Miksi joillekin on pakkomielle että jokaisen pitää olla iloinen ja positiivinen, vaikka väkisin?
Teen työni etänä, mikään mitä teen, ei vaikuta kehenkään muuhun. Kukaan ei näe mitä ja miten teen ja teen sen työn mitä pitääkin.
Sitten etäpalaverissa vetäjä käskee kamerat päälle, on itse tekopirteä ja kun muut eivät jaksa pitää tekoirvistystä päällä, vaan keskittyvät kuuntelemaan, kysyy hän "mikäs nyt on kun kaikki näyttää niin masentuneelta?".
Jos on haasteita työasiassa, esimies rientää heti kyselemään mistä kiikastaa. Jos kerrot että "väsy, raskas vaihe elämässä, koitan jaksaa pitää fiilistä yllä", voivotellaan. Kuitenkin heti seuraavassa palaverissa pyydetään sulta julkisesti "iloista kommenttia".
Mä en siis koskaan muutenkaan puhu mitään, kuten ei moni muukaan, en valita mistään, en vain jaksa olla tekopirteä. Palaverit ovat yleensä vain infoja, eli ei kellään edes ole mitään puhepakkoa.
Miksi se v.tuttaa niin paljon muita että mä en välttämättä voi ihan hyvin, mutta teen silti työni ihan just niin kun pitääkin. Miksi pitää piikitellä niitä jotka eivät jaksa aina hymyillä?
Ja ennen kaikkea, miksi pitää kysellä jos haluaa kuulla vain tekopirteää esitystä ja reippautta?
Kommentit (5)
Kyllä näitä aina löytyy jotka eivät omaa kiukutteluaan huomaa vain toisten.
Näin taitaa olla. Mua ei häiritse jos jollain muulla on hyvä fiilis, ja saattaahan se joskus tarttua. Mutta sitä en tajua, miksi on pakko pakko pakko saada toinen iloiseksi.
Ja sitten suututaan siitä jos ei vaan jaksa hihkua onnesta.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä näitä aina löytyy jotka eivät omaa kiukutteluaan huomaa vain toisten.
Hyvin sanottu. Ovat niin pirteitä, mutta samalla tekevät toiselle vielä huonomman fiiliksen.
Niin. Mieluummin tekopirteys, kun kiukuttelua ja rehellisesti asioiden pamauttelua.
Työelämä on tekopirteyttä, laskelmoitua käytöstä ja mielistelyä ristiin rastiin. Jos sanot yhdenkin negatiivisen lauseen, olet heti epäammattimainen. Kaikkin asiat pitää aina kääntää positiivisiksi
Jotkut on koulutettu näin että pitää aina olla hyvällä ja positiivisella mielellä koska se kuulemma saa muutkin tuntemaan samoin. Että jaksaa töissä paremmin. Itseäni vain ärsyttää ihmiset jotka hymyilevät vastaantullessaan jos en tiedä syytä siihen.