Miten tulkitaan se, hakeeko työtön oikeanlaisia työpaikkoja?
Kun haettujen töiden pitäisi olla sellaisia, joidin hakija voi perustellusti olettaa työllistyvänsä, niin miten tämä oikein tulkitaan? Jos henkilö tietää, ettei häntä kuitenkaan haluta palkata esim. puutteellisen työhistorian ja iän vuoksi, niin eikö jokainen hakemus tavallaan pitäisi tulkita feikkihakemukseksi? Ja jos henkilö ei pääse edes haastatteluun, niin eikö haku silloin ollut epärealistinen?
Entä miten toimitaan niiden hakujen kanssa, jotka eivät ole suoraan oman alan töitä? Esim. minun oman alani töitä ei todellakaan ole joka kuukausi haettavana, mutta sitten kaikkien sovellettujen kohdalla tulee juuri tämä eteen, että tulkitaanko työpaikka realistiseksi vai ei. Kun periaatteessa joskus joku voi tällaiseenkin työhön päästä, mutta mikään automaatiohan se ei ole.
Kommentit (61)
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, ihan älyvapaa ajatus.
Kaupungissani on n 20 000 ihmistä. Avoimia työpaikkoja n 100, joista suureen osaan tarvitsee erityispätevyyden. Jo kaupungin työpajalla on 150 työtöntä, siihen lisäksi muut työttömät.
Yritykset vaan lopettaa nuo vähäisetkin avoimet haut kun turhia hakemuksia tulee.
Pahimmillaan työllistyminen vaikeutuu, jos avoimet haut vähentyvät. Sitten hakevat sattumanvaraisesti eri paikkoihin, ja on ihan tuurista kiinni, osuuko oma hakemus koskaan sellaiseen paikkaan, jossa juuri silloin olisi paikka auki.
Entäs kun ei voi terveyssyistä hakea oman alan töitä?
Vierailija kirjoitti:
Entäs kun ei voi terveyssyistä hakea oman alan töitä?
Sitten pitää hakea sellaisia töitä joihin katsoo kuntonsa puolesta pystyvän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entäs kun ei voi terveyssyistä hakea oman alan töitä?
Sitten pitää hakea sellaisia töitä joihin katsoo kuntonsa puolesta pystyvän.
Ilman osaamista?
Minä en ole työtön, mutta tässä vaiheessa työelämänikaarta (olen iältäni nelikymppinen) en todellakaan lähtisi enää mihinkään mopin varteen, vaikka minua voitaisiin perustellusti sinne osoittaa sen perusteella, että olen jossain vaiheessa elämääni tehnyt niitä töitä.
Tässä iässä olisi pahin arvonalennus työnantajien silmissä palata takaisin johonkin siivoushommiin, koska se helposti tulkittaisiin niin, että henkilön piti ottaa roima "taka-askel" vanhaan työelämässä, kun ei muihin töihin pystynyt. Siivoustyö voi olla ansioluettelossa hyväkin asia, koska se huokuu myös työntekijän asenteesta. Siinä vaiheessa taas, jos se rupeaa pääpainoisesti täyttämään ansioluettelosi, niin se kääntyy itseään vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entäs kun ei voi terveyssyistä hakea oman alan töitä?
Sitten pitää hakea sellaisia töitä joihin katsoo kuntonsa puolesta pystyvän.
Ilman osaamista?
Kyllä sä näpsäkästi opit vaikkapa kaupan kassalle, no worries.
Käytännössä työttömät pakotetaan hakeutumaan lähihoitajiksi ja siivoojiksi. Muuten tulee virkailijalta vitsaa kintuille.
Olen ollut useita vuosia työtön, pitkälle yli 50v ikää ja pari terveysongelmaa.
Työkkäri ei ole osoittanut yhtään asiallista minulle soveltuvaa työpaikkaa koko työttömyyteni aikana. Mutta mun niitä sopivia paikkoja pitäisi jostain löytää?
No esim farmaseutiksi, lääkäriksi tai rekkakuskiksi ei tartte hakea jos ei ole lisenssiä.
Jos sellaiseen haet, niin se on feikkihakemus jos lähdössä jo tiedetään ettet saa paikkaa.
T. Työvoimaviranomainen, se pienessä huoneessa istuva, punaruskeatukkainen nainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entäs kun ei voi terveyssyistä hakea oman alan töitä?
Sitten pitää hakea sellaisia töitä joihin katsoo kuntonsa puolesta pystyvän.
Ilman osaamista?
Kyllä sä näpsäkästi opit vaikkapa kaupan kassalle, no worries.
Olen mieluummin ilman tukia kuin olen kaupan kassa. Minusta ei vain ole siihen.
useimpiin töihin on olemassa muodollinen pätevyys. Onko sulla se, vai ei, on oleellinen kysymys tätä arvioitaessa. Jos muodollista pätevyyttä ei ole, olet pätevä ja velvollinen hakemaan.
Työkokemuksella on merkitystä, jos se mainitaan hakuilmoituksessa työpaikan saannin ehtona. Sillä ei ole väliä, jos sitä ei mainita.
Vierailija kirjoitti:
No esim farmaseutiksi, lääkäriksi tai rekkakuskiksi ei tartte hakea jos ei ole lisenssiä.
Jos sellaiseen haet, niin se on feikkihakemus jos lähdössä jo tiedetään ettet saa paikkaa.
T. Työvoimaviranomainen, se pienessä huoneessa istuva, punaruskeatukkainen nainen.
Typerää ottaa esimerkiksi tällaisia, kun oikeasti, mikäli olet työvokmaviranomainen, ymmärsit oikein hyvin, mitä aloitusviestissä tarkoitettiin.
Harkinnanvaraisuus tässä juuri arveluttaa. Ja se, miten paljon TE-toimiston ylityöllistettyä hakemuksentarkistajaa kiinnostaa.
Minä olen aineenopettaja. Sain TE-virkailijalta satikutia; hän oli sitä mieltä, että openpaikkoja oli auki satamäärin, minä taas sitä mieltä, että en ollut pätevä niistä useampaan kuin kolmeen. Hän selitti, että voihan niitä kuitenkin hakea, ja minä selitin, että en haluaisi juuttua kanslian tekoälyn tai rehtorin muistiin tekemällä suuruudenhulluja hakemuksia erityisopettajan ja jumppamaikan duuniin, kun en ole erityisopettaja enkä jumppamaikka.
Ehkä kannattaa esittää tekemänsä hakemukset virkailijalle hyvissä ajoin, jotta ehtii sitten hakea oman alan paikkoja vaikka Kuala Lumpurista, jolleivät kotimaiset kelpaa.
No kertokaa miten näitä työhakemuksia kontrolloidaan.
Työnantajia ei kiinnosta paskanvertaa säilytellä työnhakijoiden tietoja työvoimaviranomaisiavarten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entäs kun ei voi terveyssyistä hakea oman alan töitä?
Sitten pitää hakea sellaisia töitä joihin katsoo kuntonsa puolesta pystyvän.
Ilman osaamista?
Kyllä sä näpsäkästi opit vaikkapa kaupan kassalle, no worries.
Entä jos on sosiaalisten tilanteiden fobia?
-eri
Vierailija kirjoitti:
useimpiin töihin on olemassa muodollinen pätevyys. Onko sulla se, vai ei, on oleellinen kysymys tätä arvioitaessa. Jos muodollista pätevyyttä ei ole, olet pätevä ja velvollinen hakemaan.
Työkokemuksella on merkitystä, jos se mainitaan hakuilmoituksessa työpaikan saannin ehtona. Sillä ei ole väliä, jos sitä ei mainita.
Tämähän alkaa mennä aika tulkinnanvaraiseksi. Jos työpaikkailmoituksessa toivotaan vaikka soveltuvaa työkokemusta, niin mitenpä tämänkin nyt sitten tulkitsee? Suuri riski, että hakija, joka vieläpä on hakenut ihan tosissaan, on tulkinnut oman työkokemuksensa soveltuvuuden toisin kuin joku työvoimaviranomainen. Joku toinen työvoimaviranomainen voisi taas tulkita samoin kuin hakija itse. Eli aika mielivaltaiselta touhulta vaikuttaa.
Ja miten sekin määritellään, kuinka monta hakemusta pitää tehdä? jos maaliskuussa omaan osaamiseen sopivia paikkoja on haussa 4, mutta huhtikuussa vain 1, niin kumman kuukauden mukaan tilanne määritellään? Jos maaliskuun, niin voiko sitten huhtikuussa hakea random paikkoja, vaikka olisivat epärealistisiakin, jos kerran realistisia työmahdollisuuksia ei ole? Tämänhän tietää vasta kuun loputtua, että oliko niitä, joten määritelläänkö kunkin kuukauden hakuvelvoite siis ennen vai jälkeen? Sekavalta kuulostaa.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, ihan älyvapaa ajatus.
Kaupungissani on n 20 000 ihmistä. Avoimia työpaikkoja n 100, joista suureen osaan tarvitsee erityispätevyyden. Jo kaupungin työpajalla on 150 työtöntä, siihen lisäksi muut työttömät.
Yritykset vaan lopettaa nuo vähäisetkin avoimet haut kun turhia hakemuksia tulee.
Kaikki meistä eivät asu Rovaniemellä. Työnhakualueen halkaisija on 160 km.
Vierailija kirjoitti:
No kertokaa miten näitä työhakemuksia kontrolloidaan.
Työnantajia ei kiinnosta paskanvertaa säilytellä työnhakijoiden tietoja työvoimaviranomaisiavarten.
Työnhakijan tulee ilmoittaa työkkäriin nettipalvelussa hakupäivä, työnantaja, työtehtävä ja syy sille, miksi haki juuri tuota paikkaa. Tietty myös kuva hakemuksesta tai vastaanottoilmoituksesta tulee liittää mukaan. Tekoäly sitten katsoo työttömän työnhakutiedoista työkokemuksen ja osaamisen jne.. Jos tekoäly päättelee, että tässä on jotain pielessä, menee haku tarkistuslistalle. Jos vaikka hakee uudestaan ja uudestaan ministerin erityisavustajaksi, niin kone hälyttää.
Ikä tai pitkittynyt työttömyys eivät ole syitä, joilla voisi väittää, että joku paikka ei ole itselle sopiva.
Ja jos ei hae, alkaa saada velvoittavia työtarjouksia.
Vierailija kirjoitti:
Harkinnanvaraisuus tässä juuri arveluttaa. Ja se, miten paljon TE-toimiston ylityöllistettyä hakemuksentarkistajaa kiinnostaa.
Minä olen aineenopettaja. Sain TE-virkailijalta satikutia; hän oli sitä mieltä, että openpaikkoja oli auki satamäärin, minä taas sitä mieltä, että en ollut pätevä niistä useampaan kuin kolmeen. Hän selitti, että voihan niitä kuitenkin hakea, ja minä selitin, että en haluaisi juuttua kanslian tekoälyn tai rehtorin muistiin tekemällä suuruudenhulluja hakemuksia erityisopettajan ja jumppamaikan duuniin, kun en ole erityisopettaja enkä jumppamaikka.
Ehkä kannattaa esittää tekemänsä hakemukset virkailijalle hyvissä ajoin, jotta ehtii sitten hakea oman alan paikkoja vaikka Kuala Lumpurista, jolleivät kotimaiset kelpaa.
Sunhan nimenomaan ei ole jatkossa pakko hakea erkkaopen tai jumppamaikan paikkoja, mutta jos haet niitä, tarkka virkailija saattaa huomata, että sulla ei ole pätevyyttä ja näin ollen varteenotettavaa mahista tulla valituksi erkkaopeksi.
Virkailija voi edelleen tehdä sulle osoituksen kontaktoida noita, mutta sitten soitat reksille "Moro, Mirkku Matikanopettaja täällä, ei oo nyt työsuhdetta päällä ja työkkäristä käskivät hakea tota erkan paikkaa, juu aivan, mä sanoin heille, että en oo siihen pätevä. Entä oisko teillä matikan paikka auki? Niin ajattelinkin, anteeksi häiriö ja kivaa päivänjatkoa!"
Sitten käyt kuittaamassa yhteydenoton tehdyksi.
En tiedä, ihan älyvapaa ajatus.
Kaupungissani on n 20 000 ihmistä. Avoimia työpaikkoja n 100, joista suureen osaan tarvitsee erityispätevyyden. Jo kaupungin työpajalla on 150 työtöntä, siihen lisäksi muut työttömät.
Yritykset vaan lopettaa nuo vähäisetkin avoimet haut kun turhia hakemuksia tulee.