Lue keskustelun säännöt.
Miten jaksatte kiinnostua 2-3-vuotiaiden leikeistä? Mitä tuon ikäiset edes leikkii, mitä kivaa heidän kanssaan voi keksiä?
23.01.2022 |
Itse jaksan leikkiä meidän 2,5vuotiaan kanssa välillä vaan muovailuvahalla tai hetken aikaa värityskirjan väritystä. Sekin menee monesti vaan kynien katkomiseksi tai heittelyksi.
Yksi mukava leikki on lasten laulujen tahtiin tanssiminen. Myös mäenlaskussa on nyt talvella tullut käytyä useamman kerran.
Mutta aina ei jaksaisi kauhean pitkään keskittyä yhteen ja samaan hommaan.
Mitkä on teidän ja lapsenne lempipuuhia, mitä jaksatte tehdä yhdessä pidempäänkin?
Kommentit (33)
Leikitään heidän leikkejään ja eläydytään mukaan. Ei ole vaikeaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sulje se kersa jonnekin vaatekomeroon niin ei tarvitse leikkiä sen kanssa.
Siinäpä aikuinen kommentti tältä taliaivolta.☝🏼 Häpeän.
Eli lapsi leikkii, mitä itse ikinä keksiikin? Ja vanhemmat menee vaan mukaan leikkiin? Eli ei oo mitään "ohjattua" leikkiä?
No joo, on meilläkin välillä lapsi ottanut esim jonkun sihvilän keittiön kaapista ja antanut toisen minulle ja sanonut "soitetaan kitaraa". Mutta ei sitäkään oo jaksanu rämpyttäää ku hetken. Ap
Noiden lisäksi puuhasin tuon ikäisen poikani kanssa paljon keittiössä. Leivottiin yhdessä helppoja leivonnaisia. Minä mittasin aineet, lapsi kaatoi ne kulhoon ja sekoitti. Valitsin usein reseptejä, joihin liittyi koristelu, eli tietenkin yhdessä myös koristeltiin. Lapsen kanssa on hyvä leipoa asioita, joiden ainekset vain sekoitetaan ilman sähkövatkainta tai pitkää vaivaamista: skonssityyppiset teeleivät, mutakakku, piimäkakku, banaanikakku ja muut maustekakut, keksit jne. Voi tehdä terveellisetkin versiot, lapselle leipominen on tuossa se olennainen juttu.
Kokkausjuttuihinkin otin mukaan jo tuon ikäistä. Tuon ikäisenä lapsi halusi myös jo osallistua haravointiin, lumitöihin ja muihin kotiaskareisiin. Eli jos leikkiminen ei niin innosta, miten olisivat tällaiset nsz oikeat puuhat yhdessä? (Toki pitää varautua siihen, että asiaa tehdään sen lapsen ehdoilla, koska jos yrittää suorittaa näitä 2-3-vuotiaan kanssa, niin siitä on kyllä leikki ja viihtyminen molemmilla kaukana.)
Sit tuon ikäisenä lapsi kokeili jo ekan kerran hiihtämistä ja tykkäsi siitä. Luettiin paljon kirjoja. Rakennettiin Dublo-legoilla (kirpparilla liikkuu hyvin, jos ei vielä löydy) ja leikittiin Brio-junaradalla. Olin kotona siihen asti, kun lapsi oli 2,5 v, mies jatkoi siitä vielä puoli vuotta niin, että lapsi oli 3. He tekivät yhdessä eväsretkiä, jumppasivat, palloilivat, musisoivat.
Ohjattu leikki päiväkodissa on sitä, että hoitajat päättävät, kuka leikkii kenen kanssa ja millä leluilla. Ei siis mitään lasta kehittävää, ainoastaan lasta rajoittavaa.
Meillä lapsi leikkii työntekoa eli välillä on metsuri, välillä lastenhoitaja tai kaupanmyyjä. Lisäksi on leikki, jossa hän (3v) laskee lusikoita. Ei mitään aavistusta, miksi tuollainen kiinnostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En jaksanutkaan. Osallistuin niin paljon kuin jaksoin, puolella aivolla. Puistoreissut oli kidutusta. Meille ostettiin tosi paljon Legoja :)
Ollaan kyllä leivottu pipareita useemman kerran lapsen kanssa ja just jotain mauste-ja banaanikakkuja. Kyllä siinä lapsi on kovasti auttamassa. " * auttaa, * auttaa!" Ja jauhot pitkin pöytiä.
Lumitöitäkin ollaan "tehty" yhdessä, lapsella jopa oma kolakin. Mutta siinäkin meinaa kokoajan mennä hermo, kun kolaus pitää keskeyttää kokoajan, kun pitää lähteä auttamaan lasta pois jostain lumikasasta, mistä itse ei pääse kahlaamaan pois. Huoh! 😓
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Leipoja jatkaa vielä, että Ikeasta saa edullisesti sellaisia pullovärejä, jotka muualla maksaa aika paljon. Lisäksi sieltä saa maalauspaperia rullalla. Tää oli hauska puuha, kun levitettiin koko pöydän mittainen paperi, jolle sai maalata niillä väreillä.
Askartelukaupasta taas voi hakea pussin paperipalloja ja höyheniä. Tuon ikänen pystyi hyvin jo maalaamaan niitä palloja, ja sit tehtiin niistä pääsiäistipuja ja muista askartelujuttuja. Eli askartelurepertuaaria voi hiljalleen laajentaa.
Tasan kolmevuotiaana lapselta alkoi onnistua helpot lautapelit. Sellainen Pipsa Possu -peli, jossa hypätään kuralätäkköön, oli helppo ja aikuisestakin hauska peli. Muistipelit ja palapelit alkoi myös kiinnostaa enemmän just 2,5-3-vuotiaana.
Aikuiselle (ainakin itselleni) on helpompaa tehdä tällaisia selkeitä juttuja - askartelua, leivontaa, pelejä - kuin mielikuvitusleikkejä. Niissä annan minäkin lapsen keksiä leikin ja oon vain mukana, jos tarvitaan. En jaksais leikkiä monimutkaisia mielikuvitusleikkejä, oon jo liian tylsä aikuinen siihen. Mutta mitä pienempi lapsi, sitä enemmän aikuista tarjotaan luomaan leikille puitteet. 2,5-vuotias kyllä vielä konkreettisesti tarvitsee sen aikuisen toteamaan, että ”nyt maalataan” tai ”kohta leikitään legoilla”.
Vierailija kirjoitti:
Ollaan kyllä leivottu pipareita useemman kerran lapsen kanssa ja just jotain mauste-ja banaanikakkuja. Kyllä siinä lapsi on kovasti auttamassa. " * auttaa, * auttaa!" Ja jauhot pitkin pöytiä.
Lumitöitäkin ollaan "tehty" yhdessä, lapsella jopa oma kolakin. Mutta siinäkin meinaa kokoajan mennä hermo, kun kolaus pitää keskeyttää kokoajan, kun pitää lähteä auttamaan lasta pois jostain lumikasasta, mistä itse ei pääse kahlaamaan pois. Huoh! 😓
Ap
No siis suosittelen, ettei lapsi ”auta” leipomisessa, vaan on se pääleipoja, jota aikuinen auttaa. Eli se tehdään just niin lapsen ehdoilla, että se on kivaa kaikille. Esim. itse just mittasin ne aineet. Tarvittaessa vaikka valmiiksi aiemmin, ja lapsen tehtävä oli kaataa ne kulhoon. Samoin se kolaaminen - haittaako se, että välillä ollaan lumikasassa? En ajattele, että lapsen pitäisi olla siinä oikeasti suorittamassa sitä hommaa. Eri asia, jos on pakko kolata, mut tässä ei nyt kai haettu sitä, vaan kivaa tekemistä.
Alle kolmivuotias ei hirveän pitkään yleensä jaksa samaa asiaa, se on ihan normaalia. Kannattaa silti puuhata monenlaista, niin sitä oppii. Työ kannattaa just tuon ikäisen kanssa. Meidän 6-vuotias poika on ihan älyttömän taitava keittiössä ja kotitöissä, kun on koko lyhyen ikänsä niitä juttuja tehnyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun ei vaan aina jaksa tehdä hommia lapsen tahdissa. 🙄 Ap
Ihan tosissani sanon, että AP:lla on liian huono keskittymiskyky, jos se ei riitä 2,5-vuotiaan lapsen tasolle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo ikähän on loistava! Sitä vain ihmeissään katsoo vierestä, miten toinen oppii.
Vierailija kirjoitti:
En jaksanutkaan. Osallistuin niin paljon kuin jaksoin, puolella aivolla. Puistoreissut oli kidutusta. Meille ostettiin tosi paljon Legoja :)
Leikkipaikat olivatkin ihan kauheita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Duplantis tais harrastaa seiväshyppyä tuon ikäisenä takapihalla.
Lukekaa kirjoja, vaikea keksiä sen hyödyllisempää tekemistä.
Ulkoilu on kivaa ja piirtely väritys mutta lapsen voi laittaa viulu piano baletti poni ratsastus tunneille siinä 3-4 vuotiaana 4-5 vuotiaana ja liikunta tunneille musiikki tunneille. Uimakouluun voit mennä vauva uintiin. Monet matkustaa vauvojen lasten kanssa rannoille uimaan aurinkoon ja toiset käy hiihtämässä. Opetat leipomista ja oma lumilapio tietysti.Monet osaa rummuttaa hyvin kun on opetettu.Lusikka haarukka veitsi pitää opettaa tietysti ja kirjoista oppii lintuja numeroita.
Alle kolmevuotias jaksaa ylipäätään keskittyä yhteen hommaan sen noin 20min. Ei ne päiväkodin aikataulut vahingossa ole sellaisia minuuttiaikatauluja... eli kaikennäköistä pitkin päivää, piirtelyä, muovailuvahoja, rakentelua, piilosta, ulkoleikkeja jne jne. Ja 20min jälkeen leikin pois korjaus ennen uuden aloittamista, sekin on aina "uusi tekeminen" sille lapselle.
Parhaiten muistissa on nuorimman pian 3 vuotta täyttävän pojan leikit. Rakentaa paljon dubloilla ja elat leikit toistivat itseään tosi paljon. Oon syönyt ehkä hieman reilu miljoona dublojäätelöä, mutta pojan iloksi aina eri tavalla. Tosi paljonhan se jo kaikenlaista leikkii varsinkin siskojen kanssa, isiä, äitejä ja hirviöitä ja eläimiä. Tekevät majoja lastenhuoneeseen keppihevosista ja lakanoista ja jonkin verran leikkivät leluillakin. Kiipeilee kerrossängyssä kuin apina ja pistää wc-paperirullista misat päälle ja määrää kaikki tanssimaan. Vähän kaikenalaista ne tekee, en jaksa edes eritellä, sori.
En ole itse koskaan oikein osannut eläytyä ihan pikkulasten leikkeihin, siis semmosiin missä jollain pikkuautoilla ajellaan tai mäiskitään action -figuureilla, tai vaihtoehtoisesti leikitään nukeilla. Ajatuskin alkaa ahdistamaan. Sen sijaan kävimme leikkipuistoissa, kylässä (muiden lasten luona), uimarannalla, mökillä, metsässä, pelattiin palloa/kiekkoa pihalla... Siis semmosta tekemistä mitä molemmat tykkäsi tehdä. Menee aikakin paljon nopeammin kun menee johonkin tekemään jotain. Automatka lähimmälle nurmikkokentälle ja sinne vähän evästä mukaan, niin useampi tunti menee että heilahtaa, ja kotona maistuukin päiväunet oikein mukavasti. Mukaan keittiöön kokkaamaan jne..
Ei vanhemman kuulu leikkiä lapsen kanssa. Leikki kuuluu lapsen kehitysvaiheeseen, vanhempi on sen jo ohittanut, vanhemman sekaantuminen vaan häiritsee lapsen kehitystä. Kun lapsi haluaa vanhemman mukaan johonkin leikkiin, hän ilmaisee sen, mutta lapsen pitää pysyä leikin johtajana ja vanhempi on vain sivussa oleva avustaja. Vanhempi voi olla vaikka kaupan asiakas, syödä lapsen tekemää "ruokaa" jne. Ei lapsi muuta kaipaa, hänellä on mieletön mielikuvitus joka lentää omia teitään ilman vanhemman apua.