Muita joiden lapset kutsuvat teitä etunimellä?
Luin IL:stä kuinka Elon Muskin kuopus ei kutsu äitiään äidiksi, vaan tämän etunimellä. Kommenteissa kauhisteltiin, että ei ole normaalia ja että lapset eivät kyllä tätä itse keksi, ja että tällä halutaan etäännyttää vanhemmuutta.
No, minun kuopukseni alkoi jostain syystä muutama vuosi sitten kutsua minua ”Mariksi” (nimi muutettu). Minusta se on vain hauskaa, enkä siihen enää edes kiinnitä huomiota. Esikoinen kutsuu äidiksi. Onko nyt vanhemmuus ja lapsuus pilalla ja perhe epänormaali? Ollaan kyllä kuopuksen kanssa tosi läheisiä, mutta ehkä sitten kuitenkin piiloetäisiä?
Muistan, että lukioaikaiset ystäväni kutsuivat vanhempiaan etunimillä ja minusta se oli outoa.
Ja eipä tällä aloituksella mitään pointtia ole, on vähän tylsä työpäivä.
Kommentit (10)
Minä kyllä ihan näin aikuisenakin kutsun vanhempia äitiksi ja isäksi :D kyllä se särähtää korvaan, jos lapsi kutsuu vanhempaa nimellä. Jotenkin tulee vaikutus, ettei nuo kyllä kovin läheisiä voi olla.
Minä puhuin pienenä aina isästäni/isälleni nimellä. Vanhemmiten vasta rupesin käyttämään isä nimitystä.
Oma lapseni toisinaan puhuu meistä etunimillä varsinkin, jos kuullut jonkun muun käyttävän niitä.
Ehkä ainakin teinit voi kokea jotenkin lapsellisena sen, että kutsuisi äitiksi. Halutaan tehdä pesäeroa.
Simpsoneissa Bart kutsuu Homer-isäänsä Homeriksi.
Kyllähän Maria Veitolankin lapsi kutsuu Mariaa "Maria Veitolaksi".
Kuopukseni on alakouluikäinen ja tosiaan muutaman vuoden on kutsunut etunimellä. Ehkä jotkut ovat etäisiä, mutta me olemme kyllä todella läheisiä. Tehdään juttuja yhdessä, hassutellaan, joka päivä halataan monta kertaa. Minusta tuo etunimellä kutsuminen on vain huvittava erikoisuus.
Meidän lapsuudessa kutsuttiin isäämme sanalla "pappa".
Se ei sopinut myöhemmin lapsena enää suuhuni ja se jotenkin vaihtui etunimeen. Asiaan varmasti vaikutti hieman se, ettei isäni ollut kovin aktiivisesti läsnä.
Vierailija kirjoitti:
Kuopukseni on alakouluikäinen ja tosiaan muutaman vuoden on kutsunut etunimellä. Ehkä jotkut ovat etäisiä, mutta me olemme kyllä todella läheisiä. Tehdään juttuja yhdessä, hassutellaan, joka päivä halataan monta kertaa. Minusta tuo etunimellä kutsuminen on vain huvittava erikoisuus.
Meillä sama. Kouluiässä alkoi kutsua etunimellä. Jos hän esittelee minut jollekin kaverille, hän esittelee minut kuitenkin äitinä. ”Mun äiti”.
Minusta parempi että kutsuu nimellä, olen kuitenkin muutakin kuin äiti, oma yksilöni. Ja ollaan silti tosi läheisiä.
Itse kutsun äitiäni ja isääni etunimillä ja se varmaan on heidän mielestä ok koska ovat itse aikanaan kotona opettaneet minua niin toimimaan.