Minkä ikäisenä sinulle tuli ensimmäiset rypyt ja miten suhtauduit niihin?

Mulle oli jo alle kaksikymppisenä juonne otsassa. 

En tiedä miksi, mutta sitten taas sen jälkeen en juuri muita ole saanut ja olen jo yli 40 nyt. 

Mutta käsissäni olen huomannut ihan viimeisen vuoden aikana, että eivät olekaan enää ihan siloiset. 

Myydäänkö Porvoossakin botuliinia?

25-30 v tuli silmien alle pari siristelyryppyä ja otsalle 3 vaakaryppyä kulmien kohottelusta. Ehkä 2 viikkoa olin ahdistunut kun ne tajusin, kun huomasin että monella muulla ikäiselläni ei vielä ollut ryppyjä. Sitten nvaan hyväksyin asian.

Sitten seuraava isompi rypistymiskausi tuli 35-37 v, silloin tuli silmäkulmaharakanvarpaat, huulenympärysryppyjä ja sibeliukset.Itse nykyään, nyt jo 47-vuotiaana, ihan tykkään rypyistäni ja siitä etten näytä nuorelta. Miksi haluaisin näyttää nuorelta, kun ikään liittyy paljon myönteisiä asioita kuten kokemus ja elämänviisaus? Töissäkin olen uskottavampi "vanhana" kuin olin "tyttösenä".

Kyllä sellaisia ilmeryppyjä alkaa ilmaantua jo parikymppisenä. Jotkut heikkonäköiset viisikymppisetkin väittävät, ettei muka ole ryppyjä - mikä herättää heidän kanssaihmisissään lähinnä suunnatonta hilpeyttä - todellisuudessa sellaista viisikymppistä ei maailmassa olekaan ilman kirurgin veistä, jolla ei ryppyjä olisi.

Mulle alkoi kehittymään sibeliusrypyt 21-vuotiaana. Ei niile mitään mahda, joten olen hyväksynyt ne.

Minä olen pienestä asti istunut ryppyni päällä, enkä ole ollut koskaan siitä huolestunut.

Mä oon 35v ja pari-kolme vuotta on ollut sibeliusrypyt. Tää oli eka kesä, kun oikein havahduin asiaan ja se häiritsi. Ensi kesäksi aion käydä nuo täyttämässä. Muuten en aio kroppaa muokata, mutta nuo sibeliukset tekee jotenkin vihaisen näköiseksi.

Muita ryppyjä ei ole.

Noin 24-25v. Ensin kauhistuin ja sitten totesin, että eipä sille nyt mitään mahda. Olin aina hoitanut ihoa hyvin, mutta elämässä tapahtui aivan liikaa ja aivan liian isoja asioita niin nuorelle ihmiselle. Niitä sitten lisääntyi siinä vuosien varrella ennen kolmekymppisiä eli kunnon rupsahdus tapahtui. Lohduttauduin ajattelemalla, että rypyt on aika pieni hinta siitä mitä tuli käytyä läpi ja mistä tuli selvittyä.

26-vuotiaana tuli ensimmäiset, mutta oikeastaan pidän niistä.

33 v huomasin pienen, todella pienen juonteen silmän alla. Nyt 39 ja tuo juonne on näkyvämpi, kirkkaassa valossa näkyy sivusta, ei vielä juuri muuta. Nauraessa ei ole ryppyjä eikä otsassa, vain silmien alla hiukan. Olen tyytyväinen, monilla jo paljon enemmän tässä iässä. Hoidan ihoa ja juon paljon vettä, elän terveellisesti pääosin.

26-vuotiaana silmäkulmiin nauru/harakanvarpaat. Syventyvät koko ajan. Ahdistaa. Muutenkin vanheneminen ahdistaa ihan hirveästi, kohta en ole enää minkään arvoinen. 28 vuotta tulee täyteen joulukuussa..

N27

Vierailija kirjoitti:

26-vuotiaana tuli ensimmäiset, mutta oikeastaan pidän niistä.

Ööö miten joku voi PITÄÄ rypyistä!!?

Nyt kuusikymppisenä olen huomannut tulleen, mutta ei vielä häiritsevästi. Vikaa on kehonkuvassa jos kovin nuorena huolestuu, ylipainoa ehkä.

Noin kolmekymppisenä taisin huomata ensimmäiset juonteet silmien ympärillä. Nyt olen 38, eikä juuri muita ryppyjä ole kuin nuo silmien ympärillä. Suurimman osan ajasta en edes muista koko asiaa, peiliin katsoessa saatan vain todeta, että jaa, nuokin tuossa vähän erottuvat.

Joillainhan on esim. otsa aivan kurttujen kurttu jo teini-iästä asti. Muistan siskon kavereista yhden tytön, jolla oli otsallaan kunnon railot jo joskus 14-15vuotiaana. Siis koko otsan nahka vain oli sellainen hyvin paksu ja painui ilmeillessä kasaan. Ei nyt kamalan ruma kuitenkaan ja silti nuorennäköinen. Itse hoksasin poikkijuovat otsalla Itselläni 27-vuotiaana, tosin eivät kovin häiritsevät. Muistelen kyllä ajatelleeni, että tästä päivästä lähtien hehkuni alkaa huveta... mutta ei se nyt ihan pikkujuonteista vielä kaikki ole mennyt. Tai siis noin pienistä eroista. Ei se siskoni kaverikaan näyttänyt vanhalta ryppyineen. Ehkä myös välttyy paremmin kolmenkymmempin ulkonäkökriisiltä jos on jo ryppyihin tottunut nuoresta asti.

Stressasin ensimmäisiä, näkymättömiä "silmänalusryppyjäni" jo alle 20-vuotiaana. Aina tulee jokin uusi ahdistuksen aihe, jos on siihen taipuvainen ihminen. Kolmenkympin tienoilla alkoi näkyä enemmän muutoksia ihossa, ei mitään rajua, mutta jotain kuitenkin.

Ryppyjä tulee kaikille, jo parikymppisillä näkyy ilmejuonteita, vaikka tällä palstalla on aina niitä keski-ikäisiä, joilla ei muka ole yhtäkään :)  Pointti on, että yritä olla stressaamatta liikaa ulkonäköä.

Odottelen vielä. T. 41 v.

Ja sit kun tulee niin ei paljo kiinnosta.

En ole huomannut vielä ainuttakaan.

N57

55 v. rypytön

Minä olen 68 ja ei ole ryppyjä! Paperit kysytään jos ostan kombuchajuomaa. Äitini 93 on myös hyvin säilynyt, häntä luullaan aina 45-vuotiaaksi! Varmaan avantouinnin ja karjalaisten geenien ansiota!