Samastun aina vain miehiin, en koskaan toisiin naisiin. Miksi, ja onko muita kaltaisiani?
(Ja kyllä, nykyään kuuluu kirjoittaa "samastua", ei "samaistua", niin hassulta kuin se kuulostaakin. )
Olen 45 v nainen, ja tajusin oikeastaan vasta taannoin samastuvani aina vain miehiin. Voin pitää toisista naisista, kunnioittaa ja arvostaa heitä, mutta en vaan samastu. Todellinen "not like other girls" -syndrooma siis, samastumisessahan on kyse siitä, että kokisi olevansa sen toisen kaltainen.
Muistan kuinka tuli joku uusi Superwoman-elokuva, ja joku nainen hehkutti, miten on vihdoin supersankari johon nainenkin voi samastua. Olin aivan ihmeissäni, ei minulla ole koskaan ollut pienintäkään ongelmaa samastua Batmaniin, Wolverineen tai vaikkapa Philip Marloween. Tai Alistair McLeaniin viskiä litkiviin sankareihin. Ehkä viski on se yhteinen nimittäjä, ainoa nainen johon jotenkin samastun on Vera Stanhope. Vitsi vitsi.
Tosielämän samastumiskohteitani, ihmisiä joiden kaltaiseksi tahtoisin "isona", ovat lähinnä Lars Monsen ja Wim Hof. Tiedän kyllä paljonkin fiksuja ja kyvykkäitä naisia, mutta en vain osaa kuvitella, että minusta tulisi heidän kaltaisensa.
Lisättäköön, että olen kuitenkin umpihetero ja itse asiassa suhteellisen "naisellinenkin".
Onko ketään kohtalotoveria?
Kommentit (44)
Minun itsevarmuusidolini on Johnny Cash. Kun menen uuteen paikkaan ja uuteen tilaisuuteen, ajattelen olevani Clint Eastwood matkalla saluunaan.
Et ole ainoa. Media on saturoitunut vahvoilla, kykenevillä miehillä ja sidekick-naisilla. Ja nämä nykyiset "voimaantuneet" naishahmot ovat niin itsetarkoituksellisen virheettömiä ja vahvoja, ettei tavallinen nainen näe mitään yhteistä heidän kanssaan.
Aitoa, inhimillistä naisjohtajahahmoa on harvassa.
Ehkä Bondissa M, ja Star Trekissa Captain Janeway. Vasta heitä katsoessa huomaa, muuten harvassa on viihteessä nainen aidosti auktoriteettiasemassa.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen aina ajatellut, että minulla on miehen aivot. Varmaan samaa teemaa. On pitänyt opetella "naispuhetta". Olen ajatellut, että olen ehkä diagnosoimaton asperger.
Tuskinpa olet asperger.
Minä olen diagnosoitu assinainen, ja samastun vain naisiin.
Sinulla on liikaa aikaa ja käytät aikasi turhuuksiin. Esimerkiksi tuo keksittyjen elokuvahenkilöiden luetteleminen ja heihin itsensä vertaaminen on jotenkin lapsekasta ja naurettavaa.
Etkö voisi olla vain oma itsesi? Ei sinun tarvitse samastua keneenkään, sellainen on lähinnä alakouluikäisten ja miniteinien juttu, ei keski-ikäisen tädin.
Jos samaistut toiseen naiseen siinä että samaistut vain miehiin, samaistut silloin myös toisiin naisiin etkä siis aina samaistu vain miehiin.
Koen, että viihdemaailmassa naisille on ollut tarjolla kapea rooli, johon minun on ollut vaikea samaistua, joten kyllä, olen samaistunut useammin miehiin kuin naisiin. Reaalimaailmassa samaistun hyvinkin usein kanssanaisiini, sillä olemme oikeasti hyvin monipuolinen ryhmä. Koen siis, että ongelma ei ole naiset, vaan se rooli mitä naisille on yleisesti tarjottu. Onneksi nykyään nuo roolit lavenee, niin miehillä kuin naisilla.
Tunnistan itsestänikin, tosin en ole koskaan ajatellut ihailemieni tai samaistumisen kohteena olevien henkilöiden sukupuolta. 99 %:sti nämä ovat vaan olleet miehiä kun asiaa tarkemmin miettii. En koskaan ajatellut, että musta ei voisi tulla isona Indiana Jonesia tai astronauttia siksi, että satun olemaan tyttö :)
Osaltaan uskoisin, että tämä johtuu kasvatuksesta, meillä ei ole kotona ollut erityisiä "naisten ja miesten" juttuja, vaan kannustettu aina olemaan rehellinen itselleen, uskomaan omiin taitoihinsa ja tekemään sitä, mikä oikeasti kiinnostaa. Veljeni on älyttömän lapsirakas ja hakeutui hoitoalalle voidakseen työskennellä lasten parissa, minä taas koin omakseni matemaattis-luonnontieteellisen puolen ja päädyin enemmän "miesten alaksi" miellettyihin hommiin.
Lapsuuden traumat vaikuttavat ihmissuhteisiin.
Olen sinua kymmenisen vuotta vanhempi. En ole liiemmin ajatellut asiaa, mutta mainitsemasi Vera Stanhope alkoi hieman naurattaa; jos ulkopuoliset joutuisivat valitsemaan minulle esikuvan, niuhottamiseen taipuvainen ja mökissään höpertyvä Vera varmaan olisi aika hyvä.
En ole koskaan samastunut keneenkään, mutta vaikka olen hetero ja ulkoisesti ilmiselvästi nainen (no, piirun vaille 180-senttinen), sisäpuolelta taidan olla androgyyni. Tarzanit, jerrycottonit ja dirkpittit on luettu ja olen tosi hyvä meikkaaja.
Ja Kotuksen sivuilla olen parikin kertaa käynyt tarkistamassa, että ihan tosissaanko ne väittävät, että samaistumisessa ei ole i-kirjainta.
Verbi on samaistua, muotoa samastua käytetään psykologiassa, mutta sille ei ole kielellisiä perusteita. Tyypillisesti ammattikunta ottaa omia termejään käyttöön kysymättä neuvoa kielitoimistolta.
Käyttäkää siis jatkossakin korrektia muotoa samaistua.
Vierailija kirjoitti:
Aitoa, inhimillistä naisjohtajahahmoa on harvassa.
Ehkä Bondissa M, ja Star Trekissa Captain Janeway. Vasta heitä katsoessa huomaa, muuten harvassa on viihteessä nainen aidosti auktoriteettiasemassa.
Ei minulla ole kyse mistään auktoriteetista. Bondeissakin samastun edelleen Bondiin, vaikka se on ihan hulttio Casino Royalessa, ja Judy Denchin M on tosi särmä ja upea tyyppi.
Kyse ei siis minun kohdaltani ole mistään sellaisesta, että "naisilla ei ole valtaa" ja siksi pitäisi samastua vallassa oleviin miehiin. Pomonikin on nainen, firmamme talousjohtaja, joten olisi sitä roolimallia ihan lähelläkin, mutta kun ei.
Nyt kun asiaa analysoin, hahmot joihin samastun ovat yleensä aina sellaisia yksinäisiä susia. Kuten juuri Philip Marlowe. Onko naiset sitten sekä kirjallisuudessa, elokuvissa että irl niin paljon sosiaalisempia, että olisi kyse siitä? Poislukien Vera Stanhope.
-ap-
Vierailija kirjoitti:
Verbi on samaistua, muotoa samastua käytetään psykologiassa, mutta sille ei ole kielellisiä perusteita. Tyypillisesti ammattikunta ottaa omia termejään käyttöön kysymättä neuvoa kielitoimistolta.
Käyttäkää siis jatkossakin korrektia muotoa samaistua.
https://www.kielikello.fi/-/samastaa-samastua-ja-samaistaa-samaistua
Älä opeta pappaasi panemaan.
Vierailija kirjoitti:
Verbi on samaistua, muotoa samastua käytetään psykologiassa, mutta sille ei ole kielellisiä perusteita. Tyypillisesti ammattikunta ottaa omia termejään käyttöön kysymättä neuvoa kielitoimistolta.
Käyttäkää siis jatkossakin korrektia muotoa samaistua.
Sekä että, ei joko tai:
https://www.kielikello.fi/-/samastaa-samastua-ja-samaistaa-samaistua
Ap, sinulla voi olla ongelmia sisäisen naiseutesi kanssa. Kun ongelmat ovat alitajunnassa, ne kuitenkin ilmenevät käyttäytymisessä. Olet tiedostanut asian ja voit kysyä itsettäsi, mitä itsessäsi pakenet, mitä et hyväksy.
Tasapainoinen aikuinen ihminen samaIstuu ihmisen kokemukseen sukupuolesta riippumatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Verbi on samaistua, muotoa samastua käytetään psykologiassa, mutta sille ei ole kielellisiä perusteita. Tyypillisesti ammattikunta ottaa omia termejään käyttöön kysymättä neuvoa kielitoimistolta.
Käyttäkää siis jatkossakin korrektia muotoa samaistua.
Sekä että, ei joko tai:
https://www.kielikello.fi/-/samastaa-samastua-ja-samaistaa-samaistua
Ok, kiitos linkistä. Ovat antaneet periksi.
Kyllä. Et ole ap ainut.
Kun ajattelen vaikka menneitä sukupolvia, tunnen enemmän yhteyttä isoisiin kuin isoäiteihin. Molempia arvostan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Verbi on samaistua, muotoa samastua käytetään psykologiassa, mutta sille ei ole kielellisiä perusteita. Tyypillisesti ammattikunta ottaa omia termejään käyttöön kysymättä neuvoa kielitoimistolta.
Käyttäkää siis jatkossakin korrektia muotoa samaistua.
https://www.kielikello.fi/-/samastaa-samastua-ja-samaistaa-samaistua
Älä opeta pappaasi panemaan.
Mitä tarkoitat tuotta asiattomalla virkkeellä?
Vierailija kirjoitti:
Ap, sinulla voi olla ongelmia sisäisen naiseutesi kanssa. Kun ongelmat ovat alitajunnassa, ne kuitenkin ilmenevät käyttäytymisessä. Olet tiedostanut asian ja voit kysyä itsettäsi, mitä itsessäsi pakenet, mitä et hyväksy.
Tasapainoinen aikuinen ihminen samaIstuu ihmisen kokemukseen sukupuolesta riippumatta.
Amen.
Vierailija kirjoitti:
Jos samaistut toiseen naiseen siinä että samaistut vain miehiin, samaistut silloin myös toisiin naisiin etkä siis aina samaistu vain miehiin.
Koen, että viihdemaailmassa naisille on ollut tarjolla kapea rooli, johon minun on ollut vaikea samaistua, joten kyllä, olen samaistunut useammin miehiin kuin naisiin. Reaalimaailmassa samaistun hyvinkin usein kanssanaisiini, sillä olemme oikeasti hyvin monipuolinen ryhmä. Koen siis, että ongelma ei ole naiset, vaan se rooli mitä naisille on yleisesti tarjottu. Onneksi nykyään nuo roolit lavenee, niin miehillä kuin naisilla.
Minä taas en samastu IRL yhteenkään naiseen. Se on ihan kamalaa. Siis on minulla naisia ystävinä ja arvostan ja kunnioitan niitä, mutta en samastu. Minun kohdallani ei siis ole kyse vain viihteen kapeista malleista: listasin noita viihdehahmoja vain siksi, että ymmärtäisitte mistä on kyse.
-ap-
Kirjoissa olen eläytynyt moniin maailmoihin . Enpä juuri ole miettinyt onko miehinen vai naisellinen maailma.