Lue keskustelun säännöt.
Mä olen varmaan ihan omituinen
27.11.2009 |
ja mun todellisuuteni on varmaan vääristynyt, mutta mun aviomieheni on TODELLA ihana, rakastava, hellä. Puhuu tunteistaan, tekee enemmän kotitöitä kuin minä raskaasta työstään huolimatta, on taitava ja lempeä rakastaja, kantaa vastuunsa kaikista arjen asioista, hoivaa minua kun olen sairas, ei riitele turhista mutta sanoo asiasta ja ilmaisee mielipiteensä, on loistava isä lapsille.
Ja itse olin exäni kanssa kiukkuinen akka, aina tyytymätön ja tyydyttämätön, hän dominoiva, minä agressiivinen. Nykyään olen hyväntuulinen, yleensä vain syystä ärtynyt, lempeä... Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Tottakai välillä päässä pyörii jos jonkinlaista, mutta eipä tulisi mieleenkään hetkellistä raivoa purkaa sanoiksi viattomiin ulkopuolisiin, VARSINKAAN perheeseen.
Mitä sitten saan kuulla kun keskustelen asiasta muiden kanssa? No, mulle sanotaan suoraan että mä valehtelen... Ja että olen omahyväinen k-pää, leuhka, todellisuuspakoinen ja ties mitä...
Huoh.
Kommentit (10)
Sinulle on osunut eteen hyvä mies ja hyvä parisuhde ja ilmeisesti - eikä varmasti vähiten siksi että - olet itsekin kasvanut ja oppinut vaalimaan parisuhdettasi eri tavalla.
Minulla on kanssa taustallani yksi huono aikuisiän pitkäaikainen suhde. Siinä tapeltiin ja riideltiin. Mies oli narsistinen kusipää, mutta olinpa minäkin mäkättävä, ripustautuva, itsetunnoton ja omistuksenhaluinen narttu. Nyt olen suhteessa kuvailemasi kaltaisen LOISTAVAN miehen kanssa, mutta olen myös itse tänä päivänä paljon parempi kumppani ja nainen kuin aiemmin.
Parisuhteet voivat olla hyviä ja toimivia, jopa loistavia, ihan arjessa ja vuodesta toiseen. Tämän tiedän nyt. Mutta kyllä se vaatii sen, että kaksi kypsynyttä, arvoiltaan oikeamielistä ja tasapainoista, toista kunnioittavaa ihmistä KOHTAA. Suhde on tosiaan kahden kauppaa, ja molemmilla pitää olla järki päässä ja käytös rakentavaa, että suhde pysyy hyvänä vaikeinakin aikoina.
Onnea sulle ap, ja hyvä me ja meidän ihanat miehet!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On niin helppoo olla onnellinen. :)
Ihan ensiksi: kiva kuulla kun joku osaa olla aidosti kiitollinen siitä mitä on saanut! Mitä tekee rikkaudella, parisuhteella tai ylipäätään millään jos ei siitä osaa kiittää ja olla onnellinen?
Toiseksi: aikuiseksi kasvamiseen liittyy monia kipeitä opetuksia, joista yksi on tämä. Toiset ihmiset eivät syystä tai toisesta osaa kohdata toisen onnea. Tätä asiaa ei voi muuttaa. Oman onnen voi jakaa lähipiirin kanssa, mutta muille sitä ei kannata kamalasti hehkuttaa, koska reaktiot eivät ole koskaan toivomiasi. Opit kyllä elämään sen asian kanssa. Vaali onneasi oman perheesi kanssa ja nauti siitä!
Mukava saada positiivisia vastauksia... Ap
Surua ja murhetta maailmassa on muutenkin jo tarpeeksi, marinaa ja kärinää ja riitaa ja muuta.
:)
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuvailusi miehestäsi oli tismalleen samanlainen kuin minun olisi miehestäni.
Olemme onnekkaita, todella!
En leveile miehestäni, mutta joskus tulee tilanne jossa porukassa jutellaan jostain asiasta ja kaikki kertoilevat miten heillä ko. asia toteutuu. Jos kerron miten meillä on, niin saan kuulla töksähtävästi että "eipäs liioitella kuitenkaan", tai "no joo, sun miehes on mitä on.." sillä tyylillä että ole hiljaa kiitos. Ja yleensä olenkin hiljaa, kun en voi valittaa.
En ymmärrä miksi naiset ovat vuosia miehen kanssa jonka jokaista tekoa inhoavat. Tai katselevat tyyppiä joka ei tee mitään ja kohtelee naista kuin perunasäkkiä.
hymyilen ilmeisesti "vähän liikaa", kun kerran kuulin kun naapurin lapsi tokaisi äidilleen että "hei äiti, tuolla on taas toi nainen joka aina hymyilee" :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, toi "sun miehes on mitä on" kuulosti sinänsä tutulta, että mun miehen luullaan oleva TOSSUN ALLA koska tekee kotitöitä yms. Jopa mun täti aina morkkaa mua siitä että pidän sitä kuin vankilassa. Huoh. Jos mies tykkää olla kotona perheen kanssa ja tehdä osuutensa, onko se silloin automaattisesti tossun alla? Naisen "vika"? Eli sen logiikan mukaan siis kaikilla näillä jotka valittaa miten p-a mies on kun ei tee mitään eikä välitä ois "normaali mies". Hm. :)
hymyilen ilmeisesti "vähän liikaa", kun kerran kuulin kun naapurin lapsi tokaisi äidilleen että "hei äiti, tuolla on taas toi nainen joka aina hymyilee" :)
Kyllä saat olla yleä ja onnellinen hyvästä miehestäsi! Niin olen minäkin! Toki kaikissa on jotain "vikaa" mutta ne nyt on pikkuseikkoja! =)
Meillä kans mies tekee enemmän kotitöitä, jaksaa olla iloinen lapsen kanssa vaikka tekee 10h työpäivää ja ajaa pitkää matkaa. =)
?