Tarvitsen diagnoosin itselleni

Olen jo jonkin aikaa miettinyt itseäni ja luonnettani. Jotkin asiat ovat saaneet minut huolestumaan ja toivoisinkin saavani muilta mielipiteitä asiasta. Kyse on tunne-elämästäni. En oikein osaa sitoutua tunnepuolella keneenkään ihmiseen. Olen tämän huomannut itsessäni vasta viime aikoina. Esimerkiksi en oikeastaan ole kovinkaan kiinnostunut ystävieni elämistä, että miten heillä menee jne. Pahinta on, jos jollakin ystävällä tai läheisellä on jotakin ongelmia tai vastoinkäymisiä elämässään ja minun on "pakko" olla muka huolissaan hänestä ja teeskenneltävä empaattista ja osaaottavaa. En tiedä miksi nämä asiat ovat minulle niin vaikeita. Useimmiten tarjoan apuani tai lohdutusta vain siksi, koska niin kuuluu tehdä ja sitä odotetaan ystävältä/läheiseltä. Myös suhteeni vanhempiini on todella omituinen/ahdistava. En koe vilpitöntä, ehdotonta rakkautta heitä kohtaan. Ihmettelen miksi olen saanut heidät vanhemmikseni ja salaa kadehdin ystävieni upeita vanhempia ja toivoisin että olisin heidän asemassaan. En koe saaneeni koskaan rakkautta tai lämpöä, tukea vanhemmiltani, en koskaan. Joku voisi luonnehtia minua tämän tekstin perusteella täysin tunteettomaksi mitä en kuitenkaan ole. Olen herkkä ja tunteellinen, reagoin vahvasti esim. televisiosta näkemiini koskettaviin tilanteisiin. Mikä minua siis vaivaa? Olenko narsisti vai joku psykopaatti? Haluaisin tietää syyn tälle tunnekylmyydelleni. Kuulisin mielelläni, jos joku tuntee samoin kuin minä, tai jos jonkun lähipiirissä on kaltaiseni ihminen. Mikä on diagnoosini?