Lue keskustelun säännöt.
Tunnen yhteiskunnasta irrottautumisen halua, ihmisvihaa, turhautumista, pettymystä ja pelkoa
18.11.2021 |
Onko kellään samoja ajatuksia? Olen pettynyt ja turhautunut sukuuni, ystäviini ja yhteiskuntaan. En tunne heihin enää yhteyttä ja me-henkeä, en tunne olevani kenenkään kanssa samalla puolella. En halua olla missään tekemisissä terveydenhuollon tai muunkaan instanssin kanssa, koen että olen taakka.
Koen että muut ihmiset (suku, ystävät) ovat yksioikoisia ajatuksissaan, tuomitsevia, kylmiä. Tuntuu että kukaan ei ajattele yhtään pintaa syvemmin yhtään mitään. En edes tahdo aloittaa keskustelua vaan olen vaan hiljaa ja kuuntelen jos joku jostain paasaa. Olen hyvin surullinen tästä kaikesta.
Pelkään sitä että kolmas maailmansota alkaa ja kahtiajakautunut Suomi repii itse itsensä palasiksi ja maamme tuhoutuu. Itse en tunne rakastavani lähimmäisiäni yhtään vertaa, vain omaa perhettäni (mies ja 2 lasta).
Ihmisten 'tyhmyys' ahdistaa älyttömästi eikä mistään voi keskustella kenenkään kanssa.
Onko kellään samansuuntaisia ajatuksia, kerro miten käsittelet itse näitä asioita? En usko että olen ainoa.
Kommentit (51)
Elämä ei ole pelkkää tunnetta. Järkeäkin tarvitaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Elämä ei ole pelkkää tunnetta. Järkeäkin tarvitaan.
Mitäs teet järjellä jossei ole mitään ongelmaa joka olisi järjellä ratkaistavissa.
ap - I feel you. Samanlaisia ajatuksia ja tunnen ahdistusta usein. Olen aina ollut se, joka ajattelee asioita pidemmälle tätä päivää ja olen ollut huolissani tulevaisuudesta. Olen kade niille huolettomille, jotka ovat vähän simppeleitä ja kaikki on vaan kovin huoletonta ja kivaa - katsovat elämää tosi naivisti eikä näe missään mitään vaaroja. En ole valinnut itse tätä huolehtimista, mutta se aiheuttaa minussa vihan tunteita ja sitä että näen ihmiset tyhminä.
Vierailija kirjoitti:
Elämä ei ole pelkkää tunnetta. Järkeäkin tarvitaan.
Järkeä ehkä just kaipaisin, mutta ihmiset tuntuu menevän ihan autopilotilla, toistetaan joko jostain muualta luettua lausetta tai ei ajatella koko asiaa. Itse luen paljon tulevaisuuteen ja tieteeseen liittyvää ja järkevää keskustelua monelta kantilta olisikin ihana käydä.
ap
Vierailija kirjoitti:
ap - I feel you. Samanlaisia ajatuksia ja tunnen ahdistusta usein. Olen aina ollut se, joka ajattelee asioita pidemmälle tätä päivää ja olen ollut huolissani tulevaisuudesta. Olen kade niille huolettomille, jotka ovat vähän simppeleitä ja kaikki on vaan kovin huoletonta ja kivaa - katsovat elämää tosi naivisti eikä näe missään mitään vaaroja. En ole valinnut itse tätä huolehtimista, mutta se aiheuttaa minussa vihan tunteita ja sitä että näen ihmiset tyhminä.
Juuri mun ajatuksia nämä! Tuntuu että ei nähdä yhtään nenää pidemmälle, kaikki spekulaatiot tulevaisuuden uhista tms. kuitataan 'foliohattuiluna' ja kielletään että mitään voisi sattua. Tämä herättää minussakin hallitsematonta vihaa ja raivoa, jota en tietenkään näytä muille vaan olen hiljaa ja kärsin.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämä ei ole pelkkää tunnetta. Järkeäkin tarvitaan.
Järkeä ehkä just kaipaisin, mutta ihmiset tuntuu menevän ihan autopilotilla, toistetaan joko jostain muualta luettua lausetta tai ei ajatella koko asiaa. Itse luen paljon tulevaisuuteen ja tieteeseen liittyvää ja järkevää keskustelua monelta kantilta olisikin ihana käydä.
ap
Näin varmaan ainakin teoriassa, kunnes sen toisen ihmisen näkökanta eroaisikin jotenkin oleellisesti omastasi.
Tuo on miehelle ihan normaalia. Jos haet jostain apua niin ei ketään kiinnosta ja kukaan ei välitä.
Sen takia miehet ei hae apua ja puhu ongelmista ja aina kun kysytään miten menee vastaus on lähes aina että ihan ok vaikka olisi kuinka huonosti asiat
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maailman onnellisimman kansalaisen kasvukipuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämä ei ole pelkkää tunnetta. Järkeäkin tarvitaan.
Järkeä ehkä just kaipaisin, mutta ihmiset tuntuu menevän ihan autopilotilla, toistetaan joko jostain muualta luettua lausetta tai ei ajatella koko asiaa. Itse luen paljon tulevaisuuteen ja tieteeseen liittyvää ja järkevää keskustelua monelta kantilta olisikin ihana käydä.
ap
Mä opiskelen di:ksi eikä tieteen alan keskustelukumppaneista ole pulaa. Suosittelen! Muita hyviä aloja suurin piirtein kaikki, mitä yliopistoissa opetetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minuakin kalvaa jokin syvä huoli maailmantilasta, monellakin eri tavalla.
Ihmiskunta on elänyt "yltäkylläisyydessä" vain häviävän pienen osan ajasta lajimme historian aikana. Moni ei varmasti ymmärrä sitä. Kyse ei ole mistään itsestäänselvyydestä kuitenkaan.
Kyse on aika monimutkaisesta korttitalosta ja välillä tuntuu, että maailmasta ei löydy yhtäkään niin viisasta ihmistä, joka tuntisi ja osaisi edes sisäistää _kaikki_ tuon korttitalon ongelmat, puhumattakaan siitä, että osaisi keksiä niihin ratkaisut.
Vähän tuntuu välillä siltä, että maailman politiikka ja median uutisointi toimii niin, että valokeila on tänään yhdessä asiassa ja huomenna toisessa, mutta kaikki muu mitä siellä valokeilassa ei ole, unohtuu. Ja jos valokeila ei ole juuri omalla kohdalla niin sillä alalla saa perseillä miten lystää aina niin kauan kunnes se valokeila sitten osuu omalle kohdalle.
Miten sellainen tapa voi toimia? Ihmiselämä on liian lyhyt isojen muutosten aikaansaamiseksi kuitenkin. Ongelmat seuraavat sukupolvelta toiselle ja tyhmyys alkaa aina uudestaan.
Et ole ainoa. On muitakin kovin neuroottisia ihmisiä. Kaltaisiasi doomereitahan on ollut aina aikojen alusta ja aina aiemmin paljon perustelummin.
Se on sinun oma luonteenpiirteesi, niin kuin tunnut itsekin tajuavan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämä ei ole pelkkää tunnetta. Järkeäkin tarvitaan.
Järkeä ehkä just kaipaisin, mutta ihmiset tuntuu menevän ihan autopilotilla, toistetaan joko jostain muualta luettua lausetta tai ei ajatella koko asiaa. Itse luen paljon tulevaisuuteen ja tieteeseen liittyvää ja järkevää keskustelua monelta kantilta olisikin ihana käydä.
ap
Mikä sinua eniten erottaa tällä hetkellä yhteydestä muihin ihmisiin? Onko se ollut jo pidempään niin vai tullut vasta tämän korona-ajan myötä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taide. Ihmiset ovat käsitelleet noita tunteita ja ahdistuksia musiikin, taiteen; kirjallisuuden ja elokuvien avulla. Löydä oma muotosi käsitellä kipua ja ahdistusta taiteen avulla.
Samoja ajatuksia minulla.
Ymmärrän nykyään oikein hyvin niitä ihmisiä jotka ovat muuttaneet johon vuorelle tai luolaan meditoimaan loppuelämäkseen.
Tämä pandemian aika on nostanut yhteiskunnassa näkyväksi niin hirveitä asioita, että en halua kuulua enää tähän yhteiskuntaan.
Ei yhtään ihmetytä miksi ihmiset irtisanoutuvat töistä.
Itsekin irtisanoutuisin ellen olisi jo vapaa keikkatyöläinen. Laskutan yrityksiä (tai yksityisiäkin) työstäni ja maksan itselleni palkkaa sen verran kuin koen tarpeelliseksi.
Ainoa positiivinen asia tässä pandemian ajassa on oman kulutuksen vähentyminen. Rahaa on jäänyt säästöön niin paljon ettei tarvitse kovin paljon töitä tehdä. Se antaa mahdollisuuden irrottautua tästä kaikesta edes hetkittäin.
Vaikka en ole itsekään mikään älyn jättiläinen niin silti samat tuntemukset kuin AP:lla , 3 maailmansota on vain ajan kysymys, ihmiset naiiveja ja tyhmiä, kenenkään kanssa ei pysty enää keskustelemaan yhtään mistään, monilta puuttuu terve ajattelukyky ja puhdas maalaisjärki sekä itsesuojeluvaisto ( rokotetta rokotteen perään koska yhteiskunnan hyväksi,lisäksi haluavat luopua vapaaehtoisesti vapauksista ja oikeuksistaan koska yhteiskunnan parhaaksi) olen itsekin niin surullinen, pettynyt ja vihainen, että miksi asiat on näin,miksi suurin osa ihmisistä on julmia,häijyjä,ilkeitä sekä röyhkeitä eivätkä näe toiminnassaan mitään vikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ap - I feel you. Samanlaisia ajatuksia ja tunnen ahdistusta usein. Olen aina ollut se, joka ajattelee asioita pidemmälle tätä päivää ja olen ollut huolissani tulevaisuudesta. Olen kade niille huolettomille, jotka ovat vähän simppeleitä ja kaikki on vaan kovin huoletonta ja kivaa - katsovat elämää tosi naivisti eikä näe missään mitään vaaroja. En ole valinnut itse tätä huolehtimista, mutta se aiheuttaa minussa vihan tunteita ja sitä että näen ihmiset tyhminä.
Juuri mun ajatuksia nämä! Tuntuu että ei nähdä yhtään nenää pidemmälle, kaikki spekulaatiot tulevaisuuden uhista tms. kuitataan 'foliohattuiluna' ja kielletään että mitään voisi sattua. Tämä herättää minussakin hallitsematonta vihaa ja raivoa, jota en tietenkään näytä muille vaan olen hiljaa ja kärsin.
ap
Suomalaiset tuntuu ajattelevan naiivin typerästi että eihän Suomessa mitään pahaa voisi sattua,ihan sen takia kun eletään lintukodossa,mutta kyllä vain täällä samat pahat asiat tapahtuu kuin muuallakin,mutta omaan napaan tuijottelijat ja pinkissä kuplassa elävät eivät halua sitä asiaa nähdä,pääasia että omassa elämässään asiat hyvin , että ei tartte katsella mitä ympärillä tapahtuu.
Jos tunnet erillisyyttä ja vihollisuutta puolisosi ja lapsiasi kohtaan, hae ammattiapua.
Kyllä itse rukoilen että pääsisi tästä pahasta ja asiat voisi kääntyä parhain päin,olisipa ennemmän kristillistä ja moraalista opetusta.
Joo mutta minkäs teet.