Lue keskustelun säännöt.
Miten tulkitaan se, hakeeko työtön oikeanlaisia työpaikkoja?
08.10.2021 |
Kun haettujen töiden pitäisi olla sellaisia, joidin hakija voi perustellusti olettaa työllistyvänsä, niin miten tämä oikein tulkitaan? Jos henkilö tietää, ettei häntä kuitenkaan haluta palkata esim. puutteellisen työhistorian ja iän vuoksi, niin eikö jokainen hakemus tavallaan pitäisi tulkita feikkihakemukseksi? Ja jos henkilö ei pääse edes haastatteluun, niin eikö haku silloin ollut epärealistinen?
Entä miten toimitaan niiden hakujen kanssa, jotka eivät ole suoraan oman alan töitä? Esim. minun oman alani töitä ei todellakaan ole joka kuukausi haettavana, mutta sitten kaikkien sovellettujen kohdalla tulee juuri tämä eteen, että tulkitaanko työpaikka realistiseksi vai ei. Kun periaatteessa joskus joku voi tällaiseenkin työhön päästä, mutta mikään automaatiohan se ei ole.
Kommentit (61)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kertokaa miten näitä työhakemuksia kontrolloidaan.
Työnantajia ei kiinnosta paskanvertaa säilytellä työnhakijoiden tietoja työvoimaviranomaisiavarten.Työnhakijan tulee ilmoittaa työkkäriin nettipalvelussa hakupäivä, työnantaja, työtehtävä ja syy sille, miksi haki juuri tuota paikkaa. Tietty myös kuva hakemuksesta tai vastaanottoilmoituksesta tulee liittää mukaan. Tekoäly sitten katsoo työttömän työnhakutiedoista työkokemuksen ja osaamisen jne.. Jos tekoäly päättelee, että tässä on jotain pielessä, menee haku tarkistuslistalle. Jos vaikka hakee uudestaan ja uudestaan ministerin erityisavustajaksi, niin kone hälyttää.
Ikä tai pitkittynyt työttömyys eivät ole syitä, joilla voisi väittää, että joku paikka ei ole itselle sopiva.
Ja jos ei hae, alkaa saada velvoittavia työtarjouksia.
Syy, miksi haki juuri tuota paikkaa? Ei kai siihen sen kummempaa syytä tarvita kuin että "haluan työlistyä". Ei työn hakuun mitään ylevää syytä tarvitse olla. "En keksinyt muutakaan" on ihan hyvä syy sekin - pointtihan on siinä hakemisessa.
Tekoäly muuten toimii aika huonosti, eli luultavasti kaikki päätyvät tarkistuslistalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Harkinnanvaraisuus tässä juuri arveluttaa. Ja se, miten paljon TE-toimiston ylityöllistettyä hakemuksentarkistajaa kiinnostaa.
Minä olen aineenopettaja. Sain TE-virkailijalta satikutia; hän oli sitä mieltä, että openpaikkoja oli auki satamäärin, minä taas sitä mieltä, että en ollut pätevä niistä useampaan kuin kolmeen. Hän selitti, että voihan niitä kuitenkin hakea, ja minä selitin, että en haluaisi juuttua kanslian tekoälyn tai rehtorin muistiin tekemällä suuruudenhulluja hakemuksia erityisopettajan ja jumppamaikan duuniin, kun en ole erityisopettaja enkä jumppamaikka.
Ehkä kannattaa esittää tekemänsä hakemukset virkailijalle hyvissä ajoin, jotta ehtii sitten hakea oman alan paikkoja vaikka Kuala Lumpurista, jolleivät kotimaiset kelpaa.
Minä taas hain täysin epäpätevänä opettajaksi ja sain 6 kk pestin tuosta vain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
useimpiin töihin on olemassa muodollinen pätevyys. Onko sulla se, vai ei, on oleellinen kysymys tätä arvioitaessa. Jos muodollista pätevyyttä ei ole, olet pätevä ja velvollinen hakemaan.
Työkokemuksella on merkitystä, jos se mainitaan hakuilmoituksessa työpaikan saannin ehtona. Sillä ei ole väliä, jos sitä ei mainita.
Tämähän alkaa mennä aika tulkinnanvaraiseksi. Jos työpaikkailmoituksessa toivotaan vaikka soveltuvaa työkokemusta, niin mitenpä tämänkin nyt sitten tulkitsee? Suuri riski, että hakija, joka vieläpä on hakenut ihan tosissaan, on tulkinnut oman työkokemuksensa soveltuvuuden toisin kuin joku työvoimaviranomainen. Joku toinen työvoimaviranomainen voisi taas tulkita samoin kuin hakija itse. Eli aika mielivaltaiselta touhulta vaikuttaa.
Ja miten sekin määritellään, kuinka monta hakemusta pitää tehdä? jos maaliskuussa omaan osaamiseen sopivia paikkoja on haussa 4, mutta huhtikuussa vain 1, niin kumman kuukauden mukaan tilanne määritellään? Jos maaliskuun, niin voiko sitten huhtikuussa hakea random paikkoja, vaikka olisivat epärealistisiakin, jos kerran realistisia työmahdollisuuksia ei ole? Tämänhän tietää vasta kuun loputtua, että oliko niitä, joten määritelläänkö kunkin kuukauden hakuvelvoite siis ennen vai jälkeen? Sekavalta kuulostaa.
Se hakumäärä on aina 4, muut luvut ovat poikkeuksia. Esim. osa-aikatyössä oleva hakee vähempään määrään työpaikkoja, mutta kaikille muille luku on 4 eikä sitä puhumalla pienennetä. Hakuvelvoite määritellään (lakiesityksen mukaan, katsokaa sieltä) etukäteen 3 kk ajaksi eli saat aina 12 työnhakua tehtäväksi.
Entä, jos tuona aikana ei löydy noin montaa sellaista työtä. johon hakija voi realistisesti uskoa pääsevänsä? Sitten saa hakea mitä vain? Nimittäin ei välttämättä löydy noin paljon kaikille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kertokaa miten näitä työhakemuksia kontrolloidaan.
Työnantajia ei kiinnosta paskanvertaa säilytellä työnhakijoiden tietoja työvoimaviranomaisiavarten.Työnhakijan tulee ilmoittaa työkkäriin nettipalvelussa hakupäivä, työnantaja, työtehtävä ja syy sille, miksi haki juuri tuota paikkaa. Tietty myös kuva hakemuksesta tai vastaanottoilmoituksesta tulee liittää mukaan. Tekoäly sitten katsoo työttömän työnhakutiedoista työkokemuksen ja osaamisen jne.. Jos tekoäly päättelee, että tässä on jotain pielessä, menee haku tarkistuslistalle. Jos vaikka hakee uudestaan ja uudestaan ministerin erityisavustajaksi, niin kone hälyttää.
Ikä tai pitkittynyt työttömyys eivät ole syitä, joilla voisi väittää, että joku paikka ei ole itselle sopiva.
Ja jos ei hae, alkaa saada velvoittavia työtarjouksia.
Syy, miksi haki juuri tuota paikkaa? Ei kai siihen sen kummempaa syytä tarvita kuin että "haluan työlistyä". Ei työn hakuun mitään ylevää syytä tarvitse olla. "En keksinyt muutakaan" on ihan hyvä syy sekin - pointtihan on siinä hakemisessa.
Tekoäly muuten toimii aika huonosti, eli luultavasti kaikki päätyvät tarkistuslistalle.
Tekoäly toimii juuri siten kuin se on opetettu, koulutus on jo alkanut. Syyksi ei riitä se, että haluaa työllistyä (tämä on ohjeessa), pitää kertoa, miksi katsoo tämän kyseisen työpaikan olevan itselle sopiva.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harkinnanvaraisuus tässä juuri arveluttaa. Ja se, miten paljon TE-toimiston ylityöllistettyä hakemuksentarkistajaa kiinnostaa.
Minä olen aineenopettaja. Sain TE-virkailijalta satikutia; hän oli sitä mieltä, että openpaikkoja oli auki satamäärin, minä taas sitä mieltä, että en ollut pätevä niistä useampaan kuin kolmeen. Hän selitti, että voihan niitä kuitenkin hakea, ja minä selitin, että en haluaisi juuttua kanslian tekoälyn tai rehtorin muistiin tekemällä suuruudenhulluja hakemuksia erityisopettajan ja jumppamaikan duuniin, kun en ole erityisopettaja enkä jumppamaikka.
Ehkä kannattaa esittää tekemänsä hakemukset virkailijalle hyvissä ajoin, jotta ehtii sitten hakea oman alan paikkoja vaikka Kuala Lumpurista, jolleivät kotimaiset kelpaa.
Sunhan nimenomaan ei ole jatkossa pakko hakea erkkaopen tai jumppamaikan paikkoja, mutta jos haet niitä, tarkka virkailija saattaa huomata, että sulla ei ole pätevyyttä ja näin ollen varteenotettavaa mahista tulla valituksi erkkaopeksi.
Virkailija voi edelleen tehdä sulle osoituksen kontaktoida noita, mutta sitten soitat reksille "Moro, Mirkku Matikanopettaja täällä, ei oo nyt työsuhdetta päällä ja työkkäristä käskivät hakea tota erkan paikkaa, juu aivan, mä sanoin heille, että en oo siihen pätevä. Entä oisko teillä matikan paikka auki? Niin ajattelinkin, anteeksi häiriö ja kivaa päivänjatkoa!"
Sitten käyt kuittaamassa yhteydenoton tehdyksi.
Totta. Halusinkin esimerkilläni vain valaista sitä, miten kummallista logiikkaa TE-virkailijoilta voi odottaa. Tuo oli yksittäistapaus, mutta sellainenkin harmittaa, kun se osuu omalle kohdalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Just huomasin, että sveitsiläinen lentokenttä hakee tuhatta "feikkimatkustajaa" testaamaan uutta lentokentän siipeä. Työaika 16h, lounas tarjotaan ja hakijalta odotetaan koronapassia. Kävisiköhän tämä työkkärille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harkinnanvaraisuus tässä juuri arveluttaa. Ja se, miten paljon TE-toimiston ylityöllistettyä hakemuksentarkistajaa kiinnostaa.
Minä olen aineenopettaja. Sain TE-virkailijalta satikutia; hän oli sitä mieltä, että openpaikkoja oli auki satamäärin, minä taas sitä mieltä, että en ollut pätevä niistä useampaan kuin kolmeen. Hän selitti, että voihan niitä kuitenkin hakea, ja minä selitin, että en haluaisi juuttua kanslian tekoälyn tai rehtorin muistiin tekemällä suuruudenhulluja hakemuksia erityisopettajan ja jumppamaikan duuniin, kun en ole erityisopettaja enkä jumppamaikka.
Ehkä kannattaa esittää tekemänsä hakemukset virkailijalle hyvissä ajoin, jotta ehtii sitten hakea oman alan paikkoja vaikka Kuala Lumpurista, jolleivät kotimaiset kelpaa.
Minä taas hain täysin epäpätevänä opettajaksi ja sain 6 kk pestin tuosta vain.
Niinpä. Sinun ja minun ero on euroina aika iso.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi joku hakisi joitain vääränlaisia työpaikkoja?
Tarkotushan on työllistyä eli päästä työhön.
Siis ettekö te haluakaan päästä töihin? Jos näin on, olette sairasta sakkia.
Miksi minun pitää elättää sinua vain siksi, että olet niin laiska ja saamaton ja mukavuudenhaluinen, ettet viitsi tehdä töitä`?
Nuo kaikki uudistukset tehdään siksi, että yhä suurempi osa pääsisi töihin. Ei sitä yrittämättä kukaan töihin pääse. Ei se työntantaja tule ovikelloa soittamaan ja kutsumaan sinua töihin.
Työntantaja ei edes tiedä, että olet olemassa tässä maailmassa, ennenkuin haet sitä avoinna olevaa työpaikkaa.
Suomessa on totisesti liikaa, niitä aivan omasta halustaan työttöminä notkuvia ihmisiä, jota röyhkeästi elätyttävät yhteikunnalla itsensä.
Tästä täytyy tulla loppu, enää eivät töissäkäyvät ihmiset eivät jaksa noin suuren joukon ilmaist sohvalla makuuta maksaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harkinnanvaraisuus tässä juuri arveluttaa. Ja se, miten paljon TE-toimiston ylityöllistettyä hakemuksentarkistajaa kiinnostaa.
Minä olen aineenopettaja. Sain TE-virkailijalta satikutia; hän oli sitä mieltä, että openpaikkoja oli auki satamäärin, minä taas sitä mieltä, että en ollut pätevä niistä useampaan kuin kolmeen. Hän selitti, että voihan niitä kuitenkin hakea, ja minä selitin, että en haluaisi juuttua kanslian tekoälyn tai rehtorin muistiin tekemällä suuruudenhulluja hakemuksia erityisopettajan ja jumppamaikan duuniin, kun en ole erityisopettaja enkä jumppamaikka.
Ehkä kannattaa esittää tekemänsä hakemukset virkailijalle hyvissä ajoin, jotta ehtii sitten hakea oman alan paikkoja vaikka Kuala Lumpurista, jolleivät kotimaiset kelpaa.
Sunhan nimenomaan ei ole jatkossa pakko hakea erkkaopen tai jumppamaikan paikkoja, mutta jos haet niitä, tarkka virkailija saattaa huomata, että sulla ei ole pätevyyttä ja näin ollen varteenotettavaa mahista tulla valituksi erkkaopeksi.
Virkailija voi edelleen tehdä sulle osoituksen kontaktoida noita, mutta sitten soitat reksille "Moro, Mirkku Matikanopettaja täällä, ei oo nyt työsuhdetta päällä ja työkkäristä käskivät hakea tota erkan paikkaa, juu aivan, mä sanoin heille, että en oo siihen pätevä. Entä oisko teillä matikan paikka auki? Niin ajattelinkin, anteeksi häiriö ja kivaa päivänjatkoa!"
Sitten käyt kuittaamassa yhteydenoton tehdyksi.
Totta. Halusinkin esimerkilläni vain valaista sitä, miten kummallista logiikkaa TE-virkailijoilta voi odottaa. Tuo oli yksittäistapaus, mutta sellainenkin harmittaa, kun se osuu omalle kohdalle.
Itselläni on myös absurdeja kokemuksia TE-virkailijoista. Esim. työnimike toimittaja voi tarkoittaa kahta täysin eri asiaa, mutta TE-virkailija lähetti työhakuvelvoitteita pelkän tämän nimikkeen perusteella. Tiedän myös yhden tapauksen, jossa torimyyjänä joskus työskennelleelle tuli työhakuvelvoite johonkin it-alan liikkeeseen, jossa toki edellytettiin it-alan ja it-laitteiden ymmärrystä - ihan pelkkä kassakoneen käyttö ja asiakaspalvelukokemus pullanmyynnistä ei siis todellakaan olisi riittänyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kertokaa miten näitä työhakemuksia kontrolloidaan.
Työnantajia ei kiinnosta paskanvertaa säilytellä työnhakijoiden tietoja työvoimaviranomaisiavarten.Työnhakijan tulee ilmoittaa työkkäriin nettipalvelussa hakupäivä, työnantaja, työtehtävä ja syy sille, miksi haki juuri tuota paikkaa. Tietty myös kuva hakemuksesta tai vastaanottoilmoituksesta tulee liittää mukaan. Tekoäly sitten katsoo työttömän työnhakutiedoista työkokemuksen ja osaamisen jne.. Jos tekoäly päättelee, että tässä on jotain pielessä, menee haku tarkistuslistalle. Jos vaikka hakee uudestaan ja uudestaan ministerin erityisavustajaksi, niin kone hälyttää.
Ikä tai pitkittynyt työttömyys eivät ole syitä, joilla voisi väittää, että joku paikka ei ole itselle sopiva.
Ja jos ei hae, alkaa saada velvoittavia työtarjouksia.
Tämmöinen systeemi tarvitaan, mutta maskien käyttö yms. jäi vain suositusten ja vapaaehtoisuuden varaan? Ai niin, niissä olikin kysymys vain vaarallisen kulkutaudin leviämisen estämisestä. Työttömät ovat suurempi riesa.
Vierailija kirjoitti:
Miksi joku hakisi joitain vääränlaisia työpaikkoja?
Tarkotushan on työllistyä eli päästä työhön.
Siis ettekö te haluakaan päästä töihin? Jos näin on, olette sairasta sakkia.
Miksi minun pitää elättää sinua vain siksi, että olet niin laiska ja saamaton ja mukavuudenhaluinen, ettet viitsi tehdä töitä`?
Nuo kaikki uudistukset tehdään siksi, että yhä suurempi osa pääsisi töihin. Ei sitä yrittämättä kukaan töihin pääse. Ei se työntantaja tule ovikelloa soittamaan ja kutsumaan sinua töihin.
Työntantaja ei edes tiedä, että olet olemassa tässä maailmassa, ennenkuin haet sitä avoinna olevaa työpaikkaa.
Suomessa on totisesti liikaa, niitä aivan omasta halustaan työttöminä notkuvia ihmisiä, jota röyhkeästi elätyttävät yhteikunnalla itsensä.
Tästä täytyy tulla loppu, enää eivät töissäkäyvät ihmiset eivät jaksa noin suuren joukon ilmaist sohvalla makuuta maksaa.
En nyt sanoisi suoranaisesti "sairaaksi", jos joku ei halua töihin. Aika vastentahtoisesti moni työssäkäyväkin työpaikalleen aamuisin vääntäytyy. Ei se tee ihmisestä sairasta, jos ei mikä tahansa työ kiinnosta ja innosta. Mutta mitä kysymykseesi tulee, niin silloinhan niitä vääränlaisia hakemuksia on pakko tehdä, jos itselle sopivia työpaikkoja ei satu olemaan auki, mutta tietty määrä hakemuksia silti on tehtävä. Eikä tuo työllistymistä sinänsä lisää ollenkaan. Se lisää kyllä mahdollisesti hakemusmäärää, mutta ei siinä tulee yhtään työllistymistä lisää, hakeeko jotain paikkaa 2000 ihmistä vai 200, jos kerran vain yksi sen paikan voi saada.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi joku hakisi joitain vääränlaisia työpaikkoja?
Monikin hakee.
Ekaa työpaikkaa etsivä hakee suoraan esimieheksi.
Ekasta työpaikasta käsin haetaan johtajaksi.
Haetaan paikkaa, jonka pätevyysvaatimuksia ei täytä. "Tässä lukee, että KTM ja mä oon merkonomi, sama asia!" Ilmoitukset tukevat tuota, koska niissä usein niputetaan eri tason koulutuksia samaksi.
Ei täytetä pätevyysvaatimuksia, tässäkin taas ilmoitukset ohjaavat. Niissä on täysin poskettomat vaatimukset ja sellaiset, mitä ei käytännössä ole mahdollista toteuttaa, yksinkertaistettuna tasoa "Sinulla 5 vuoden kokemus sekä Prisman että Cittarin kassalla olemisesta", kun kahta kilpailevaa juttua ei vaan voi yhtä aikaa tehdä.
Ilmoituksessa odotetaan 5 vuoden kokemusta koronapotilaiden hoidosta. :)
Jotkut hakevat ihan läpällä kaikkia virkoja.
Muu osa viestistäsi oli niin sairasta paskaa, etten viitsinyt jättää sitä edes tohon lainaukseen näkyviin.
Haettavien työpaikkojen ei tarvitse olla millään työkkärin listalla. Työtön lähettää myös avoimia työhakemuksia eri paikkoihin. Tuo uudistus johtaa vain siihen, että yhä useampi yritys hakee uudet työntekijät suoraan rekryfirmojen kautta. Työttömille on järjestetty iät ja ajat näitä työnhakukoulutuksia. Ei ole vaikeaa klikata 4 kertaa kk samaa hakemusta johonkin yritykseen. Jos ei töihin oikeasti halua kirjoittaa niin huonon hakemuksen ettei pääse edes haastatteluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole työtön, mutta olen miettinyt kuinka kohtuullista on velvoittaa hakemaan tuota neljää paikkakuntaa. Ilmeisesti määrä kuitenkin vaihteli asuinkunnan mukaan? Esim meidän paikkakunnalla on avoimia työpaikkoja 24, joista 90% määräaikaisia, 50% tarvitaan kielitaitoa, noin 70% on aspan hommia ja loput jotain tuotantotyöntekijän hommaa, jossa kuukauden palkka 1300e brutto. Seuraavaksi lähin työllistävä kaupunki on 35km päässä, jonne ei kulje julkinen. 4 työpaikan hakeminen on sula hulluus eikä kuntatilastojen mukaan 150 työtöntä työllisty kaikki mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harkinnanvaraisuus tässä juuri arveluttaa. Ja se, miten paljon TE-toimiston ylityöllistettyä hakemuksentarkistajaa kiinnostaa.
Minä olen aineenopettaja. Sain TE-virkailijalta satikutia; hän oli sitä mieltä, että openpaikkoja oli auki satamäärin, minä taas sitä mieltä, että en ollut pätevä niistä useampaan kuin kolmeen. Hän selitti, että voihan niitä kuitenkin hakea, ja minä selitin, että en haluaisi juuttua kanslian tekoälyn tai rehtorin muistiin tekemällä suuruudenhulluja hakemuksia erityisopettajan ja jumppamaikan duuniin, kun en ole erityisopettaja enkä jumppamaikka.
Ehkä kannattaa esittää tekemänsä hakemukset virkailijalle hyvissä ajoin, jotta ehtii sitten hakea oman alan paikkoja vaikka Kuala Lumpurista, jolleivät kotimaiset kelpaa.
Minä taas hain täysin epäpätevänä opettajaksi ja sain 6 kk pestin tuosta vain.
Niinpä. Sinun ja minun ero on euroina aika iso.
Sain 3800 e/kk, minusta se oli kiva summa.
Vierailija kirjoitti:
En ole työtön, mutta olen miettinyt kuinka kohtuullista on velvoittaa hakemaan tuota neljää paikkakuntaa. Ilmeisesti määrä kuitenkin vaihteli asuinkunnan mukaan? Esim meidän paikkakunnalla on avoimia työpaikkoja 24, joista 90% määräaikaisia, 50% tarvitaan kielitaitoa, noin 70% on aspan hommia ja loput jotain tuotantotyöntekijän hommaa, jossa kuukauden palkka 1300e brutto. Seuraavaksi lähin työllistävä kaupunki on 35km päässä, jonne ei kulje julkinen. 4 työpaikan hakeminen on sula hulluus eikä kuntatilastojen mukaan 150 työtöntä työllisty kaikki mitenkään.
Töitä pitää hakea 80 km päästä kotoa, ei vain omasta kunnasta.
Aktiivisimmat ja reippaimat työnhakijat löytyy elokapinasta päivittäin. Sieltä työnantajien hyvä hakea turhapäisimmät aj kova äänisimmät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole työtön, mutta olen miettinyt kuinka kohtuullista on velvoittaa hakemaan tuota neljää paikkakuntaa. Ilmeisesti määrä kuitenkin vaihteli asuinkunnan mukaan? Esim meidän paikkakunnalla on avoimia työpaikkoja 24, joista 90% määräaikaisia, 50% tarvitaan kielitaitoa, noin 70% on aspan hommia ja loput jotain tuotantotyöntekijän hommaa, jossa kuukauden palkka 1300e brutto. Seuraavaksi lähin työllistävä kaupunki on 35km päässä, jonne ei kulje julkinen. 4 työpaikan hakeminen on sula hulluus eikä kuntatilastojen mukaan 150 työtöntä työllisty kaikki mitenkään.
Töitä pitää hakea 80 km päästä kotoa, ei vain omasta kunnasta.
Saa hakea vain omasta kunnasta. Ei ole mitään itseisarvoa, että kaikilla täytyy olla hakemuksia myös 80 km päässä sijaitseviin paikkoihin.
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä työttömät pakotetaan hakeutumaan lähihoitajiksi ja siivoojiksi. Muuten tulee virkailijalta vitsaa kintuille.
Varmasti moni mielellään hakeutuisikin, mutta näihinkin tarvitaan koulutus. Lähihoitajan työhön jo laki velvoittaa sen. Eli sitten virkailijan pitää järjestää näiden alojen työvoimakoulutuksia paaljon enemmän kuin nyt on saatavilla. Tai myöntää kolmen vuoden pituinen lupa opiskella työttömyyskorvauksella tavallisessa ammattikoulussa hoitajaksi.
Se hakumäärä on aina 4, muut luvut ovat poikkeuksia. Esim. osa-aikatyössä oleva hakee vähempään määrään työpaikkoja, mutta kaikille muille luku on 4 eikä sitä puhumalla pienennetä. Hakuvelvoite määritellään (lakiesityksen mukaan, katsokaa sieltä) etukäteen 3 kk ajaksi eli saat aina 12 työnhakua tehtäväksi.