikrogr päivässä -- 250 päivässä siis yhteensä. Johan sen tiesi, että sain järkyttäviä liikatoimintaoireita. Eli eivät lääkärit tosiaan ymmärrä tämän taudin hoidosta aina, itse olisi oltava kärryillä. Ihmettelen, että ylipäänsä en kyseenalaistanut. 2kk söin ja taas annosta pienennettiin takaisin.

TSH on merkityksetön, kun käytät ulkoista tyroksiinia. Vain T4V merkitsee, eli vapaa tyroksiini.

TSH pitäisi olla romahtanut nollaan, jos TSH säätö toimii (ulkoinen tyroksiini korvaa kropan oman tuotannon), kun käytät ulkoista tyroksiinia. Koska TSH huitelee jossain, tarkoittaa se sitä, että kroppa ei osaa säätää TSH tasoa oikein.

Noin yksinkertaistaen kroppa siis tarkkailee T4V tasoa, ja jos se on liian alhainen, korottaa TSH, niin että kroppa tuottaa enemmän T4. Vastaavasti, jos T4V on liian korkea, kroppa laskee TSH, niin että kroppa tuottaa vähemmän T4. JOS säätö toimii. Yleensä kilpirauhasongelmaisella ei toimi.

Oikeasti homma on vähän vaikeampi, kun kropassa on se sekä kokonaismäärä tyroksiinia (sitoutuneena albumiiniin ja TBGhen (thyroid binding globulin) ja pieni määrä vapaana) T4, että se vapaa määrä T4V (joka ei ole sitoutuneena). Tuo vapaa määrä on biologisesti aktiivista. Lisäksi TSHta (tuotantoa aivolisäkkeellä) säätää TRH (jota tuottaa hypotalamus), eli tuossa on kaksi sisäkkäistä säätölooppia.

Kokonaispitoisuuden säätö siis menee: TRH -> TSH -> T4

Vapaan osuuden säätö TBG kautta (albumiini pysyy vakaana).

Pienetkin annosmuutokset voivat aiheuttaa oireita. Vähentäminen vajaatoiminnan ja lisääminen liikatoiminnan. Kun keho tottuu uuteen määrään parissa kuukaudessa niin oireetkin yleensä loppuvat. Sopivan annoskoon löytyminen ottaa aikaa, jos omakin keho tuottaa tyroksiinia. Painonnousun voi estää täysin käymällä vaaalla ja tarkkailemalla syömisiään.

Kilpirauhaseni on poistettu ja annos on tällä hetkellä 100 + 1,5 * 25. Kun minulla laskettiin viime vuonna annostusta niin, että otettiin pois tuo puolikas 25-tabletti, elintoimintoni hidastuivat, lihoin 5 kg, turposin, en pysynyt hereillä enkä pystynyt normaalisti toimimaan asiantuntijatyössäni. 

Se on varmasti yksilöllistä, millaisiin muutoksiin keho reagoi, mutta sinulle ehdotettu muutos kuulostaa tosi suurelta ja sitä pitäisi ajaa alas muuttamalla neljäsosa kaksvitosesta per päivä ja sitten pysyä sillä tasolla pari viikkoa - kuukausi ja sitten laskea seuraava neljäsosa. Tai vielä varovaisemmin laskea vain neljäsosa joka toinen pv ja sitten pysyä tasolla se pari viikkoa - kuukausi ja sitten laskea lisää. 

Vierailija kirjoitti:

Pienetkin annosmuutokset voivat aiheuttaa oireita. Vähentäminen vajaatoiminnan ja lisääminen liikatoiminnan. Kun keho tottuu uuteen määrään parissa kuukaudessa niin oireetkin yleensä loppuvat. Sopivan annoskoon löytyminen ottaa aikaa, jos omakin keho tuottaa tyroksiinia. Painonnousun voi estää täysin käymällä vaaalla ja tarkkailemalla syömisiään.

Olen eri mieltä viimeisestä lauseesta. 

Ei voi vaikuttaa painon säätelyyn vaakaa ja syömisiä tarkkailemalla, koska juuri tässä sairaudessa ongelma on aineenvaihdunnan puolella. Keho varastoi, jos hormonit käskevät, vaikka sitten hidastamalla sydämen sykkeenkin vaarallisen alas ja pudottamalla hiukset päästä.

Lääkkeen määrän lisäksi olennainen asia on lääkkeen imeytyminen. Ruoka estää tyroksiinin imeytymistä, joten olennainen asia on, kuinka pitkä väli on lääkkeen ottamisesta aamiaiseen.

Tämä tekee lääkkeen määrän säätämisestä vaikeaa. On eri juttu, jos herää aamuseitsemältä ottamaan lääkkeen, jatkaa unia kahdeksaan, vie koiran lenkille ja keittää vasta sitten etätyöläisen aamukahvin yhdeksältä, kuin jos herätyskello soi seitsemältä ja aamukahvi hörpätään varttia yli seitsemän, jotta ehtii töihin kahdeksaksi.

Kiitos vastauksista!

Olen kyllä luottavainen että pääsen takaisin viiterajojen sisälle, mutta se jännittää kovasti, että mennään ojasta allikkoon ja liikatoiminnon oireet korvautuu vajaatoiminnan oirekirjolla.. Ehkä hölmöä, mutta vertaan tätä siihen kun joskus lapsena (kun sairaus ei vielä juurikaan aiheuttanut oireita vaan olo pysyi hyvänä ilman kummempia hyppyjä) olin muistaakseni vähän suurpiirteisempi lääkkeiden ottamisen kanssa, ja arvot kävivät muutaman kerran vajaammalla tai liikatoiminnolla (vaikkei oireita ehtinytkään puskea juuri päälle.)

Nyt jännittää että jos tarkoituksella otan joka viikko lähes tabletin vähemmän, niin eikö se ole muka sama asia / jopa pahempi, kuin se että unohtaa silloin tällöin? Unohtamista ei tosiaan enää tapahdu, kun ostin dosetin ja pillerinpuolittajan kun oireiden tullessa vanhempana mukaan aloin suhtautua lääkkeisiin tarkemmin, kuin lapsena osasi..Mutta tässä ajattelussa näkyy varmaan oma maallikkouteni, ehkä on kuitenkin eri asia unohtaa joskus vs. ottaa tasaisesti pienempää annosta.

Mutta pakko myöntää, että tälläinenkin pieni pudotus ahdistaa kun muistelee millaista oli 5 vuotta sitten kun aineenvaihdunta meni ihan pysähdyksiin. Elämänlaatuni oli siis aivan todella huonoa. Hiukset putoili, palelsi, ajatus ei kulkenut, kaikki muukin kävi hitaalla, paitsi toki painonnousu. Mutta ei tämä hikoilu, unettomuus, hermostuneisuus ja jatkuva vessassa ravaaminenkaan mukavaa ole. Ja sydänoireetkin huolettaa..

"TSH on merkityksetön, kun käytät ulkoista tyroksiinia. Vain T4V merkitsee, eli vapaa tyroksiini."

Lääkärini sanoi siis juuri täysin päin vastoin :D

"Koska TSH huitelee jossain, tarkoittaa se sitä, että kroppa ei osaa säätää TSH tasoa oikein"

Mielenkiintoista! Tiedän sen verran, että oma kilpirauhaseni kehittynyt jonkinlaiseksi pirstaleiseksi kilpirauhasen-omaiseksi kudokseksi, joka ei tuota mitään.. Eli napaveressä ei ole ollut synnärillä ollenkaan mitattavissa hormonia, synnynnäinen vajaatoiminta siis.En tiedä, vaikuttaako tämä asiaan jotenkin..

Muta menee aika tekniseksi omalle osaamiselle, vaikka olen yrittänyt lääkärilehtiä lukemalla saada jonkinlaisen käsityksen myös oman hyvinvointini tukemiseksi.. Kai sitä todellisuudessa tulee vain omaksuneeksi ulkoa lääketieteellistä tietoa, mutta vaikea soveltaa. Itse edustankin varmaan sitä joukkoa, joka ajattelee, että molempia on hyvä seurata, ja paras olo on ollut itsellä kun tsh on yli 1, ei missään nimessä yli 2, ja t4v joku 19..

Jotkut lääkärit eivät edes tiedä, että diagnosointi- ja lääkitysseurannan viitearvot ovat eri, joten siinä mielessä olin onnellinen siitä että tämä lääkäri tuntuu tietävän perusasiat, vaikkakin hänen mielestään tukalla ei ole väliä kunhan sydän ei pysähdy. Olisi pudottanut joka päivän annoksen 125 mikrogrammaan mutta ehdotin tätä joka toista päivää..  Tai ehdotin myös sitä kerran tai kaksi viikossa 125, mutta sillä ei kai olisi ollut vaikutusta.

Vierailija kirjoitti:

Kilpirauhaseni on poistettu ja annos on tällä hetkellä 100 + 1,5 * 25. Kun minulla laskettiin viime vuonna annostusta niin, että otettiin pois tuo puolikas 25-tabletti, elintoimintoni hidastuivat, lihoin 5 kg, turposin, en pysynyt hereillä enkä pystynyt normaalisti toimimaan asiantuntijatyössäni. 

Se on varmasti yksilöllistä, millaisiin muutoksiin keho reagoi, mutta sinulle ehdotettu muutos kuulostaa tosi suurelta ja sitä pitäisi ajaa alas muuttamalla neljäsosa kaksvitosesta per päivä ja sitten pysyä sillä tasolla pari viikkoa - kuukausi ja sitten laskea seuraava neljäsosa. Tai vielä varovaisemmin laskea vain neljäsosa joka toinen pv ja sitten pysyä tasolla se pari viikkoa - kuukausi ja sitten laskea lisää. 

Hei,

 

Kiitos tästä! Munkin mielestä tää kuulostaa isolta, vaikka vertailukohtanani olikin tuo lapsuuden unohtuneet annokset.. Mistä löytäisikin lääkärin, jonka mielestä nämä ehdottamani pienet annosmuutokset eivät olisi kosmeettisia ja hiusten putoaminen lastenleikkiä sydänoireiden rinnalla.. 

Olen nyt 1,5 viikkoa syönyt joka toinen päivä 125 mikrogrammaa ja toisina 150.. Mietin jo tuossa eilen, kun väsytti tavallista enemmän, että onkohan tämä virhe. Toki voi olla ettei väsymys siis johtunut vielä tästä, mutta tulipahan vaan mieleen ne ajat kun ei päässyt sängystä ylös.

Ja joo tuo painonhallinta vaa'alla ja syömisillä tarkkailulla koskee terveitä ihmisiä, mutta lääkäri yllättyisi itsekin jos katsoi mitä mun painolle tapahtui 5 vuotta sitten vaikka kalorit vajaalla.

En tiedä, olisiko virhe vain alkaa syömään omin päin vaikka niin, että alan puolittelemaan noita 25 mikrogrammasia tai 100 mikrogrammasia neljäsosiksi.  Kun olisi enemmän rahaa, menisin endolle.

Edits:  siis hyvä olo ollut kun tsh KORKEINTAAN yli 1, mutta mieluiten alle 1.

 

ja toki tukan lähteminen onkin sydänoireiden rinnalla lastenleikkiä. mutta pointtina, että kyllä vajaaoireetkin ovat elämänlaatua heikentäviä, vaikkei kammiovärinä-riskiä aiheutakaan..

 

Olen iloinen kaikkien niiden puolesta jotka saavat avun Thyroxinista.

Mun TSH on 2.5 ja T4 12.

Nämä arvot pysyvät samana oli Thyroxin annos 25 tai 100 mikrogrammaa päivässä.

Nostin kuukausi sitten päiväannoksen 100 mikroon ilman lääkärin ohjetta.

En yksinkertaisesti enää luota tk-lääkäreiden osaamiseen kilpirauhasen vajaatoiminnan hoidossa.

Mulla on paljon oireita järkyttävästä hiustenlähdöstä, totaaliväsymykseen aivosumuineen mutta tk-lääkäri väittää että kilpirauhasarvot on viitteissä ja minä kuvittelen oireet.

Kaljuuntuminen voi siis olla itse keksitty oire.

On ilmiselvää etten hyödy mitään Thyroxiinin ottamisesta.

Ihmetyttää kuitenkin eikö lääkäreiden mielestä ole outoa etteivät arvot muutu lääkeannoksen nostosta vaan pysyvät yhtä huonona koko ajan.

Vierailija kirjoitti:

Olen iloinen kaikkien niiden puolesta jotka saavat avun Thyroxinista.

Mun TSH on 2.5 ja T4 12.

Nämä arvot pysyvät samana oli Thyroxin annos 25 tai 100 mikrogrammaa päivässä.

Nostin kuukausi sitten päiväannoksen 100 mikroon ilman lääkärin ohjetta.

En yksinkertaisesti enää luota tk-lääkäreiden osaamiseen kilpirauhasen vajaatoiminnan hoidossa.

Mulla on paljon oireita järkyttävästä hiustenlähdöstä, totaaliväsymykseen aivosumuineen mutta tk-lääkäri väittää että kilpirauhasarvot on viitteissä ja minä kuvittelen oireet.

Kaljuuntuminen voi siis olla itse keksitty oire.

On ilmiselvää etten hyödy mitään Thyroxiinin ottamisesta.

Ihmetyttää kuitenkin eikö lääkäreiden mielestä ole outoa etteivät arvot muutu lääkeannoksen nostosta vaan pysyvät yhtä huonona koko ajan.

Suurimmalla osalla taitaa olla oireita myös tuolla 100 mikrolla eli tarttisit kokeilun vielä suuremmalla annoksella, alkaako jotain tapahtua. 

Muista jodi, rauta, seleeni ja D3. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pienetkin annosmuutokset voivat aiheuttaa oireita. Vähentäminen vajaatoiminnan ja lisääminen liikatoiminnan. Kun keho tottuu uuteen määrään parissa kuukaudessa niin oireetkin yleensä loppuvat. Sopivan annoskoon löytyminen ottaa aikaa, jos omakin keho tuottaa tyroksiinia. Painonnousun voi estää täysin käymällä vaaalla ja tarkkailemalla syömisiään.

Olen eri mieltä viimeisestä lauseesta. 

Läskiä ei ole tullut yhtään kolmen vuoden aikana. Jos olisin jatkanut samoilla ruokatottumuksilla, painoa olisi tullut ainakin 10 kiloa lisää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pienetkin annosmuutokset voivat aiheuttaa oireita. Vähentäminen vajaatoiminnan ja lisääminen liikatoiminnan. Kun keho tottuu uuteen määrään parissa kuukaudessa niin oireetkin yleensä loppuvat. Sopivan annoskoon löytyminen ottaa aikaa, jos omakin keho tuottaa tyroksiinia. Painonnousun voi estää täysin käymällä vaaalla ja tarkkailemalla syömisiään.

Olen eri mieltä viimeisestä lauseesta. 

Läskiä ei ole tullut yhtään kolmen vuoden aikana. Jos olisin jatkanut samoilla ruokatottumuksilla, painoa olisi tullut ainakin 10 kiloa lisää. 

Sitten vika oli ruokatottumuksissa, tottakai niillä on terveellä/hyvän lääketasapainon omaavalla ihmisillä suurin merkitys. Mutta ei ole mikään mielipidekysymys, vaan tutkittu asia, etteikö sairaus kilpirauhasen vajaatoiminta aiheuttaisi painonnousua, se on yksi sairauden oire. Masennuslääkkeissä sen sijaan mekanismi on tuollainen, että ne lisäävät ruokahalua ja turvotusta paino nousee sen vuoksi. Kilpirauhasen vajaatoiminnassa mekanismi on erilainen, aineenvaihdunta on toinen. Ihan samalla tavalla liikatoiminnan aikana laihtuu, vaikka ruokatottumukset pysyisivät samana. 

Se on sitten eri asia, että vajaatoiminnan lisäksi myös syö liikaa kulutukseen nähden. Silloin ei ole mikään ihme, että painoa kertyy, kertyisihän sitä ilman vajaatoimintaakin. Mutta vajaatoiminta pahentaa asiaa. Lisäksi on varmasti suhteellisen yleistä sekin, että muut vajaatoiminnan oireet, kuten väsymys, aiheuttaa sen että arjenhallinta on vaikeaa, ei jaksa liikkua eikä panostaa ruoanlaittoon, vaan syö huonoa ruokaa. Silloinkin paino nousee ensinäkin liian syömisen kannalta, mutta taustalla voi olla vajaatoiminnan muut oireet kun suoranainen painonnousu. Ja kolmas vaihtoehto on tosiaan tuo, että arvot ovat niin päin metsää, että aineenvaihdunta ei enää toimi ja paino nousee puhtaasti siitä syystä. Se on siis sairauden oire, siinä missä liikatoiminnossa paino putoaa. 

Muu kiistely painonhallinnasta voidaan hoitaa sitten muussa keskustelussa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pienetkin annosmuutokset voivat aiheuttaa oireita. Vähentäminen vajaatoiminnan ja lisääminen liikatoiminnan. Kun keho tottuu uuteen määrään parissa kuukaudessa niin oireetkin yleensä loppuvat. Sopivan annoskoon löytyminen ottaa aikaa, jos omakin keho tuottaa tyroksiinia. Painonnousun voi estää täysin käymällä vaaalla ja tarkkailemalla syömisiään.

Olen eri mieltä viimeisestä lauseesta. 

Läskiä ei ole tullut yhtään kolmen vuoden aikana. Jos olisin jatkanut samoilla ruokatottumuksilla, painoa olisi tullut ainakin 10 kiloa lisää. 

Sitten vika oli ruokatottumuksissa, tottakai niillä on terveellä/hyvän lääketasapainon omaavalla ihmisillä suurin merkitys. Mutta ei ole mikään mielipidekysymys, vaan tutkittu asia, etteikö sairaus kilpirauhasen vajaatoiminta aiheuttaisi painonnousua, se on yksi sairauden oire. Masennuslääkkeissä sen sijaan mekanismi on tuollainen, että ne lisäävät ruokahalua ja turvotusta paino nousee sen vuoksi. Kilpirauhasen vajaatoiminnassa mekanismi on erilainen, aineenvaihdunta on toinen. Ihan samalla tavalla liikatoiminnan aikana laihtuu, vaikka ruokatottumukset pysyisivät samana. 

Se on sitten eri asia, että vajaatoiminnan lisäksi myös syö liikaa kulutukseen nähden. Silloin ei ole mikään ihme, että painoa kertyy, kertyisihän sitä ilman vajaatoimintaakin. Mutta vajaatoiminta pahentaa asiaa. Lisäksi on varmasti suhteellisen yleistä sekin, että muut vajaatoiminnan oireet, kuten väsymys, aiheuttaa sen että arjenhallinta on vaikeaa, ei jaksa liikkua eikä panostaa ruoanlaittoon, vaan syö huonoa ruokaa. Silloinkin paino nousee ensinäkin liian syömisen kannalta, mutta taustalla voi olla vajaatoiminnan muut oireet kun suoranainen painonnousu. Ja kolmas vaihtoehto on tosiaan tuo, että arvot ovat niin päin metsää, että aineenvaihdunta ei enää toimi ja paino nousee puhtaasti siitä syystä. Se on siis sairauden oire, siinä missä liikatoiminnossa paino putoaa. 

Muu kiistely painonhallinnasta voidaan hoitaa sitten muussa keskustelussa. 

Ei ole, vaan energian tarve pienenee. Et ole myöskään oikeasti yhtä nälkäinen, jos perusaineenvaihdunta hidastuu. Ongelma on niillä ihmisillä, jotka ovat tottunut kontrolloimaan syömisiään kellon mukaan, eivätkä nälän tunteen. Toinen ongelma voi olla elintavat ja niiden säännöllisyys. Vitamiinit, hivenaineet ja liikunta pitää olla kondiksessa. Voi olla vaikeaa olla väsyneenä liikunnallinen, mutta jos makaat sohvalla passiivisena, se vain väsyttää sinua entistä enemmän.

Monelle on tullut kilpirauhasvaivoja julkkisten myymien nettidieettien takia mutta eivät pidä asiasta meteliä eivätkä pyydä edes rahojaan takaisin. Mikä meitä suomalaisia vaivaa kun kaikkeen vaan alistutaan?

Vierailija kirjoitti:

Olen iloinen kaikkien niiden puolesta jotka saavat avun Thyroxinista.

Mun TSH on 2.5 ja T4 12.

Nämä arvot pysyvät samana oli Thyroxin annos 25 tai 100 mikrogrammaa päivässä.

Nostin kuukausi sitten päiväannoksen 100 mikroon ilman lääkärin ohjetta.

En yksinkertaisesti enää luota tk-lääkäreiden osaamiseen kilpirauhasen vajaatoiminnan hoidossa.

Mulla on paljon oireita järkyttävästä hiustenlähdöstä, totaaliväsymykseen aivosumuineen mutta tk-lääkäri väittää että kilpirauhasarvot on viitteissä ja minä kuvittelen oireet.

Kaljuuntuminen voi siis olla itse keksitty oire.

On ilmiselvää etten hyödy mitään Thyroxiinin ottamisesta.

Ihmetyttää kuitenkin eikö lääkäreiden mielestä ole outoa etteivät arvot muutu lääkeannoksen nostosta vaan pysyvät yhtä huonona koko ajan.

Mä kävin yksityisellä noissa testeissä, mutta ottivat vain tuon ekan eli TSH:n ja se oli 11 ja lääkäri sanoi että ei ole kuin lievä vajaatoiminta  ja jos haluan, niin voidaan kokeilla 50mg lääkitystä... =O 

Onko jossain jotain viitearvoja näille luvuille, mikä on lievää, mikä keskimääräistä ja mikä korkeaa vajaatoimintaa?