Miksi Karjalan evakot ikävöivät Karjalaa? Miksi eivät jääneet sinne?

Vierailija kirjoitti:

Ootko oikeesti noin tietämätön?

Kyllä äänestän vasemmistoliittoa.

Aika vähän varmaan heitä jotka itse muistavat Karjalassa asumisensa.

Se karjalan paluumuuttajien ottaminen ysärillä tms. oli eräänlaista etnistä puhdistusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Karjalassa mummon kotitilalla käyneenä sieltä löytyi pienen talon rauniot ja paljon sääskiä. Syrjäinen paikka. Ei se elämä sielläkään kovin hääppöistä ollut.

No tottakai sielläkin oli köyhiä ihmisiä, niinkuin joka puolella muuallakin.  Vaarini siellä kuului köyhäinhoitolautakuntaan ja antoi monet kerrat jopa omista rahoistaan avustusta niille kaikkein vähäosaisimmille, kun kunnasta ei voinut kaikkeen revetä.  

Köyhiä on aina ollut ja tulee olemaan.  Kaikkialla.

Mutta kyllä siellä oli vaurauttakin, niin kuin kaikkialla muuallakin.  Jopa Itä-Karjalassakin oli isoja rikkaita taloja, saati sitten kannaksella.  Viipurissa asui paljon varakasta väkeä.  Se oli varmaan tuon ajan kansainvälisin kaupunki Suomessa.

Joku rouvashenkilö kun valitteli, että kyllä nyt varmaan rikollisuus täällä leviää, kun tulee niin paljon uusia ihmisiä ja ties ketä sieltä tänne, niin vanha karjalaismummo vaan tyynesti totesi, että meijän pit lähtii kaikkiin, siinä pit ottaa varkaatkin matkaan.

Ei mun sukulaiset mitään köyhäinavustusta saaneet. Mutta vaatimaton oli asuinsija. Löysimme paikan ja heinien seassa oli rauniot. Talo oli poltettu. Oisko itse sitten pistäneet palamaan, kun viimeisen kerran lähtivät. 
Nyt kun mietin sukulaisiani ja monia muita tilallisia, niin evakkona oleminen antoi myös mahdollisuuksia irrottautua vanhoista kuvioista. Maa ikäänkuin sitoo ihmistä. Ei nähdä sitä, mitä hyvää ihmiselle tuo uudistuminen. Koulutus, uudet ihmiset, jopa kansainvälistyminen. (Mummokin kävi Torniossa asti sodan aikana.) 

Vaikka tuo evakkous kuulostaa hirveältä, on siinä mahdollisuuksiakin. 
Ehkä joku on tehnyt tutkimusta siitä, miten evakkojen jälkeläiset ovat pärjänneet yhteiskunnassa. Ovatko onnistuneet vaurastumaan kantaväestöä paremmin. Ihmisen on pakko muuttua, kun tulee uuteen ympäristöön, 

Vierailija kirjoitti:

Se karjalan paluumuuttajien ottaminen ysärillä tms. oli eräänlaista etnistä puhdistusta.

Hyvä idea. Ollaan kuitenkin samaa perimää. Monet varmaan halusivat Suomeen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Karjalassa mummon kotitilalla käyneenä sieltä löytyi pienen talon rauniot ja paljon sääskiä. Syrjäinen paikka. Ei se elämä sielläkään kovin hääppöistä ollut.

No tottakai sielläkin oli köyhiä ihmisiä, niinkuin joka puolella muuallakin.  Vaarini siellä kuului köyhäinhoitolautakuntaan ja antoi monet kerrat jopa omista rahoistaan avustusta niille kaikkein vähäosaisimmille, kun kunnasta ei voinut kaikkeen revetä.  

Köyhiä on aina ollut ja tulee olemaan.  Kaikkialla.

Mutta kyllä siellä oli vaurauttakin, niin kuin kaikkialla muuallakin.  Jopa Itä-Karjalassakin oli isoja rikkaita taloja, saati sitten kannaksella.  Viipurissa asui paljon varakasta väkeä.  Se oli varmaan tuon ajan kansainvälisin kaupunki Suomessa.

Joku rouvashenkilö kun valitteli, että kyllä nyt varmaan rikollisuus täällä leviää, kun tulee niin paljon uusia ihmisiä ja ties ketä sieltä tänne, niin vanha karjalaismummo vaan tyynesti totesi, että meijän pit lähtii kaikkiin, siinä pit ottaa varkaatkin matkaan.

Ei mun sukulaiset mitään köyhäinavustusta saaneet. Mutta vaatimaton oli asuinsija. Löysimme paikan ja heinien seassa oli rauniot. Talo oli poltettu. Oisko itse sitten pistäneet palamaan, kun viimeisen kerran lähtivät. 
Nyt kun mietin sukulaisiani ja monia muita tilallisia, niin evakkona oleminen antoi myös mahdollisuuksia irrottautua vanhoista kuvioista. Maa ikäänkuin sitoo ihmistä. Ei nähdä sitä, mitä hyvää ihmiselle tuo uudistuminen. Koulutus, uudet ihmiset, jopa kansainvälistyminen. (Mummokin kävi Torniossa asti sodan aikana.) 

Vaikka tuo evakkous kuulostaa hirveältä, on siinä mahdollisuuksiakin. 
Ehkä joku on tehnyt tutkimusta siitä, miten evakkojen jälkeläiset ovat pärjänneet yhteiskunnassa. Ovatko onnistuneet vaurastumaan kantaväestöä paremmin. Ihmisen on pakko muuttua, kun tulee uuteen ympäristöön, 

Viipurin läänissä asui  silloisen Suomen koulutetuimmat ja kielitaitoisimmat ihmiset.Viipuri oli kansainvälinen kaupunki jossa kauppa ja teollisuus kukoisti.Ei he todellakaan tarvinneet mitään "Torniota" sivistyäkseen?!!! Ja sen verran vielä että evakkotausta ei todellakaan ollut mikään este menestymiselle millään elämänalalla Tutkimuksia evakoiden elämästä sodan jälkeen on vaikka millä mitallaKirjastoistakin löytyy.

Uskomatonta miten vähän lapsille opetetaan nykyisin Suomen historiaa. Evakon lapsenlapsena on itsestäänselvää sekä se, miksi sieltä lähdettiin että se, miksi sinne on ikävä. Oman mummoni kotitila tuhottiin täysin. Ei hän sinne olisi voinut jäädä, vaikka olisi miten halunnut.