Lapsettomuus - kaikki ympärillä on koko ajan raskaana
Tuntuu kuin elämä melkein tahallaan pilkkaisi. Aloitin harrastuksen, niin ohjaaja tuli raskaaksi ja hänelle tuli sijainen. Sitten sijainen tuli raskaaksi ja on jäämässä kohta äitiyslomalle. Hyvin onnistui saada muuta ajateltavaa elämään, koko ajan edessä ihminen jolla maha kasvaa silmien edessä. Perheenjäsenet ja serkut lisääntyy, ja kun ottaa yhteyttä vanhaan ystävään niin hänen kuulumiset on tietenkin "olen raskaana"! Koko ajan pitää onnitella vauvoista ja kohdata sitä omaa lapsettomuutta.
Ja joo, voisin tietysti vaihtaa harrastusta, mutta ajattelin kestää koska tuskin löydän kys harrastukseen helposti toista vaihtoehtoa, ja jos löytäisin niin kaipa sekin uusi opettaja kohta odottaisi vauvaa, ellei olisi mies, tai jos olisi mies niin naisensa odottaisi lasta ja hän kertoilisi sitten siitä jatkuvasti!
Kommentit (18)
Mä oon huomannu olevani katkera ja kateellinen niille jotka saa lapsia ja en halua olla enää yhteyksissä kun se tekee niin pahaa jäähä itse paitsi. Se koskee fyysisesti ja tuntuu vielä pahemmalta kun ei osaa olla onnellinen läheisten puolesta vaan etääntyy kaikista kun ei kestä sitä toisten onnea ja iloa
Se on ihan totta et kaikki on raskaana kun ite on 30+ vuotias. Melkein joka päivä FB-feediinkin tulee joku vauvailmoitus. Ei toi oikeasti oo sun kuvitelmaa vaan se tapahtuu oikeastikin sun kuplassa :D Mullakin on sama juttu. 5 vuotta ni tilanne rauhottuu ja 10 vuotta ni vauvauutiset on virkistävää vaihtelua.
Sosiaalisella statuksella voi kilpailla muullakin tapaa, tai suunnata energiansa toisaalle, uhriutuminen ei paljoa auta.
Vierailija kirjoitti:
Lapsista on paljon huolta ja murhetta. On sairasteluja, on sitä ettei pärjääkään koulussa vaikka kuinka yrittää. On monenlaista ongelmaa. Sulla on helppoa lapsettomana. Nauti siitä.
Elämäni ei ole millään lailla helppoa, koska lapsettomuuteni johtuu kroonisesta sairaudesta joka tuo paljon muitakin ongelmia kuin lapsettomuuden. Kyllä monet perhe-elämää elävät ovat ihan oikeasti onnellisia ja lastenhoidon vaivannäöstä saa ainakin vastineeksi jotakin, kun taas sairaana elämisestä ei saa yhtään mitään. Ap
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa vaan ottaa se asenne, ettei toisten raskaudet ole sulta pois. Itseä ainakin tuo ajattelutapa auttoi lapsettomuutta kärsiessä, että oma epäonni on silti olemassa, vaikkei kukaan muukaan raskautuisi.
En mä tavallaan ajattelekaan, että se on minulta pois. Enhän mitään lapsettomuutta muille toivoisi, jos he lapsia haluavat niin onhan hyvä kun saavat. Mutta en nyt innoissani ole juttelemassa niistä vauva-asioista, kun sellaiset ei elämääni kuulu.
Ja tavallaan siinä on paljon muutakin, se että vartalo ei toimi sillä lailla kuin pitäisi, ei se ole pelkkä se, ettei lasta tule. Ap
Näin se vain on. Elämä ei ole reilua, mutta sen kanssa on tultava toimeen eikä katkeroitua. Tai no voihan sitä, mutta itselle siinä tekee hallaa. Paras keskittyä muihin juttuihin. Olen itsekin lapseton ja jään sellaiseksi, mutta mutta enpä enää osaa kaivatakaan.
eri
Vierailija kirjoitti:
Näin se vain on. Elämä ei ole reilua, mutta sen kanssa on tultava toimeen eikä katkeroitua. Tai no voihan sitä, mutta itselle siinä tekee hallaa. Paras keskittyä muihin juttuihin. Olen itsekin lapseton ja jään sellaiseksi, mutta mutta enpä enää osaa kaivatakaan.
eri
No sehän se, että kun olen yrittänyt keskittyä muihin juttuihin (harrastamaan) niin sama asia lyö päin naamaa joka tapauksessa. Ja kun yrittää kohentaa sosiaalista elämää, niin sama. Ap
Toivotaan, että sunkin vuoro vielä tulee. 🙏💜
Olet saanut lottovoiton. Pidä siitä kiinni.
Muista, että lapset ovat lainassa vain joka tapauksessa. Kasvavat todella nopeasti, ja muuttavat pois kotoa, ja sitten olet "lapseton" taas. Siinä viidenkympin korvilla tuttavapiirisi on jälleen pelkkiä pariskuntia ilman lapsia. Itse sain 3 lasta kärsittyäni myös ensin lapsettomuudesta, nyt kipuilen tyhjentynyttä kotia. Seuraavaksi surkuttelen varmaan syntymättömiä lapsenlapsia, sillä kukaan lapsista ei ehkä halua itse omia lapsia.
Minusta tämä lohduttelu on ontuvaa. Lapsensaaminen naisen elämässä on suuri juttu ja kuka siitä jää tahtomattaan paitsi, on valtavan iso asia. Mutta heitäkin on, minullakin yksi ystävä, joka on nyt asian kanssa sujut.
En ole mikään tässä asiassa ketään neuvomaan, mutta kun ystäväni kanssa ollaan jutella asiasta ja kaikista tunnoista ja hän itse rupesi hyväksymään oman kateutensa, muttei jäänyt siihen vellomaan. Minustakaan ei ole hyvä vältettä raskaana olevia ja pikkuvauvoja, jos ne elämässä on. Kerran kirpaisee se tilanne ja eteenpäin mennään.
Kellä sittensuurempi suru kuin toisella, lapseton, lapsensa synnyttänyt ja se kuolut. Lapsi alkoholisti, narkkari tai syöpäsairas, sitä ei pysty mittaamaan.
Uskon kuitenkin suuri suru voi olla itselle kasvun paikka, jotta voi toista ymmärtää vaikka erilaisessa surussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsista on paljon huolta ja murhetta. On sairasteluja, on sitä ettei pärjääkään koulussa vaikka kuinka yrittää. On monenlaista ongelmaa. Sulla on helppoa lapsettomana. Nauti siitä.
Voi, et tiedä miten paljon menetät!
T. Kahden äiti ja kolmen isoäiti
Mulla on lapsia. Ihan oli oma kokemus nämä kaikki murheet.
Joo tiedän tunteen. Sitten töissä esimies lykkää minut täysin tietoisena lapsettomuudestani ja lukuisista keskenmenoistani aina samaan vuoroon raskaana olevan kanssa. Tuntuu pahalta ja tahalliselta, työpaikalla kun on 20 muuta ihmistä tekemässä samoja vuoroja että miksi juuri minut pitää laittaa :(
Tiedän ap sen epäoikeudenmukaisuuden tunteen, kun toisille niitä lapsia vaan napsahtelee eikä kasvatuskaan välttämättä niin kiinnosta. Itse katselet vieressä etkä saa sitä ensimmäistäkään. Se itseviha oman kropan toimimattomuudesta on jotain järkkyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsista on paljon huolta ja murhetta. On sairasteluja, on sitä ettei pärjääkään koulussa vaikka kuinka yrittää. On monenlaista ongelmaa. Sulla on helppoa lapsettomana. Nauti siitä.
Voi, et tiedä miten paljon menetät!
T. Kahden äiti ja kolmen isoäitiMulla on lapsia. Ihan oli oma kokemus nämä kaikki murheet.
Niinpä. Sinä olet rehellinen. Tuo toinen haluaa vain vahingon kiertämään.
Vierailija kirjoitti:
Se on ihan totta et kaikki on raskaana kun ite on 30+ vuotias. Melkein joka päivä FB-feediinkin tulee joku vauvailmoitus. Ei toi oikeasti oo sun kuvitelmaa vaan se tapahtuu oikeastikin sun kuplassa :D Mullakin on sama juttu. 5 vuotta ni tilanne rauhottuu ja 10 vuotta ni vauvauutiset on virkistävää vaihtelua.
No mä olen 41 v ja "kaikki" tutu on raskaana. :D Mua ei tosin haittaa, koska itse en haluisi olla.
En tiedä, auttaako juuri ap:ta mutta kun paras ystäväni odotti esikoistaan, me jaettiin raskausaikana jo tosi paljon (suunniteltiin lapsenhuonetta yhdessä ja jaoin hänen pelkojaan ja fiiliksiään). Musta tuli kummitäti, vietin paljon aikaa myös vauvan kanssa ja koin että sain ystävän lapsen (myöhemmin lapsien) kautta valtavasti iloa elämään, vaikken omaa lasta saanut, ja nimenomaan sellaista kaipaamaani läheisyyttä. Surettaa jos olisin vetäytynyt pois siinä ystävän esikoisraskauden aikana ja menettänyt kaiken ajan hänen perheensä kanssa.
Lohduttelu auttaa sikäli että ei jää märehtimään asiaan mille itse ei voi mitään. voihan sitä haluta vaikka lottovoiton mutta jos sitä ei saa, niin ei kai sitä ainoan ainokaista elämää kannata pilata itkemällä asialla mitä nyt ei tule tapahtumaan.
Lapsista on paljon huolta ja murhetta. On sairasteluja, on sitä ettei pärjääkään koulussa vaikka kuinka yrittää. On monenlaista ongelmaa. Sulla on helppoa lapsettomana. Nauti siitä.