Lue keskustelun säännöt.
Saitteko te lapsena kohtuuttomia rangaistuksia joihinkin tekoihin/vahinkoihin nähden, esim. mehulasin kaatuminen - tukkapöllyä
14.12.2021 |
Kun aloin jokin aika sitten käydä terapiassa ahdistusoireiden ja painajaisten takia, taisin tajuta mistä ne juontavat juurensa. Muutin omilleni puoli vuotta sitten, olen 19-vuotias. Olen alkanut saada kummallisia ns. takaumia eli palaan mielessäni lapsuuden hetkeen, kun minulle on tehty näitä asioita.
Isä oli herkästi räjähtävää tyyppiä + alkoholisti ja sekakäyttäjä. Muistan esimerkiksi hetken kun olimme lähdössä mummun syntymäpäiville. Puin paidan vahingossa nurinpäin. Ehkä 5-6-vuotiaana. Isä raivostui täysin ja huusi päin naamaa. Sulki minut vessaan ilman valoja. Pelkäsin vielä pimeää. Aikaa en osaa arvioida. Ehkä jotain 15 minuutista puoleen tuntiin. Muistan nousseeni korokejakkaralle ja ja yritin nähdä edes vähän valoa ainoasta pienestä ikkunasta ja itkeneeni hiljaa. Kovaääninen itku olisi hermostuttanut isää vaan enemmän.
Kaadoin välipalalla vahingossa mehulasin. Isä oli eri huoneessa. Valitettavasti hän kuuli äänen ja huomasi mitä kävi, vaikka hinkkasin paniikissa pöytää puhtaaksi. Otti hiuksista kiinni ja repi minut saunaan. Ei siis lämmitettyyn. Nosti löylykauhan kuin lyödäkseen muttei lyönyt. Huusi, että istut siinä niin pitkään kun hän antaa luvan tulla pois. Ehkä parin tunnin päästä isosisko hiipi saunalle sanomaan, että voit tulla pois, isä nukahti (sammui)
Oli todennäköisesti niin lääkkeissä ja humalassa, ettei edes seuraavana päivänä muistanut tai ollut muistavinaan koko asiaa.
Äiti oli lapsuuteni ajan mielisairaalassa ja kävi kotona vaan lyhyitä jaksoja. (menehtyi kun olin 11v) Äidin läsnäolon aikana isä esitti enkeliä ja käytti meitä mm. huvipuistossa ja hampurilaisella.
Terapeutille puhuminen on saanut päässäni jotain sellaisia lukkoja auki, joita en ole ennen muistanut siellä olevan.
Sisko oli tarkka, että kenellekään ei saa kertoa. Sillä isä uhkasi, että meidät viedään lasten vankilaan pimeisiin selleihin ja ruokaa saa vaan pari kertaa viikossa, siellä on nyrkin kokoisia torakoita ja muuta. Meillä oli ehjät puhtaat vaatteet kun tuttavat ja sukulaiset niitä toivat omien lastensa kasvettuaan. En muista, että minulle olisi ostettu mitään muuta paitsi ekaluokan alkaessa kirpputorilta 10mk reppu. Siitäkin sain kuulla syyllistämistä. Isä pauhasi että tänään syödään sitten pelkkiä perunoita kun ei vanha reppu kelpaa (siis oikeasti, semmoinen penaalin kokoinen puhkikulunut päiväkotilaisen lelureppu)
Miten nyt vasta tajuan, miten sairas isä oli, vai oliko muillakin tällaista?
Kommentit (18)
Aivan sairasta. Ei lapsuutensa jatkuvassa pelon vallassa elänyt voi tuosta vaan antaa anteeksi, tai minä en ainakaan voisi. Miksi kukaan sukulainen ei tehnyt teistä lastensuojeluilmoitusta!?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinua kohdeltiin täysin väärin ja epänormaalisti. Vahingoista ei edes sovi vihastua saati rangaista.
Meidän perheessä (80-luvun alussa) annettiin joskus tukkapöllyjä, mutta tuollaista ei ollut, mitä kuvailit.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Monessa perheessä on sääntö, että ns. Oma pesä pidetään puhtaana. Ja vielä tuollaiset uhkailut päälle niin eipä olisi moni muukaan kertonut kenellekään. Lapset ovat hämmentävän lojaaleja vanhemmilleen viimeiseen asti.
Mikään anteeksipyyntö ei korvaa menetettyä lapsuutta.
Tuli kyynel silmään. Onpa ollut paska isä sulla. Olen pahoillani. Kyllä meidän isä joskus pienen tukkapöllyn antoi, mutta ei mitään noin järkkyä käytöstä ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei meitä vahingoista rankaistu. Tahallinen töllöily oli toinen juttu. Jos kaatui lasi, rätti käteen ja kuivaamaan. Paita vaan käännettiin jne. Muistan kyllä töistä erään lapsen joka sai kaatuneesta lasista aivan hirveän hysterian ja yritti epätoivoisesti kuivata vahingon pelästyneenä raukka. Sain tietää hänen säikkyvän vahinkoja kokemuksistaan johtuen. Ei tuollainen aloittajan kuvaama ole mitään normaalia lapsen kohtelua.
Olet 19 vuotta vanha eli syntynyt 2002 (tai 2001), mutta sinulle ostettiin kirpputorilta 10 markan reppu. Olet mennyt kouluun 2009 tai 2008, ja markka on poistunut käytöstä 2002.
Moniko 2000-luvun puolella syntynyt edes osaa lyhentää markkaa (mk) tai tietää, paljonko markan arvo oli?
En epäile, etteikö Suomessa olisi tämäntyylisiä perheitä, mutta tarinasi oli vähän liian överi mielisairaaloineen ja kompuroit yksityiskohtien kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ihan noin rajua ollut mutta samalla logiikalla toimi omakin isä. Eikä ollut edes juoppo tai sekakäyttäjä vaan ihan normaali ihminen. Äiti vaan myötäili.
Mulle siis on raivottu vastaavalla tavalla siitäkin, että olin kipeänä ja mun kanssa piti mennä lääkäriin..
Ei liene tarpeen sanoa, että käyn lääkärissä vasta kun on ihan pakko.
Kun mehulasi kaatui kyllä siitä huudot tuli. Ja niin tuli kaikista muistakin vahingoista. Kun kaaduin pyörällä/liukastuin ulkona niin ensimmäinen reaktio oli äidiltä "miten sun housuille kävi!?" ja jos meni rikki niin siitä tuli suoraa huutoa.
Jos sanoin missään vastaan niin sain nyrkistä tai litsarin tai tukkapöllyä.
Kävin pitkään terapiassa ja äiti uhriutui , että "varmaan puhut siellä pahaa musta vai mitä? Haukut vaan siellä vaikka kaikkeni tein sun eteen?"
ja meidän perhe oli ihan normaali keskiluokkainen, molemmat vanhemmat töissä ja raittiita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuli kyynel silmään. Onpa ollut paska isä sulla. Olen pahoillani. Kyllä meidän isä joskus pienen tukkapöllyn antoi, mutta ei mitään noin järkkyä käytöstä ollut.
Ei saa narkkia haukkua. Kyseessähän on vihreiden elämäntapa. Jokaisen pitää saada pössytellä. Lapsista ei ole niin väliä.
Aloitus oli kyllä ihan sekava. Aloittaja itse aineissa?
Kyllä meillä sai remmiä joskus jostain pienehköistä jutuista, mutta aloittajaan verrattuna meillä oli ihan normaalia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olet 19 vuotta vanha eli syntynyt 2002 (tai 2001), mutta sinulle ostettiin kirpputorilta 10 markan reppu. Olet mennyt kouluun 2009 tai 2008, ja markka on poistunut käytöstä 2002.
Moniko 2000-luvun puolella syntynyt edes osaa lyhentää markkaa (mk) tai tietää, paljonko markan arvo oli?
En epäile, etteikö Suomessa olisi tämäntyylisiä perheitä, mutta tarinasi oli vähän liian överi mielisairaaloineen ja kompuroit yksityiskohtien kanssa.
Isäni sitä hoki, että tuo maksoi vanhassa rahassa kymmenen markkaa. En minä. Puhui markoista kuolemaansa saakka. Kuten monet vanhemmat ihmiset. Markoissa sitä ja markoissa tätä.
Epäiletkö siis myös, ettei mielenterveysongelmiakaan voisi olla olemassa? No, mitäpä järkeä tänne on mitään kirjoittaa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet 19 vuotta vanha eli syntynyt 2002 (tai 2001), mutta sinulle ostettiin kirpputorilta 10 markan reppu. Olet mennyt kouluun 2009 tai 2008, ja markka on poistunut käytöstä 2002.
Moniko 2000-luvun puolella syntynyt edes osaa lyhentää markkaa (mk) tai tietää, paljonko markan arvo oli?
En epäile, etteikö Suomessa olisi tämäntyylisiä perheitä, mutta tarinasi oli vähän liian överi mielisairaaloineen ja kompuroit yksityiskohtien kanssa.
Isäni sitä hoki, että tuo maksoi vanhassa rahassa kymmenen markkaa. En minä. Puhui markoista kuolemaansa saakka. Kuten monet vanhemmat ihmiset. Markoissa sitä ja markoissa tätä.
Epäiletkö siis myös, ettei mielenterveysongelmiakaan voisi olla olemassa? No, mitäpä järkeä tänne on mitään kirjoittaa.
Ap
En epäile. Miksi käytit päätettä -kään? Tarkoitin, että uskon tuontyylisiä perheitä kyllä olevan, vaikka oma tarinasi vaikuttikin tekaistulta. Ymmärsit oletettavasti väärin vastaukseni.
Ja nyt sanot, että isäsi on kuollut. Aloituksessa et sitä maininnut, vaan sanoit muuttaneesi omillesi puoli vuotta sitten.
Tarkkuutta jatkossa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä olen kokenut samaa. Joskus ne lapsuuden pelon ja epätietoisuuden hetket palaa hetkittäin mieleen. Vaikka siitä on kymmeniä vuosia aikaa, harvemmin nykyään.
Se hetki ei unohdu kun sain selkäsaunan kun myöhästyin ruokailulta kaverin luona ollessa. Kun ei ollut mitään kelloa vyöllä hakkaaminen tuntui kohtuuttomalta. Edelleen. Parasta olisi jos voisin elää sen ajan uudelleen itse aikuisena niin näyttäisin isälleni kaapin paikan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet 19 vuotta vanha eli syntynyt 2002 (tai 2001), mutta sinulle ostettiin kirpputorilta 10 markan reppu. Olet mennyt kouluun 2009 tai 2008, ja markka on poistunut käytöstä 2002.
Moniko 2000-luvun puolella syntynyt edes osaa lyhentää markkaa (mk) tai tietää, paljonko markan arvo oli?
En epäile, etteikö Suomessa olisi tämäntyylisiä perheitä, mutta tarinasi oli vähän liian överi mielisairaaloineen ja kompuroit yksityiskohtien kanssa.
Isäni sitä hoki, että tuo maksoi vanhassa rahassa kymmenen markkaa. En minä. Puhui markoista kuolemaansa saakka. Kuten monet vanhemmat ihmiset. Markoissa sitä ja markoissa tätä.
Epäiletkö siis myös, ettei mielenterveysongelmiakaan voisi olla olemassa? No, mitäpä järkeä tänne on mitään kirjoittaa.
Ap
En epäile. Miksi käytit päätettä -kään? Tarkoitin, että uskon tuontyylisiä perheitä kyllä olevan, vaikka oma tarinasi vaikuttikin tekaistulta. Ymmärsit oletettavasti väärin vastaukseni.
Ja nyt sanot, että isäsi on kuollut. Aloituksessa et sitä maininnut, vaan sanoit muuttaneesi omillesi puoli vuotta sitten.
Tarkkuutta jatkossa!
Kyllä, jäimme siskon kanssa lapsuudenkotiimme vielä joksikin aikaa, että paperiasiat sun muut saatiin selviteltyä. Oli todella raskasta aikaa vaikka isä olikin millainen oli. Meillä oli myös niitä hyviä hetkiä. Näitä asioita nyt mm. käsittelen terapiassa.
Ap
En m7näkään usko juttua. Näitä säälin kerjääjiä riittää. Uskovat, että terapeutteihin menee jutut läpi. Ei mee.
Joo, samantapaista oli. Äiti oli se joka veti Jack Nickolson henkisiä raivareita. Muistan hyvin kuinka pikkukoululaisena poltin käteni uunivuokaan ja heitin sen, vain kopatakseni kiinni ja laskeakseni pöydälle palovammoista huolimatta, että säästyisin hakkaamiselta ja huudoilta. Isä oli teoriassa vielä pahempi, mutta molemmilla oli hyvätkin hetkensä. Niitä pahoja ei meinaa aina edes muistaa. Aikuisena diagnosoitu dissosatiivinenhäiriö.
Ei todellakaan ole normaalia. Menneille et voi mitään ja isäsikin on ilmeisesti menehtynyt jo(?) Jos on elossa, auttaisiko jonkinlainen anteeksipyyntö häneltä?