Miksi niin harva älykäs maisteri väittelee tohtoriksi?

No katsopa niitä tohtoreita ja mieti uudestaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tohtorin väitöskirjan tekemisellä ja älykkyydellä ei ole mitään tekemistä keskenään. Väikkäri vaatii pitkiä hermoja ja sitä että jaksaa lukea ja kirjoittaa. Väikkäri ei tee kenestäkään huippututkijaa.

Pääosin ne, joille väikkärin teko sopii hyvin, on niitä jotka ei niin kovin hyvin sopeudu käytännön toimintakykyä ja käytännön ratkaisuja vaativiin töihin. Edes asiantuntijatasolla. Tuppaa olemaan joka asian kanssa sellasta turha teoreettista pyörittelyä ja pohdintaa kun pitäisi alkaa saamaan jo jotain aikaan. Yleensä skippaan tohtorit työhaastatteluun kutsuessani, vaikka asiantuntijahommiin rekryänkin väkeä.

Maisterintutkinnon tekemisellä ja älykkyydellä ei ole mitään tekemistä keskenään. Maisterintutkinto vaatii pitkiä hermoja ja sitä että jaksaa lukea ja kirjoittaa. Maisterintutkinto ei tee kenestäkään huippututkijaa.

Pääosin ne, joille maisterintutkinnon teko sopii hyvin, on niitä jotka ei niin kovin hyvin sopeudu käytännön toimintakykyä ja käytännön ratkaisuja vaativiin töihin. Edes asiantuntijatasolla. Tuppaa olemaan joka asian kanssa sellasta turha teoreettista pyörittelyä ja pohdintaa kun pitäisi alkaa saamaan jo jotain aikaan. Yleensä skippaan maisterit työhaastatteluun kutsuessani, vaikka asiantuntijahommiin rekryänkin väkeä.

Hyi hyi, ei saa kiusata nuoria, naispuolisia, kirkasotsaisia käsienheiluttelumaistereita. 😤

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tohtorin väitöskirjan tekemisellä ja älykkyydellä ei ole mitään tekemistä keskenään. Väikkäri vaatii pitkiä hermoja ja sitä että jaksaa lukea ja kirjoittaa. Väikkäri ei tee kenestäkään huippututkijaa.

Pääosin ne, joille väikkärin teko sopii hyvin, on niitä jotka ei niin kovin hyvin sopeudu käytännön toimintakykyä ja käytännön ratkaisuja vaativiin töihin. Edes asiantuntijatasolla. Tuppaa olemaan joka asian kanssa sellasta turha teoreettista pyörittelyä ja pohdintaa kun pitäisi alkaa saamaan jo jotain aikaan. Yleensä skippaan tohtorit työhaastatteluun kutsuessani, vaikka asiantuntijahommiin rekryänkin väkeä.

Maisterintutkinnon tekemisellä ja älykkyydellä ei ole mitään tekemistä keskenään. Maisterintutkinto vaatii pitkiä hermoja ja sitä että jaksaa lukea ja kirjoittaa. Maisterintutkinto ei tee kenestäkään huippututkijaa.

Pääosin ne, joille maisterintutkinnon teko sopii hyvin, on niitä jotka ei niin kovin hyvin sopeudu käytännön toimintakykyä ja käytännön ratkaisuja vaativiin töihin. Edes asiantuntijatasolla. Tuppaa olemaan joka asian kanssa sellasta turha teoreettista pyörittelyä ja pohdintaa kun pitäisi alkaa saamaan jo jotain aikaan. Yleensä skippaan maisterit työhaastatteluun kutsuessani, vaikka asiantuntijahommiin rekryänkin väkeä.

AMK-tutkinnon tekemisellä ja älykkyydellä ei ole mitään tekemistä keskenään. AMK-tutkinto vaatii pitkiä hermoja ja sitä että jaksaa lukea ja kirjoittaa. AMK-tutkinto ei tee kenestäkään huippuasiantuntijaa.

Pääosin ne, joille AMK-tutkinnon teko sopii hyvin, on niitä jotka ei niin kovin hyvin sopeudu käytännön toimintakykyä ja käytännön ratkaisuja vaativiin töihin. Edes asiantuntijatasolla. Tuppaa olemaan joka asian kanssa sellasta turha teoreettista pyörittelyä ja pohdintaa kun pitäisi alkaa saamaan jo jotain aikaan. Yleensä skippaan AMK-porukan työhaastatteluun kutsuessani, vaikka asiantuntijahommiin rekryänkin väkeä.

t. amis

Amiksen-tutkinnon tekemisellä ja älykkyydellä ei ole mitään tekemistä keskenään. amis-tutkinto vaatii pitkiä hermoja ja sitä että jaksaa lukea ja kirjoittaa. Amis-tutkinto ei tee kenestäkään huippuasiantuntijaa.

Pääosin ne, joille amis-tutkinnon teko sopii hyvin, on niitä jotka ei niin kovin hyvin sopeudu käytännön toimintakykyä ja käytännön ratkaisuja vaativiin töihin. Edes asiantuntijatasolla. Tuppaa olemaan joka asian kanssa sellasta turha teoreettista pyörittelyä ja pohdintaa kun pitäisi alkaa saamaan jo jotain aikaan. Yleensä skippaan amis-porukan työhaastatteluun kutsuessani, vaikka siantuntijahommiin rekryänkin väkeä.

t. elämänkoululainen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen kaikkea muuta kuin maisteri, lukiokin jäi kesken, joten kertokaapa te tietävämmät, onko jollain alalla muullalla maailmassa erityistä arvoa tohtorin tutkinnolla. Vaikkapa Saksassa jollain teollisuusalalla tai Ranskassa, Yhdysvalloissa, Kiinassa, entä jossain Afrikan maassa? Missä, millä aloilla, miten? Akateemisessa maailmassa, mutta erityisesti yritysmaailmassa ja hallinnossa.

Tuotekehityspuolelta löytyy kyllä pestejä missä tohtorintutkintoa ja julkaisuhistoriaa voidaan arvostaa jos se osuu sopivasti kohdilleen. Ilmiselviä esimerkkejä löytyy vaikkapa lääketeollisuudesta mutta myös monilta muilta teollisuuden aloilta. Käytännössä tällöin on tietysti usein kyse enemmän tai vähemmän perinteisestä tutkimustyöstä tai sen johtamisesta. 

Tämä pätee kyllä ihan Suomessakin, siinä pienessä joukossa firmoja jotka oikeasti pyrkivät jotain ihan uutta kehittämään. Nokiakin rahastaa edelleen valtavia summia muhkealla patenttisalkulla, jonka taustalla on huomattava joukko tohtoreita (ja toki muitakin).

Omalla alallani valtaosa tutkimuspuolen päälliköistä ja johtajista on väitelleitä teollisuudessakin. Yliopistolla ei myöskään pääse pitkälle väittelemättä. Esimerkiksi itsellä hierarkiassa alapuolella monia kurssituttuja, heillä myös palkka minua huonompi. Eli ainakin minulla löi rahallisesti leiville.

 Väittärin pitää olla spot on, jos siitä meinaa saada hyötyä yliopiston ulkopuolella. Menestyminen teollisuudessa riippuu erittäin paljon työhistoriasta, jos on ollut pitkään tutkijana yliopistolla eikä aihe alue ole juuri sitä mitä haetaan, se ei ole todellakaan ole meriittii.

Monet työnantajat ajattelevat tutkijoista, että he ovat yksityiskohtiin takertujia, eivät halua ajatella asioiden taloudellisia puolia ts. eivät näe metsää puilta ja osa on yksinkertaisesti laiskoja. Itse olin muutaman vuoden tutkijana ja joukossa oli näitä kaikkia tapauksia, toki oli myös erittäin asiallisia ihmisiä, jotka varmasti pärjäisivät hyvin myös teollisuudessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen kaikkea muuta kuin maisteri, lukiokin jäi kesken, joten kertokaapa te tietävämmät, onko jollain alalla muullalla maailmassa erityistä arvoa tohtorin tutkinnolla. Vaikkapa Saksassa jollain teollisuusalalla tai Ranskassa, Yhdysvalloissa, Kiinassa, entä jossain Afrikan maassa? Missä, millä aloilla, miten? Akateemisessa maailmassa, mutta erityisesti yritysmaailmassa ja hallinnossa.

Tuotekehityspuolelta löytyy kyllä pestejä missä tohtorintutkintoa ja julkaisuhistoriaa voidaan arvostaa jos se osuu sopivasti kohdilleen. Ilmiselviä esimerkkejä löytyy vaikkapa lääketeollisuudesta mutta myös monilta muilta teollisuuden aloilta. Käytännössä tällöin on tietysti usein kyse enemmän tai vähemmän perinteisestä tutkimustyöstä tai sen johtamisesta. 

Tämä pätee kyllä ihan Suomessakin, siinä pienessä joukossa firmoja jotka oikeasti pyrkivät jotain ihan uutta kehittämään. Nokiakin rahastaa edelleen valtavia summia muhkealla patenttisalkulla, jonka taustalla on huomattava joukko tohtoreita (ja toki muitakin).

Omalla alallani valtaosa tutkimuspuolen päälliköistä ja johtajista on väitelleitä teollisuudessakin. Yliopistolla ei myöskään pääse pitkälle väittelemättä. Esimerkiksi itsellä hierarkiassa alapuolella monia kurssituttuja, heillä myös palkka minua huonompi. Eli ainakin minulla löi rahallisesti leiville.

 Väittärin pitää olla spot on, jos siitä meinaa saada hyötyä yliopiston ulkopuolella. Menestyminen teollisuudessa riippuu erittäin paljon työhistoriasta, jos on ollut pitkään tutkijana yliopistolla eikä aihe alue ole juuri sitä mitä haetaan, se ei ole todellakaan ole meriittii.

Monet työnantajat ajattelevat tutkijoista, että he ovat yksityiskohtiin takertujia, eivät halua ajatella asioiden taloudellisia puolia ts. eivät näe metsää puilta ja osa on yksinkertaisesti laiskoja. Itse olin muutaman vuoden tutkijana ja joukossa oli näitä kaikkia tapauksia, toki oli myös erittäin asiallisia ihmisiä, jotka varmasti pärjäisivät hyvin myös teollisuudessa.

Ihan samoilla argumentilla ammattikoulun käyneet haukkuvat AMK-porukkaa, AMK-porukka maistereita ja maisterit tohtoreita.

Tohtorintutkintohan on vasta lähtölaukaus ammattimaiseen tutkintoon, ei mikään päätepiste. Tehdäänhän sitä tutkimusta yliopiston ulkopuolellakin, vaikkakin on todettava, ettei enemmistöllä yksityisen puolen tutkijoista ole asianmukaista koulutusta tai taitoja tutkimuksentekoon. Itse rekryäisin kyllä paljon mieluummin tohtorin kuin perusdippainssin, edellä mainitut osaavat sentään lukea ja laskea.

Älykkyys ja kunnianhimo ovat kaksi eri asiaa. Kaikki älykkäät ihmiset eivät ole erityisen kunnianhimoisia, joten eivät käy välttämättä mitään tutkintoa.

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitäisi väitellä, jos ei tarvitse tohtorin tutkintoa mihinkään? Siihen menee paljon aikaa ja energiaa jonka voi käyttää paremminkin. Ellei nyt sitten nimenomaan haaveile tohtoriksi väittelemisestä.

Itse väittelin sen takia, että olin ja olen edelleen kiinnostunut tutkimuksesta. Oman päivätyöni kannalta olen reilusti ylikoulutettu, mutta mitä väliä. Kukin tekee elämällään mitä haluaa.