Maapallo ja ihmiskeho on vankila
Perustelen sen Raamatulla. Mistä me tulemme? Onko Jumalalla varastossa sieluja? Ei tietenkään ole. Miksi sitten syntymästä asti olemme syntisiä? Raamattu kertoo Jumalan tuntevan meidät jo ennenkuin synnyimme. Kirja kertoo meidän olevan jumalolentoja. Me ihmiset olemme ne kapinoineet henget. Synnyimme ihmiskehoon saadaksemme mahdollisuuden pelastua. Jeesus tuli auttamaan meitä, kertomaan ja pelastamaan meidät. Jokainen meistä teki taivaassa syntiä, olimme enkeleitä. Muistimme pyyhittiin ja voimamme vietiin koska kävimme sotaa Jumalaa vastaan. Tämä elämä meillä on aikaa tehdä parannus jotta pääsemme takaisin taivaan kotiin.
Kommentit (6)
Mitähän pahaa minä olen sitten tehnyt siellä taivaassa, kun jouduin tänne elämäksi kutsuttuun helvettiin?
Onkohan Hänellä ja pitääkö Hän hauskaa katsellessaan tänne alas luotujensa kokemia kärsimyksiä? Siinä tapauksessa Hän taitaa olla vähintäänkin sadisti.
Minä ainakin aion lopettaa päiväni lähiaikoina. Ja varmasti aion, mikäli pääsen takaisin sinne taivaaseen, niin kysyä Häneltä, että miksi sain kohdalleni nämä kokemukset ja tällaisen elämän. Ja missä se Hänen rakkautensa luotujaan kohtaan oikein on ja näkyy? Siis konkreettisesti.
Vierailija kirjoitti:
Mitähän pahaa minä olen sitten tehnyt siellä taivaassa, kun jouduin tänne elämäksi kutsuttuun helvettiin?
Onkohan Hänellä ja pitääkö Hän hauskaa katsellessaan tänne alas luotujensa kokemia kärsimyksiä? Siinä tapauksessa Hän taitaa olla vähintäänkin sadisti.
Minä ainakin aion lopettaa päiväni lähiaikoina. Ja varmasti aion, mikäli pääsen takaisin sinne taivaaseen, niin kysyä Häneltä, että miksi sain kohdalleni nämä kokemukset ja tällaisen elämän. Ja missä se Hänen rakkautensa luotujaan kohtaan oikein on ja näkyy? Siis konkreettisesti.
Teimme kaikki varmaan jotain todella pahaa. Uskoimme saatanan valheet ja kapinoimme Jumalaa vastaan. Siksi meillä on niin vaikeaa täällä maanpäällä, koska emme kuulu tänne. Siksi sodimme ja teemme pahaa ja kärsimme. Omien syntiemme takia. Mutta Jumala on armollinen meitä kohtaan. Jos teemme parannuksen niin Hän antaa meille anteeksi. Raamattu kertoo, että joka ei ota pelastusta maanpäällä eläessään vastaan, niin hänelle sanotaan "menkää siihen iankaikkiseen tuleen, joka on varattu perkeleelle ja hänen Enkeleilleen"..
Tämä on todella lohdullista näin vanhemmiten kun kroppa alkaa rapistua, tulee kipuja ja muuta. Sitten kun vapautuu tästä kaikesta joskus ja sielu elää taivaassa ja täydellisen rakkauden keskellä:)762
Vierailija kirjoitti:
Tämä on todella lohdullista näin vanhemmiten kun kroppa alkaa rapistua, tulee kipuja ja muuta. Sitten kun vapautuu tästä kaikesta joskus ja sielu elää taivaassa ja täydellisen rakkauden keskellä:)762
Siellä on hyvä olla. Ei enää tätä kurjuutta ja saamme samanlaisen kuolemattoman kirkkaan kehon kuin enkeleille on. Mikä meillä jo olikin ennen tänne ihmiseksi syntymistä. Raamattu kertoo jokaisen saavan valkean kiven johon on kirjoitettu nimi jonka vain sen saaja tietää. Oma taivaallinen nimemme jonka olemme unohtaneet. Meitä odotetaan takuulla taivaassa kovasti takaisin jo. Jokaisella meistä on takuulla siellä ihmeellisiä voimia ja saamme tutkia maailmankaikkeutta ja olla jälleen Jumalan läsnäolossa. Voimme taas jutella Hänelle kasvoista kasvoihin.
Esitit todella mielenkiintoisia pohdintoja...