Lue keskustelun säännöt.
Pieleen menneet lahjat -peukutusketju
29.09.2021 |
Nyt joulusuklaiden ilmestyttyä kauppoihin on hyvä kaivaa esille mokia lahjojen ostamiseen liittyen. Millainen lahja meni mielestäsi todella pieleen? Oletko joskus itse mokannut hankkiessasi toiselle lahjaa? Miten kävi? Entä mikä moka sinulla on lahjan saajana jäänyt mieleesi? Peukku ylös = samaa mieltä, peukku alas = eri mieltä. Yksi lahja per viesti. Ap aloittaa:
Ex-mieheni sisko toi tuparilahjana meille vieraskielisen kirjan ja miesten kalliin, voimakkaasti "miehiselle" tuoksuvan dödön. Mies osasi tuota vierasta kieltä, minä en. Aika pian suorapuheinen sisko tajusi, että ehkä yhteiseksi tuparilahjaksi tuo toiselle sopimaton kirja ja miesten dödö on vähän huono. Yritti sitten korjata mokaansa sanomalla, että kyllähän mäkin voisin käyttää tuota miehen dödöä niin lahja käy meille molemmille. No tuota... :D
Ap
Kommentit (54)
Tätini on kunnostautunut näissä. Tuparilahjaksi sain ruostuneen pyykinkuivaustelineen hänen parvekkeeltaan ja rämän, lian peittämän parvekepöydän. Oli siivonnut omaa parveketta ja ajatteli vissiin että tuo ne minulle, niin ei tarvitse maksaa jätemaksua sorttiin.
🇺🇦🇮🇱
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehen sukulaiselta vastasyntyneelle vauvalle korvakorut. Siis sellaiset kultaiset nappikorvakorut, jotka oli tarkoitus laittaa vauvalle hetimiten kunhan ehtii saada reiät korviin.
Eipä ole lapsella vieläkään reikiä korvissa eikä tulekaan ennen kuin on itse aikuinen ja riittävän vanha lävistyksistään päättämään.
Vierailija kirjoitti:
meillä on vauva ja tekisi mieli listata tälle listalle, mitä kaikkea "kivaa" on saatu:
-käsinpesua vaativat vauvan vaatteet (hirmu kiva hinkata sosetahroja, kun muut vaatteet vois viskata 60 asteen konepesuun)
-joku "tosi söpö" karvainen eläinpuku ja auttamatta liian pienessä koossa (ja tietenkin lahjan antaja haluaisi nähdä vauvan puettuna siihen liian pieneen pukuun)
Mä inhosin näitä "Sori hei, me ei jaksettu postittaa teidän vauvan syntyessä tätä pakettia mutta tässä tää nyt ois. Joo, tiedän että Selma-Julius on jo kohta 4 kuukautta, mutta kyllä tää koon 50 body-potkuhoususetti mahtuu vielä varmasti, kun vähän venyttää." Saatiin muuten useammatkin vaatesetit, joita ehdittiin pitämään vauvalla kerran ennen kuin kasvoi niistä ulos.
Vinkki: Jos ostat vaatteita, niin älä anna lahjaksi liian pieniä tai ainakin anna lahjasi ajoissa, jotta sitä ehtii käyttää.
Eiköhän kaikki palstalaiset tiedä miten tuo peukutus menee, ei sitä tarvitse erikseen neuvoa.
Anopilta tulee joka joulu juhlapöydän konvehteja vaikka ikinä en ole tykännyt niistä.
Kerran on tullut puheeksikin, mutta silti ostaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miehen sukulaiselta vastasyntyneelle vauvalle korvakorut. Siis sellaiset kultaiset nappikorvakorut, jotka oli tarkoitus laittaa vauvalle hetimiten kunhan ehtii saada reiät korviin.
Eipä ole lapsella vieläkään reikiä korvissa eikä tulekaan ennen kuin on itse aikuinen ja riittävän vanha lävistyksistään päättämään.
Tämä on kulttuurisidonnainen juttu, toisissa maissa laitetaan reiät ja pienen pienet korvakorut jo vauvalle. Eli jos tästä kyse, alapeukku. Jos suomalainen, yläpeukku.
Se, kun saa lahjaksi jotain, mistä lahjanantaja itse tykkää. Tyyliin muumimukien keräilijä antaa muillekin muumimukeja, vaikka toiset eivät niistä edes pitäisi jne.
Tajuan, että tätä näkee pienillä lapsilla esimerkiksi omille vanhemmille annettavien lahjojen osalta (annan isälle lahjaksi lautapelin, jota haluan itse pelata), mutta moni aikuinenkin tekee tätä vielä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olin lapsena stereotypinen poikatyttö, jolle täti osti joka vuosi synttärilahjaksi jotain sydänkoruja. Koskaan en käyttänyt yhtäkään, en ymmärrä miksi silti kantoi niitä aina vaan uudelleen.
Olin raskaana ollessani hyvin turvoksissa ja kiloja kertyi odotusaikana. Eräs sukulainen lupasi tuoda minulle työkaverinsa vanhat raskausvaatteet. Tämä sukulainen oli nähnyt minut odotusaikana ja tiesi, että olen vähän isommassa kunnossa. Toi sitten meille kasan työkaverinsa raskausvaatteita, joista puoletkaan eivät menneet päälleni. Oli noloa, kun piti sopertaa toiselle, että on kyllä kivat housut mutta jäävät jo reisien kohdalla jumiin. Tarkoitti varmasti hyvää, mutta vääränkokoisten vaatteiden tuominen saa olon tuntumaan kamalalta, kun on jo valmiiksi epämukava olo omassa kehossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olin raskaana ollessani hyvin turvoksissa ja kiloja kertyi odotusaikana. Eräs sukulainen lupasi tuoda minulle työkaverinsa vanhat raskausvaatteet. Tämä sukulainen oli nähnyt minut odotusaikana ja tiesi, että olen vähän isommassa kunnossa. Toi sitten meille kasan työkaverinsa raskausvaatteita, joista puoletkaan eivät menneet päälleni. Oli noloa, kun piti sopertaa toiselle, että on kyllä kivat housut mutta jäävät jo reisien kohdalla jumiin. Tarkoitti varmasti hyvää, mutta vääränkokoisten vaatteiden tuominen saa olon tuntumaan kamalalta, kun on jo valmiiksi epämukava olo omassa kehossa.
sain minua kiusanneilta työtiimiläisiltä lahjaksi työpaikan logolla varustetun takin (en edes aloita mitä mieltä olen ylipäätään tällaisesta lahjasta). takki oli jätetty työpisteelleni. kävi ilmi, että minulle ei oltu tilattu uutta takkia, vaan minulle oli annettu entisen työntekijän takki "kun se on niin vähänkäytetty ja kyllä se varmaan sulle sopii." noh, tuo työpaikasta lähtenyt työntekijä oli sellainen 150 cm/45 kg nainen ja mä olin reippaasti isompi. testasin takkia ja ei mennyt edes kiinni.
Kaikki sateenkaarenkirjavat, jämälangoista tehdyt villasukat, lapaset, pipot yms.
Ihan oikeasti, joskus tuntuu että värisokeat harrastavat tuollaisten käsitöiden antamista lahjaksi! Miten olisi vaan ihan yksiväriset??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen sukulaiselta vastasyntyneelle vauvalle korvakorut. Siis sellaiset kultaiset nappikorvakorut, jotka oli tarkoitus laittaa vauvalle hetimiten kunhan ehtii saada reiät korviin.
Eipä ole lapsella vieläkään reikiä korvissa eikä tulekaan ennen kuin on itse aikuinen ja riittävän vanha lävistyksistään päättämään.
Tämä on kulttuurisidonnainen juttu, toisissa maissa laitetaan reiät ja pienen pienet korvakorut jo vauvalle. Eli jos tästä kyse, alapeukku. Jos suomalainen, yläpeukku.
Joo, tota, kulttuurista riippumatta ei-lääketieteelisien perustein tehty pikkulapsen ruumiin silpominen pitäisi olla lailla kielletty. Jopa korvien rei'ittäminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin raskaana ollessani hyvin turvoksissa ja kiloja kertyi odotusaikana. Eräs sukulainen lupasi tuoda minulle työkaverinsa vanhat raskausvaatteet. Tämä sukulainen oli nähnyt minut odotusaikana ja tiesi, että olen vähän isommassa kunnossa. Toi sitten meille kasan työkaverinsa raskausvaatteita, joista puoletkaan eivät menneet päälleni. Oli noloa, kun piti sopertaa toiselle, että on kyllä kivat housut mutta jäävät jo reisien kohdalla jumiin. Tarkoitti varmasti hyvää, mutta vääränkokoisten vaatteiden tuominen saa olon tuntumaan kamalalta, kun on jo valmiiksi epämukava olo omassa kehossa.
sain minua kiusanneilta työtiimiläisiltä lahjaksi työpaikan logolla varustetun takin (en edes aloita mitä mieltä olen ylipäätään tällaisesta lahjasta). takki oli jätetty työpisteelleni. kävi ilmi, että minulle ei oltu tilattu uutta takkia, vaan minulle oli annettu entisen työntekijän takki "kun se on niin vähänkäytetty ja kyllä se varmaan sulle sopii." noh, tuo työpaikasta lähtenyt työntekijä oli sellainen 150 cm/45 kg nainen ja mä olin reippaasti isompi. testasin takkia ja ei mennyt edes kiinni.
Taisi olla työ"kavereillasi" yksi tapa kiusata tuo lahjakin. Varmasti tahallaan antoivat tuon liian pienen vaatteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mummoni osti minulle "hyvyyttään" lahjaksi housut, joihin olisin mahtunut ehkä 12-vuotiaana. Olisin voinut laihtua niihin ja ehkä jopa katkaista jaloista reilut 10cm pois, johan olisivat housut sopineet.
Kerran osti minulle upean mummohatun, jolla piti peittää hänen mielestään rumat kiharat hiukseni, sillä en ollut perinyt hänen suoria haituviaan.
Kun muutin omilleni, pyysin synttärilahjaksi rahaa sohvaan. Mummoni osti minulle pianon! Eihän se helvatin piano edes mahtanut asuntooni ja se piti kärrätä porukoiden kotiin. Eihän kukaan sohvaa tarvitse ja joka huushollista pitää löytyä piano, mahtui se asuntoon tai ei!
Luonnollisesti, jos kieltäydyit näistä tarkkaan harkituista lahjoista, olit maailman huonoin ihminen ja kiittämätön kakkapää.
En tajua, miksi todella harva kysyy, mitä lahjan saaja tarvitsisi.
Todella usein on tätä, että tuodaan joku tavara, jolla ei ole mitään käyttöä.
Onhan sitä monenmoista lahjaa tullut saaneeksi, mutta ei sentään mitään näin törkeää: tuttavani sai aikanaan joululahjaksi anopilta ja apelta clerasil-finnipeitepuikon. Oli vielä silloin nuori ja nätti (on siis vieläkin nätti), eikä todellakaan mikään näppynaama.
Sain lahjaksi ison punaviinipullon. Olin 6 kuulla raskaana. Juomatta jäi. Eipä nyt imetysaikanakaan ole ollut pullolle käyttöä. :D
(Ylipäätään mietin, että on aika riskaabelia ostaa alkoholia lahjaksi, kun ihminen saattaa olla vaikka toipuva alkoholisti. Tämä siis tilanteessa, jossa toisen "juomatapoja" ei tunne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
meillä on vauva ja tekisi mieli listata tälle listalle, mitä kaikkea "kivaa" on saatu:
-käsinpesua vaativat vauvan vaatteet (hirmu kiva hinkata sosetahroja, kun muut vaatteet vois viskata 60 asteen konepesuun)
-joku "tosi söpö" karvainen eläinpuku ja auttamatta liian pienessä koossa (ja tietenkin lahjan antaja haluaisi nähdä vauvan puettuna siihen liian pieneen pukuun)
Mä inhosin näitä "Sori hei, me ei jaksettu postittaa teidän vauvan syntyessä tätä pakettia mutta tässä tää nyt ois. Joo, tiedän että Selma-Julius on jo kohta 4 kuukautta, mutta kyllä tää koon 50 body-potkuhoususetti mahtuu vielä varmasti, kun vähän venyttää." Saatiin muuten useammatkin vaatesetit, joita ehdittiin pitämään vauvalla kerran ennen kuin kasvoi niistä ulos.
Vinkki: Jos ostat vaatteita, niin älä anna lahjaksi liian pieniä tai ainakin anna lahjasi ajoissa, jotta sitä ehtii käyttää.
Kun meidän esikoinen syntyi, miehen (lapseton) esimies oli työmatkalla Pariisissa ostanut oikeasti aivan ihanan potkupuvun "vastasyntyneelle". Ainoa vaan, että ranskalainen vastasyntynyt on sitten vissiin 45 cm pitkä ja meidän pallero oli 54cm. Eli oli pieni kättelyssä. Survoin silti pojan siihen kun tämä pomo tuli kahville kylään. Kyllä vauva sen 1,5h liian pienessä vaatteessa kesti, ja ei vissiin ainakaan pituuskasvuun vaikuttanut, kun poika on nyt 185cm. Ja sen puvun oon säästänyt pojan mahdollisille omille lapsille, jos olisi sopivampi sitten. Mitään muuta en oo säästänytkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
meillä on vauva ja tekisi mieli listata tälle listalle, mitä kaikkea "kivaa" on saatu:
-käsinpesua vaativat vauvan vaatteet (hirmu kiva hinkata sosetahroja, kun muut vaatteet vois viskata 60 asteen konepesuun)
-joku "tosi söpö" karvainen eläinpuku ja auttamatta liian pienessä koossa (ja tietenkin lahjan antaja haluaisi nähdä vauvan puettuna siihen liian pieneen pukuun)
Mä inhosin näitä "Sori hei, me ei jaksettu postittaa teidän vauvan syntyessä tätä pakettia mutta tässä tää nyt ois. Joo, tiedän että Selma-Julius on jo kohta 4 kuukautta, mutta kyllä tää koon 50 body-potkuhoususetti mahtuu vielä varmasti, kun vähän venyttää." Saatiin muuten useammatkin vaatesetit, joita ehdittiin pitämään vauvalla kerran ennen kuin kasvoi niistä ulos.
Vinkki: Jos ostat vaatteita, niin älä anna lahjaksi liian pieniä tai ainakin anna lahjasi ajoissa, jotta sitä ehtii käyttää.
Vuodenaikaakin kannattaa miettiä. Meidän keväällä syntynyt vauva sai 74-senttisiä kesävaatteita. No nehän oli sopivia vasta talvella ja liian pieniä seuraavana kesänä.
meillä on vauva ja tekisi mieli listata tälle listalle, mitä kaikkea "kivaa" on saatu:
-käsinpesua vaativat vauvan vaatteet (hirmu kiva hinkata sosetahroja, kun muut vaatteet vois viskata 60 asteen konepesuun)
-joku "tosi söpö" karvainen eläinpuku ja auttamatta liian pienessä koossa (ja tietenkin lahjan antaja haluaisi nähdä vauvan puettuna siihen liian pieneen pukuun)