Kyssäri lapsista tietäville
Olen lapseton nainen eikä lähipiirissäkään ole ketään lapsiperhettä, joten ei ole kertynyt kokemusta noista alle kouluikäisistä.
Yläkertaani muutti vuosi sitten kolmihenkinen, erittäin meluisa perhe, jossa lapsi on ehkä noin kolmi-nelivuotias. Kaiken muun meluamisen ohella, on alkanut syödä mielenterveyttä lapsen jatkuva parkuminen, voisi sanoa rääkyminen.
Perhe herää siinä kuuden aikaan ja siitä se alkaa: lapsi parkuu kurkku suorana heti herättyään, pudottelee tavaroitaan, työntää jotain huonekalua, taas heittelee tavaroitaan ja PARKUU.
Ja sitä jatkuu iltakymmeneen, kun menee nukkumaan. Syksyllä taisi aloittaa päiväkodin, kun aamulla jäätävän parkumisen kera lähtee ja kotiutuu takasin viiden aikaan, parkuen.
Olenkin miettinyt, onko tuollainen jatkuva parkurääkyminen ihan ok, vai onko perheessä jotain vialla? Kertaakaan vuoden aikana en ole kuullut pariskunnan riitelevän, tai edes huutavan, en toisilleen tai lapselle. En ole varma, mutta mielestäni nainen on thaikku ja mies suomalainen. Vaikka sillähän ei ole mitään merkitystä vaikka olisivat marsilaisia.
Eniten vain mietityttää tuo aivan järkyttävä rääkyminen. Ei kuulosta mielestäni siltä, että häntä jotenkin satutettaisiin, mutta eihän sitäkään tietysti voi tietää varmuudella.
Olen miettinyt vaihtoehtoina poismuuttamista tai alkamista taistella hiljaisuuden puolesta erittäin velton ja aikaansaamattoman isännöitsijämme kanssa.
Kommentit (4)
Ilman muuta ilmianto lastensuojeluviranomaisille, niin tutkivat onko perhe rikkonut kasvatussuosituksia vai onko kaikki perheessä hyvin. Jos perheellä on puhtaat jauhot pussissa niin heillä ei ole viranomaisten puolelta mitään pelättävää.
Thaimaassa kuritus on sallittua (kuten Aasiassa ylipäätäänkin), ja on ollut tapauksia missä thaimaalainen on Suomeen tultuaankin pitänyt lapselleen kuria tietämättä, että se on Suomessa kiellettyä.
Taapero- ja leikki-ikäinen voi huutaa paljonkin. Yleisemmin väsymystä ja "mielipahaa" esim. siitä, että vanhemmat eivät anna vetää kissaa hännästä. Huuto voi syntyä myös siitä, että muuten ei saa vanhemman huomiota.
Helpottaa siinä eskarina/ekalla pikkuhiljaa kaikista jästipäisempien lasten kohdalla.
Jos sinulla on huoli nimenomaan lapsesta, on lastensuojelu oikea paikka ilmaista huoli. Fyysinen satuttaminen ei ole ainoa tapa laiminlyödä lasta. Voihan siellä olla vaikka mitä ongelmaa tai sitten ei mitään. Jos et itse halua mennä kysymään, jätä asia lastensuojelun selvitettäväksi.