Etäsuhde - vinkkejä eroahdistukselle
Olen hetken asunut mieheni kanssa etäsuhteessa. Aikaisemmin asuimme saman katon alla, mutta opinnot ja työt veivät eri kaupunkeihin. Kaikki menee muuten loistavasti, MUTTA yhteisiä tapaamisia varjostaa valmiiksi oma murehtiminen erossa olemisesta. Erossa oleminen ei siis ahdista muuten kuin juuri ennen hyvästejä. Yksin ollessa ei mitään vikaa. Ahdistus taas erossa olemisesta on niin voimakas, että itken ja jopa voin pahoin.
Vinkkejä, miten työstää tätä.
Kommentit (7)
Pohdi, mistä ahdistus johtuu. Onko jotakin epävarmuustekijöitä taustalla? Peilaatko käytöksesi jostakin "normista". Hassua, että erossa oleminen ei ole haastavaa, mutta hyvästien sanominen on.
Poden vähän samaa ja olenkin liittänyt sen sunnuntaiahdistukseen. Se ajatus aina siitä puolison lähtemisestä on pahempi kuin olla erossa. Ikävä on silloin kun toinen lähtee mutta jo viimeistään seuraavana päivänä sitä taas palaa omiin rutiineihinsa eikä se erossa olo enää tunnu pahalta.
En minäkään osaa tähän mitään tarkempaa vastausta antaa. Kai sitä vaan hyväksyy tilanteen ja elää sen mukaan.
Olen ollut kolme vuotta parittelematta. Siinä perspektiiviä.
N29
Mä ainakin etäsuhteessa toivon niin kovasti että se yhteinen aika alkaisi jo, koskakoen ettäetäsuhde on vain väliaikainen. Oikeasti toivoisin toisen olevan läsnä ja kokevan kanssani asioita yhdessä. Alitajunnalle aika rankkaa hommaa.
Todellakin etäsuhteet osaavat olla hankalia. Tosin tiedän muutamia pariskuntia, joille todella sopii
Terapia