Pieleen menneet lahjat -peukutusketju

Mä mokasin ostamalla kivan lahjan kummilapselleni "varastoon". Hankin lahjan, josta tiesin kummilapseni varmasti pitävän. Minut on joka vuosi kutsuttu kummilapsen synttäreille. Korviini oli kantautunut tieto jo ennen synttäreitä, että kummilapsi odottaa minulta lahjaa. Siksi odotin synttärikutsua ja sitä ei tänä vuonna kuulunut. Ihmettelin mielessäni, jäivätkö juhlat kokonaan pitämättä. Jälkikäteen kuulin, että synttärijuhlat oli vietetty, mutta minut jätettiin kutsumatta vaikka muut jokavuotiset vieraat kutsuttiin. Lahja odottaa yhä antamistaan eikä minua ole kutsuttu edes kahville. Nyt tuntuu pahalta, että lahja kelpaisi, mutta minä en. Enpä ole lahjaa postittamassa enkä osta enää vastaisuudessa valmiiksi.

Aterimet, mutta vähän ajan kuluttua osoittautuivat niin laaduttomiksi, että alkoi ilmestyä ruostepilkkuja niihin ja piti poistaa käytöstä.

Mä olen itse parikymppisenä antanut aivan karmeita itse tehtyjä vaatteita, joiden tarkoitus oli olla hienot ja saajan makua edustavat. Jälkikäteen olen tajunnut, että huovutetut säärystimet olivat aika kamalat, hattu samaa sarjaa lähinnä koominen. Pitkät, polveen asti kudotut villasukat juuri väärää sävyä keltaista, kylmää kurkuman sijaan (saaja piti juuri tästä tietystä murretusta sävystä). Pukeuduttiin hippityyliin, mutta nämä olivat kamalia jopa siinä viiteryhmässä.

Ihaninta ja kamalinta on, että rakas ystäväni on uskollisesti pitänyt sekä säärystimiä että villasukkia, eikä ole koskaan suostunut myöntämään niissä olevan vikaa. Taitavat olla hänellä vieläkin, melkein 20 vuotta jo kulunut. Sen hatun onneksi heivasi menemään sentään. :D

Joskus kauan sitten, kun oltiin oltu miehen kanssa vasta vähän aikaa yhdessä, hän osti minulle lahjaksi kamalan kalliin, aivan liian pienen nahkahameen. Sen lisäksi ettei se mahtunut päälle, se oli malliltaan ja materiaaliltaan ihan jotain muuta kuin minun tyyliä.

No, olen minäkin onnistunut joskus. Vauvamme ollessa muutaman kuukauden ikäinen juoksin epätoivoisesti kauppoja läpi pari päivää ennen joulua, yrittäen löytää miehelle lahjoja. Löysin tuoreelle isälle ja vauvalle samanlaiset hassunhauskat T-paidan ja bodyn, mutta yövalvomisista kertynyt väsymys teki tepposet ja valitsin vaatteiden koot silmämääräisesti, vaikka tiesin hyvin ettei kannattaisi. Body oli sitten liian pieni vauvalle ja paita monen monta kokoa liian iso miehelle…

Allergiselle ruokalahja, joka sisälsi allergisoivaa ruokaa. Kun allergiasta sanoi, niin antaja totesi et ehkä voit syödä tuon myöhemmin.🙈

Vierailija kirjoitti:

Kaikki, jotka eivät yhtään mieti lahjan saajan makua, vaikka selvästi tuntevat ihmistä/tietävät hänen kotinsa. Tyyliin, että neutraaleihin väreihin pukeutuvalle ostetaan joku kirkas limenvihreä laukku tai kotimaista käsityötä ja eettisyyttä arvostavalle hankitaan joku made in china -astiapyyhe. Miksei sille neutraaleihin väreihin pukeutuvalle osteta vaikka harmaata laukkua tai sille kotimaisuutta arvostavalle jotain kotimaista astiapyyhettä?

Täähän ois superhelppoa! Yks kaverini rakastaa marimekkoa. Varmasti tulisi käyttöön, jos veisin heidän verhojensa kans samaa kuosia olevat servetit tms.

Lasketaanko tulevat lahjat?

"Mä teen sulle sitten lahjaksi ihania mekkoja, kun oot päässyt raskauskiloistasi".

Anopin sanat (en siis itse puhunut painostani, anoppi otti aiheen esille) ei lämmittäneet mieltä ja rehellisesti sanottuna eipä nuo mekot houkuta tuollaisen esipuheen jälkeen.

Anopilta oli Pirkka ruokakirja joululahjaksi,siis ilmainen. Toisessa Paketissa oli jo avattu naisten hajuvesi. Miehenä pidin ehkä vähän vtuiluna koska se oli juuri syöny pitkän kaavan kautta mun alusta tekemää jouluruokaa, meillä käy siis myös sisarukset perheineen syömässä ja vaativat just mun ruokia joten en taida olla ihan tumpelo keittiössä. (makuasia)! Seuraavana jouluna olin jo paketoimassa sille mun vanhaa partakonetta, mutta vaimo huomasi ja uhkasi erolla jos sen annan, no ostin sitten kylpyvaahtoa, voi olla että se joskus ammeen hommaa. Sori.

Yksittäiset mukit. Yleensä vielä jotakin marketin eriparisarjaa, jota ei saa edes parin vuoden päästä. Nimimerkillä keräilen tiettyä astiasarjaa ja kaikki meillä käyneet tietävät tämän. Silti oon saanu lahjaksi aivan kamalia, yksittäisiä mukeja jostain markettisarjoista.

Joskus kannattaisi maksaa se pari euroa enemmän ja ostaa vaikka muki siihen sarjaan, jota ko. henkilöllä on valmiiksi kotona.

Haluaisin unohtaa, kun syömishäiriöstä kärsivänä, hieman pyöreänä teininä sain tädiltä lahjaksi laihdutuskeittokirjan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin raskaana ollessani hyvin turvoksissa ja kiloja kertyi odotusaikana. Eräs sukulainen lupasi tuoda minulle työkaverinsa vanhat raskausvaatteet. Tämä sukulainen oli nähnyt minut odotusaikana ja tiesi, että olen vähän isommassa kunnossa. Toi sitten meille kasan työkaverinsa raskausvaatteita, joista puoletkaan eivät menneet päälleni. Oli noloa, kun piti sopertaa toiselle, että on kyllä kivat housut mutta jäävät jo reisien kohdalla jumiin. Tarkoitti varmasti hyvää, mutta vääränkokoisten vaatteiden tuominen saa olon tuntumaan kamalalta, kun on jo valmiiksi epämukava olo omassa kehossa.

sain minua kiusanneilta työtiimiläisiltä lahjaksi työpaikan logolla varustetun takin (en edes aloita mitä mieltä olen ylipäätään tällaisesta lahjasta). takki oli jätetty työpisteelleni. kävi ilmi, että minulle ei oltu tilattu uutta takkia, vaan minulle oli annettu entisen työntekijän takki "kun se on niin vähänkäytetty ja kyllä se varmaan sulle sopii." noh, tuo työpaikasta lähtenyt työntekijä oli sellainen 150 cm/45 kg nainen ja mä olin reippaasti isompi. testasin takkia ja ei mennyt edes kiinni. 

Olisit näyttävästi viikannut roskikseen koko takin.

Nimet muutettu seuraavasta tarinasta:

Mua kutsuttiin eräässä kesätyöpaikassa työntekijöiden keskuudessa lempinimellä Eve, koska työntekijät eivät jaksaneet käyttää kokonimeäni Eleonora. Kun lopetin työt, sain sellainen nimimukin, jossa luki Eveliina. Keksimänsä lempinimen perusteella muistivat nimeni väärin. En kehdannut korjata asiaa, kiittelin vain lahjasta.😅

Oltiin ex puolisoni luona sukujoulua viettämässä. Olimme tuossa vaiheessa asuneet puolison kanssa yhdessä jo vuosia. Puolisoni sai vanhemmiltaan monta kallista lahjaa ja nimenomaan lahjoja, jotka olivat selvästi puolisoa varten (hänen harrastustavaroita jne). Puolison vanhemmat olivat ostaneet minulle lahjan. Paketin vihreitä kuulia.

Hieman nauratti, kun satsaaminen minuun oli tuota luokkaa.

Asuttiin silloisen poikaystävän kanssa yhdessä (molemmat oltiin n. 20 v). Sain häneltä joululahjaksi kuorimaveitsen. Ja siis oli ihan paketoitu ja mulle osoitettu, ei mikään yhteinen lahja. Toki tuli tarpeeseen, mutta tuollaisen muutaman euron veitsen nyt ois voinu ostaa ihan vaan seuraavan kauppareissu yhteydessä.

Kirpparilta käytettynä ostetut asiat. En nyt tarkoita mitään keräilyharvinaisuuksia astioita, vaan tyyliin vaatteita ja muita.

Saatiin kerran lahjaksi lapselle kasa homeisia, vanhoja, käytettyjä vaatteita 90-luvun alusta. Meni suoraan roskiin.

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän kaikki palstalaiset tiedä miten tuo peukutus menee, ei sitä tarvitse erikseen neuvoa.

ei näytä tietävän sait neljätoista alapeukkua, ihmettelen kyllä miksi.

Vierailija kirjoitti:

Oltiin ex puolisoni luona sukujoulua viettämässä. Olimme tuossa vaiheessa asuneet puolison kanssa yhdessä jo vuosia. Puolisoni sai vanhemmiltaan monta kallista lahjaa ja nimenomaan lahjoja, jotka olivat selvästi puolisoa varten (hänen harrastustavaroita jne). Puolison vanhemmat olivat ostaneet minulle lahjan. Paketin vihreitä kuulia.

Hieman nauratti, kun satsaaminen minuun oli tuota luokkaa.

miksi vietit joulua ex:än kanssa?

"Minä haluan lahjan antajana päättää, mitä annan lahjaksi ja annan sellaista, mikä minusta on mieluisaa."

Tällä perustelulla olemme saaneet eräältä läheiseltä vaatteita, jotka ovat lapsen kanssa tosi epäkäytännöllisiä. Paljon nappeja vetoketjun sijaan, 30 asteen konepesu jne. Sitten näitä pitäisi vielä käyttää ja laittaa antajalle kuvia, että tässä meidän Isla nyt niin viihtyy vaatteissaan. Aika monissa vaatteissa näkyy vielä lappu, että tuote on ollut alennuksessa (ihan syystä ei ole kelvannut muille). Itse maksamme mielellämme muutaman euron ylimääräistä, että vaate on käytännöllinen ja kestää.

Miksi ei voi kysyä, että tarvitsetteko vaikka ulkohaalarin, yöpuvun tai olisiko jotain muuta? Miksi pitää itse päättää, kun toiset tietävät vaatteiden tarpeen paremmin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oltiin ex puolisoni luona sukujoulua viettämässä. Olimme tuossa vaiheessa asuneet puolison kanssa yhdessä jo vuosia. Puolisoni sai vanhemmiltaan monta kallista lahjaa ja nimenomaan lahjoja, jotka olivat selvästi puolisoa varten (hänen harrastustavaroita jne). Puolison vanhemmat olivat ostaneet minulle lahjan. Paketin vihreitä kuulia.

Hieman nauratti, kun satsaaminen minuun oli tuota luokkaa.

miksi vietit joulua ex:än kanssa?

Tais puhua ajasta, jolloin olivat vielä yhdessä?

Myöhässä annetut lahjat, varsinkin jos ovat jotain kausituotteita. Sain kerran joskus tammihelmikuussa jouluisen herkkusetin, jouluglögiä, pipareita yms. Arvaatte varmaan, oliko joulufiilis.😁