Kadonneet perinnetaidot - mitä opettaisit lapsille ja nuorille?

Ruuanlaittotaito.

Siis tavallisista, edullisista aineksista. Ei näitä nykyisiä reseptejä, mihin tarvitaan erikoiskastikkeita ym.

Koti- ja taloustyöt

Näihin niitä harvemmin vastaantulevia töitä, kuten hajulukon puhdistus, renkaiden vaihto, pienet korjaukset. Työkalujen käyttö, puiden pilkkominen ja pinoaminen, erilaiset piha ja puutarhatyöt, kasvien istutus ja kasvattaminen.

Ne perinteiset käsityöt

Eli ompelu, paikkaus, parsiminen, sukan kutominen, pienet korjaustyöt kodissa, pienet remontoinnit.

Tärkeinpänä:

SÄÄSTÄVÄISYYS ja oman talouden suunnittelu.

Budjetti. Kuinka paljon eläminen maksaa, mitä kuluja on kuukausittain ,mitä harvemmin, miten hintoja vertaillaan mikä on edullista ruokaa, mikä ei.

Miten säästetään sähköä, vettä, polttoainetta. Mikä on tarpeellista kulutusta. Millainen on hyvä laatuinen vaate, kannattaako ostaa pikamuotia. Pihistely.

Olen opettanut lapset marjastamaan ja tuntemaan tärkeimmät ruokasienet sekä miten metsässä ja suolla liikutaan eksymättä.

Luulin että keskustelu käsittelisi esim. pirtanauhojen kutomista tai villan karstaamista tms. :D Mutta ei ilmeisesti ihan niin perinteellisiä taitoja, eipä noita moni osaisi opettaakaan. Ensimmäisessä viestissä lueteltiin jo aika kattavasti erilaisia töitä, mitä olisi hyvä opettaa sukupolesta riippumatta.

Sienestys on kanssa hyvä, itse olisin halunnut jo paljon nuorempana sienestää, mutta omat vanhemmat eivät pitäneet sienistä tai tunteneet niitä, joten opin sienestämään vasta aikuisiällä kun tapasin mieheni. Suunnistaminen ehdottomasti myös tärkeä taito jos liikkuu metsässä.

Perinnetaidoista olen opettanut neulakinnastekniikkaa, pitsinnypläystä, kansantansseja niin läntisiä että itäisiä, perinneruokien tekemistä...

Sitten taas arkisista taidoista, siivousta, ruoanlaittoa, budjettia, vaatteiden korjausta, polkupyörän huoltoa... Näistä taidoista olen opettanut, että kaikkea ei tarvitse osata. Jos sinä osaat huoltaa pyörän, niin huolla kaveriesikin pyörät ja he voivat vaikka parsia sukkasi.

Lapset taas ovat vuorostaan opetelleet ja opettaneet minua mm. it-asioissa. Ne ovat niitä nykyäivän todellisia arkitaitoja.

Yllä tulikin monta hyvää asiaa.

Täällä maalla oppii kuin itsestään noita asioita, lapset olleet ikänsä touhuissa mukana.

Tuohon lisäisin vielä marjojen ja sienten keräämisen, metsästyksen ja erätaidot.

Pihistelyä en niinkään opettaisi vaan normaalia järkevää rahankäyttöä, hinta/laatusuhteeseen tärkeyttä jne. Säästetään ja sitten ostetaan, ei luotolle.

Empaattisuus, tämä tuntuu olevan katoava luonnonvara.

Elämänhallinta, terveydestä huolehditaan, velvollisuudet hoidetaan, priorisointi. Mielekkään tekemisen merkitys.

Onhan näitä, uunin sytyttäminen, ruoan teko hellalla, retkikeittimessä tai grillissä (sähkökatko), auton pienet huollot ja tankkaus, vaatteiden paikkaaminen, kierrätys, kalastus, veneen soutaminen, puukäsityöt, virkkaaminen ja neulominen, kenkien ja muiden vaatteiden hoito, itse aikojen varaaminen esim lääkäriin, parturiin jne.

Unohdin varmasti paljon ja läheskään kaikki ole ole täysin perinnetaitoja. Joskus moni näistäkin asioista tulee olemaan kun ihmiset kaupunkilaistuu eikä tilaa ja mahdollisuuksia moneenkaan tekemiseen ole.

Lihan ja kalan paloittelu, perunan istutus

Kun olin pieni isoäiti opetti minulle vanhoja kansanlauluja, muistan ne kirkkaasti vielä tänäkin päivänä ja kiva olisi jatkaa perinnettä jos ikinä jälkikasvua saan.

Tulee mieleen myös perinteiset mökillä tarvittavat taidot; uuninpellit, takan sytyttäminen, soutaminen, mato-onki jne. Vuoleminen itsestä poispäin. :D T: opin vasta kun kävi källi vaikka oli varoitettu

vuan jos ee ossoo itekkään mittään perinnetaetoja, muuta ku savon viäntämisen :P

Vierailija kirjoitti:

Kun olin pieni isoäiti opetti minulle vanhoja kansanlauluja, muistan ne kirkkaasti vielä tänäkin päivänä ja kiva olisi jatkaa perinnettä jos ikinä jälkikasvua saan.

Tulee mieleen myös perinteiset mökillä tarvittavat taidot; uuninpellit, takan sytyttäminen, soutaminen, mato-onki jne. Vuoleminen itsestä poispäin. :D T: opin vasta kun kävi källi vaikka oli varoitettu

Minun mummoni lauloi usein myös, ei opettanut mutta niitä oli kiva kuunnella. Lehmien kutsuhuutoja yritti opettaa mutta ei me lapset opittu.

Erätaidot on tärkeitä. Meillä poika 10 vuotta eräillee paljon. Saattaa aamulla kaivaa madot, lähteä pyörällä ongelle (tarkistaa katiskan samalla) ja jos saa saalista niin perkaa ja savustaa ihan itsenäisesti. Roskakalat vie naapurin kissalle. Pakko arvostaa.

Taidot kehittyvät ja pysyvät yllä luonnollisen tarpeen mukaan. En osaa nylkeä jänistä tai suunnistaa tähdistä tai kylvää perunaa mutta eipä ole tarvinnutkaan osata. Osaan ommella napin ja parsia sukan, mutta en läheskään niin tarkasti ja hienosti kuin wanhan kansan kotiäidit aikana, jolloin vaatteet olivat kalliita eikä niitä helposti korvattu. Ajat muuttuvat ja ihmiset sen mukana.

Varmaan saman, mitä äitini opetti:

1. Kaikki ihmiset ovat samanarvoisia ikään, sukupuoleen, uskontokuntaan, ihonväriin yms.katsomatta.

2. Sanat "Kiitos" ja "Anteeksi" tarvittaessa

3. Perusruoan arvostaminen.

4. Yhteydenpito lähimmäisiin.

5. Perussiisteydestä huolehtiminen (kodin siivoaminen ja henk.koht. hygienia)

Jotkut näistä asioista olen itsekin joutunut opettelemaan uudelleen sairauden takia.

Terveellisesti syömisen ja miten koostaa ateriat niin, että saadaan tarvittavat ravintoaineet.