Miten jaksatte kiinnostua 2-3-vuotiaiden leikeistä? Mitä tuon ikäiset edes leikkii, mitä kivaa heidän kanssaan voi keksiä?
Itse jaksan leikkiä meidän 2,5vuotiaan kanssa välillä vaan muovailuvahalla tai hetken aikaa värityskirjan väritystä. Sekin menee monesti vaan kynien katkomiseksi tai heittelyksi.
Yksi mukava leikki on lasten laulujen tahtiin tanssiminen. Myös mäenlaskussa on nyt talvella tullut käytyä useamman kerran.
Mutta aina ei jaksaisi kauhean pitkään keskittyä yhteen ja samaan hommaan.
Mitkä on teidän ja lapsenne lempipuuhia, mitä jaksatte tehdä yhdessä pidempäänkin?
Kommentit (33)
En oikein ymmärrä tätä. Laitat vaan lapselle lelulaatikon lattialle ja hän saa itse leikkiä mitä haluaa. Kun omat lapset olivat pieniä, niin hauskinta se, kun katsoi mitä he itse keksivät ja miten leikkivät. Ei lapselle tarvitse keksiä leikkejä, kyllä he itse osaavat sen homman -jos siis heille annetaan henkistä tilaa leikkiä.
Lapsen kanssa ei tarvitse koko ajan leikkiä. Lapsi voi leikkiä yksin.
Vierailija kirjoitti:
Alle kolmevuotias jaksaa ylipäätään keskittyä yhteen hommaan sen noin 20min. Ei ne päiväkodin aikataulut vahingossa ole sellaisia minuuttiaikatauluja... eli kaikennäköistä pitkin päivää, piirtelyä, muovailuvahoja, rakentelua, piilosta, ulkoleikkeja jne jne. Ja 20min jälkeen leikin pois korjaus ennen uuden aloittamista, sekin on aina "uusi tekeminen" sille lapselle.
Ja näin päiväkoti opettaa sen, että leikki on lyhyt eikä saa jatkua samalla tavalla kuin kotipihan majaleikki, joka jatkuu jopa vuosia.
Vierailija kirjoitti:
Ei vanhemman kuulu leikkiä lapsen kanssa. Leikki kuuluu lapsen kehitysvaiheeseen, vanhempi on sen jo ohittanut, vanhemman sekaantuminen vaan häiritsee lapsen kehitystä. Kun lapsi haluaa vanhemman mukaan johonkin leikkiin, hän ilmaisee sen, mutta lapsen pitää pysyä leikin johtajana ja vanhempi on vain sivussa oleva avustaja. Vanhempi voi olla vaikka kaupan asiakas, syödä lapsen tekemää "ruokaa" jne. Ei lapsi muuta kaipaa, hänellä on mieletön mielikuvitus joka lentää omia teitään ilman vanhemman apua.
Juuri näin. Usein leikittiin "lääkäriä" jossa minä olin potilas, eli makasin sohvalla ja otin torkut. Välillä heräsin kun lääkäri tunki lääkettä minun suuhun (legopalikka).
Ei pidä suorittaa niin mahdottoman paljon, kyllä lapset ovat ihan itseohjautuvia.
Lapsen kanssa oli kiva oleskelle, liikkua ulkona ja syödä ja katsoa pikku2:sta (nukuin muut paitsi Martan ja Late Lampaan).
Lapsen kanssa puistossa on sellaista että annetaan loputtomiin vauhtia keinussa. Siinä tulee mukavasti juttuakin. Mutta sen kanssa leikkiminen on ihan mahdotonta. Tää on nyt lentokone ja sitten se tulee täältä ja tää on lohikäärme ja nyt ne menee elokuviin ja sitten tulee mörkö ja sillä on luuta ja pam ne putoo mereen ja sit meressä on kirjasto ja ne ostaa hampurilaisia. Ihan ihailtavaa tajunnanvirtaa mutta mahdotonta leikkiä mukana.
Meillä luetaan yhdessä kirjaston kirjoja ja omiakin kirjoja löytyy. Pikkuhiljaa jaksaa pidempäänkin tarinaa kuunnella esim. Miina ja Manu.Välillä kerron vähän omin sanoin lyhyemmin.Myös rakenteluleikit duploilla ovat kivoja.
Ihanat pienet pallerot ☺️ Meillä on usein 2 ja 3 vuotiaan kanssa temppurata jossa minä nyt lähinnä sen teen ja annan ohjeita ja toimin turvallisuusmiehenä 😅 monenlaista mönkimistä ja kuperkeikkaa! Patjaa ja tyynyä vaan lattialle ni saa purettua energioita. Joskun kun leivon pullaa ni lapset tekee omat möykkynsä ja sitten pidetään pullakahvikestit! Kikherneen liemestä vatkatulla vaahdolla leikitään kylppärissä ennen kylpyä aina sillon tällön.. vatkaa vaan vaahdon ja värjää eri värisiä ni ai että on kivaa piirrellä eri värisillä vaahdoilla omaan ja toisen mahaan kukkia ja kaakeleihin painaa värikkäitä jälkiä. Usein leikkivät keskenään mutta paljossa olen mukana myös!
Meillä (2v ja 4v) leikkivät yksin tai itsekseen. Yleensä rakentavat legoja, näpräävät omilla leluilla, leikkikeittiössä tai riehuvat keskenään... Yhden kanssa joskus mietin myös, että miten motivoida itsensä leikkeihin mukaan, mutta en enää. Päivä täyttyy niin paljon muista puuhista ettei tarvitse kotona toimia jatkuvasti ohjelmatoimistona. Toki kasailen mukana välillä legoja, luen, laulan, pelaan ja silloin tällöin on sormivärejä tai piirtämistä. Yhdessä ja erikseen käydään puistossa, kerhoissa, sisäleikkkipuistossa, ulkoillaan pulkkaa tai stigaa vetäen ja kesällä pyörällä, käydään uimassa, katsellaan elokuvaa tms. Muutenkin päivä täyttyy vielä pukemisesta, pesuista, syömisestä yms niin sitten muun ajan kotona voi vaan olla.
Kaksivuotiaasta taikamaalauskirja on hauska. Liimattiin kartonkipalasia toiselle isommalle kartongille. Harjoiteltiiin jo vähän saksilla leikkaamista aikuisen avustuksella ja sellaisilla aloittelijalle tarkoitetuilla saksilla. Tusseilla tykkää piirtää, vähän pitää kuitenkin seurailla, ettei mihin tahansa piirtele😀Yotubesta Kuormuri Leo tai auttavat autot.Areenasta ryhmä hau tai nalle.
Vierailija kirjoitti:
Parhaiten muistissa on nuorimman pian 3 vuotta täyttävän pojan leikit. Rakentaa paljon dubloilla ja elat leikit toistivat itseään tosi paljon. Oon syönyt ehkä hieman reilu miljoona dublojäätelöä, mutta pojan iloksi aina eri tavalla. Tosi paljonhan se jo kaikenlaista leikkii varsinkin siskojen kanssa, isiä, äitejä ja hirviöitä ja eläimiä. Tekevät majoja lastenhuoneeseen keppihevosista ja lakanoista ja jonkin verran leikkivät leluillakin. Kiipeilee kerrossängyssä kuin apina ja pistää wc-paperirullista misat päälle ja määrää kaikki tanssimaan. Vähän kaikenalaista ne tekee, en jaksa edes eritellä, sori.
Miten jäätelöä voi syödä eri tavoin? No joo, kiposta lusikalla tai tuutista, mutta muuten...
Munkin mielestä tuo 2-v on hankalin ikä keksiä juttuja lapsen kanssa. On vielä niin pieni, että tarvitsee leikissäkin aika paljon ohjausta. Omalla lapsella mielikuvitus alkoi lentää siinä n.3v iässä ja nykyään keksii jo pitkät leikit vaikka yksin, mutta vielä vuosi sitten vaati jatkuvaa viihdytystä.
Tuossa iässä meidän lapset kokkas mulle kaikenlaisia ruokia, joita sain sitten maistella. Vielä tänäkin päivänä laittavat mulle leikisti ruokaa. Nyt leikki on vaan kehittynyt yksityiskohtaisemmaksi.
Leivottiin myös usein oikeitakin piirakoita kun niitä oli helppo tehdä lasten kanssa.
En ole itsekään niitä äitejä, jotka jaksaa istua hiekkalaatikon reunalla, joten vaikka annoinkin lapsille vauhtia keinussa ja puhalsin saippuakuplia joiden perässä lapset juoksi, annoin lasten myös kehittää omia leikkejä pihalla samalla kun itse tein pihatöitä. Lapset osallistui myös totta kai kastelemiseen, ruukuttamiseen, kylvöön sekä sadonkorjuuseen.
Näitä apn vastauksia kun lukee käy sääliksi tuo lapsiparka =/