Miksi niin harva älykäs maisteri väittelee tohtoriksi?
Palstan maiserit ovat ylpeitä koulutuksestaan ja arvostavat älyä, sekä ahkeruutta. Miksi niin harva maisteri kuitenkin jatkaa opiskeluja ja väittele tohtoriksi?
Kommentit (87)
Sitä kaltaisesi amiksen sopii miettiä.
Tusinamaisteri täällä, terve. Kirjoitin gradun vaikeasta aiheesta hyvällä arvosanalla. Projektin alussa olin varma siitä, että jatkan jatko-opintoihin. Puolitoista vuotta myöhemmin, paperit kainalossa tiesin, ettei maltti riitä yhtään pidempään projektiin, ja ettei laitoksen selkäänpuukotustyöyhteisö (josta lehtorit avoimesti valittelivat) ollut minun paikkani.
Jatkoin sitten ensimmäisellä alallani.
Itse olin jatko-opiskelija ja tutkija pari vuotta. Rahoituksen saaminen oli aina katkolla ja kun yksityiseltä puolelta sai kiinnostavia alan töitä (ei kuitenkaan tutkimuspuolelta) niin yliopisto jäi.
Raha. Apurahat on tiukassa ja työnohessa ei paljon väitellä.
Hyvä kysymys. Väittelin tohtoriksi, mutten ole mitenkään erityisen älykäs.
Moni maisteri hakeutuu töihin yksityiselle puolelle, jossa tohtoriksi väittelyllä harvemmin on mitään lisäarvoa. Siihen kuluva aika kannattaa ennemmin käyttää yrityksen omassa hierarkiassa kiipeämiseen.
Parikymmentä vuotta sitten valmistuttuani maisteriksi proffa ehdotti jatko-opintoja ja rahoituksestakin oli puhetta. Sain kuitenkin yllätyksekseni työpaikan josta olin haaveillut, mutta todellisuudessa en uskonut että minulla olisi mitään mahdollisuuksia saada sitä. Sillä tiellä olen onnellisesti edelleen.
Ihan turhaa työelämän kannalta tuhrata aikaansa kammiossa vuosikaupalla laatimassa väikkäriä, jonka lukee ehkä viisi ihmistä. Työelämään pääsee paremmin ja nopeammin muulla täydennyskoulutuksella.
Miksi pitäisi väitellä, jos ei tarvitse tohtorin tutkintoa mihinkään? Siihen menee paljon aikaa ja energiaa jonka voi käyttää paremminkin. Ellei nyt sitten nimenomaan haaveile tohtoriksi väittelemisestä.
Minulle on työelämässä etenemisen kannalta hyödyllisempää suorittaa tällä hetkellä JET kuin väitellä. Voi olla, että kadun joskus etten toteuttanut haavettani tohtorin tutkinnosta, mutta juuri nyt on tärkeämpää edetä nykyisellä urallani.
Ehkä eläkkeellä, kun on aikaa ja toimeentuloaan jotenkin turvattu.
Miksi väitellä, kun siitä tuleva hyöty on olematon. Ei näy palkassa mitenkään. Töitä saa paremmin pelkällä maisterin tutkinnolla. Työn haussa tohtorin tutkinnosta voi olla jopa haittaa. Eli hirveästi ylimääräistä työtä turhaan. Siksi.
Riippuu alasta, onko siitä mitään hyötyä väitellä. Lääkärinä kannattaa.
Rahoitus on todella kilpailtua, niukkaa, katkonaista ja epävarmaa. Tutkijapiirit ovat riitaiset ja toisilleen aggressiiviset. En ole niin huippu että onnistuisin tekemään väitöskirjan jolla olisi tämän maailmankulun kannalta yhtään mitään väliä. Nykyisessä työssäni maisterin tutkinnolla konkreettisesti pelastan parhaimmillaan ihmishenkiä ja työpaikkoja on koko ajan avoinna ja palkka on minusta suht. hyvä. Siinä muutama syy.
Ei kiinnostanut olla proffan seksuaalisten fantasioiden kohteena. (Kuulin muilta tutkimusryhmän jäseniltä, että proffa oli jossain saunaillassa humalapäissään niistä puhunut.)
Ei kiinnostanut olla proffan seksuaalisten fantasioiden kohteena. (Kuulin muilta tutkimusryhmän jäseniltä, että proffa oli jossain saunaillassa humalapäissään niistä puhunut.)
Mulla sama homma. Oliko mikä ala?
En halunnut jäädä akatemiaan ja Suomessa yksityisellä maisteri/tohtori ei ole väliä. Maisteri + MBA:lla voi edetä loppuun asti
Väittäri kannattaa tehdä, jos aikoo yliopistouralle, muuten siitä ei niin merkittävästi ole hyötyä työmäärään nähden. Itsekin tutkijana ollessani aloitin väittärin teon, mutta sitten projekti loppui ja uutta ei saanut käynnistettyä samasta aihealueesta, olisin joutunut tekemään väittärin käytännössä omalla ajalla, mikä ei kiinnostanut. Nykyisin olen yrittäjä, näin jälkeenpäin ei olisi pitänyt lähteä tutkijan uralle olleenkaan, ei ollut minun paikkani. Motivaatio tehdä töitä on yksityisyrittäjänä täysin eri luokkaa, ainakin minulla.
Tuli 2008 ja apurahoja ei saanut. En päässyt edes aloittamaan kunnolla. Pari vuotta räpelsin harrastuksena ja sitten piti lähteä hakemaan särvintä leivän päälle. Särpimen etsintä on senverran aikaaviepää hommaa, että taitaa jäädä palaamatta.
Muistan vielä ne ensimmäiset hämmentyneet uutiset amerikkalaisista roskalainoista, ja Kataisen tolvanakommentin, ettei koske meitä. Vastedes kun joku sanoo niin, alan kirkua.
Tohtorin tittelillä ei paljoa tee ja työtä hakiessakin saa melkein peitellä.