Oon henkisesti niin loppu ystävääni

Lakkaa ottamasta yhteyttä. Itse kipuilin vastaavan asian kanssa lähes kymmenen vuotta ja lopulta - niin hurmaava kuin ystävä hyvinä hetkinään olikin - hieman vähensin aloitteellista yhteydenpitoa. Se riitti siihen, että minut jätettiin hyvin aggressiivisesti. Ex-ystävän hämmästys oli suuri, kun en yrittänyt madella takaisin, vaan annoin asian olla.

Voimia sinulle, mieti mikä on itsellesi hyväksi!

Ei kannata roikkua ihmissuhteissa, jotka ottavat enemmän kuin antavat. Saattaa tuntua pahalta katkaista välit, mutta oma mielenterveys ja jaksaminen on tultava ensin.

Jos ihmissuhde ei perustu millekään muulle kuin traumojen jakamiselle tai terapeuttina olemiselle niin se ei ole ystävyyttä vaan jotain ihan muuta. Sen voi aivan hyvin lopettaa, koska mitään yhteistä ei ole muuta kuin häiriöt.

Käykö ystäväsi terapeutilla?

Pitäisi.

Hae sinä itsellesi apua. Jokin siihen on syynä, että uhriudut ja uhraudut.

Jätä se sika!

Eikö tällä palstalla näin aina sanota? Vai koskeeko tuo vain ihmissuhteita miesten kanssa?

ap kuulostaa kamalalta ihmiseltä. erityisherkkä uhriutuja.

Saako hän ammattilaiselta terapiaa?

Onko ap sinullakin mt-ongelmia ja siksi et jaksa kuunnella niitä muualta?

Vierailija kirjoitti:

Käykö ystäväsi terapeutilla?

Pitäisi.

Ei käy. Ap

Vierailija kirjoitti:

Hae sinä itsellesi apua. Jokin siihen on syynä, että uhriudut ja uhraudut.

Olen miettinyt tätä paljon, miksi olen suostunut tähän rooliin. Nyt silmät on avautuneet sen myötä kun huomannut itsessä näitä oireita ja tiedostanut mistä ne johtuu,tähän saakka vaan jotenkin sopeutunut ja ajatellut että mun pitää vaan kuunnella ja olla hyvä ystävä. Nyt ei voimat riitä enää siihen. Haluan elää omaakin elämää. Ap

Sitten elät elämääsi. Et ole velvollinen selittämään mitään. Jos jokin seura saa sinut voimaan huonosti tai huomaat että itse poimit huonoja tapoja ja muutut sen vuoksi itse joksikin muuksi kuin mitä olet niin lähde. Olet aikuinen ja vastuussa itsellesi omasta terveydestäsi ja sen suojelusta.

ok

Jos on tosi ystävä, niin voit kyllä puhua hänelle tunteistasi ja ettet jaksa. Tosi ystävä kyllä ymmärtää ja haluaa olosi olevan hyvä.

Jos taas sinusta tuntuu, ettet voi puhua hänelle rehellisesti tunteistasi niin luulenpa ettei välillänne ole aitoa ystävyyttä. Mitä järkeä sellaista suhdetta on jatkaa?

Vierailija kirjoitti:

Onko ap sinullakin mt-ongelmia ja siksi et jaksa kuunnella niitä muualta?

Olen lähinnä väsynyt ja kuormittunut. Teen töitä ihmisten auttamiseksi ja pidän työstäni. Kuitenkin tämä ystävä on nyt se mikä vie eniten voimiani. Kohta en varmaan jaksa töissäkään jos tämä jatkuu vaan. Ap

Voi hyvän tähden taas, joka ikinen päivä täällä on sama kitinä! Olkaa jumalauta yksinänne niin ette kuormitu! Elämä nyt vaan on suurimmaksi osaksi kärsimystä, on parempi pysyä omissa oloissaan jos sen jakaminen ei kiinnosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko ap sinullakin mt-ongelmia ja siksi et jaksa kuunnella niitä muualta?

Olen lähinnä väsynyt ja kuormittunut. Teen töitä ihmisten auttamiseksi ja pidän työstäni. Kuitenkin tämä ystävä on nyt se mikä vie eniten voimiani. Kohta en varmaan jaksa töissäkään jos tämä jatkuu vaan. Ap

Ihan oikeasti nyt, sano suoraan ettet halua olla tekemisissä. Mikä sun on? Rakastat kitistä?

Et tiedä mitä enää tekisit? No tietenkin otat etäisyyttä näin toksiseen ja hyväksikäyttävään tilanteeseen ja kaveriin. Anna hänen etsiä terapeutin korvikkeensa jatkossa muualta. Ethän sinä voi enää jatkaa perin erikoiseksi luisunutta suhdettanne oman hyvinvointisi kustannuksella. 

Vierailija kirjoitti:

Jos on tosi ystävä, niin voit kyllä puhua hänelle tunteistasi ja ettet jaksa. Tosi ystävä kyllä ymmärtää ja haluaa olosi olevan hyvä.

Jos taas sinusta tuntuu, ettet voi puhua hänelle rehellisesti tunteistasi niin luulenpa ettei välillänne ole aitoa ystävyyttä. Mitä järkeä sellaista suhdetta on jatkaa?

Jäikö lukematta kohta missä ap mainitsee että tämä "ystävä" on selkäänpuukottaja ja hyökkää kun ap on heikoimmillaan? Ja puhut että ap:n pitäisi nyt olla tosi ystävää tuollaiselle?

Vierailija kirjoitti:

Voi hyvän tähden taas, joka ikinen päivä täällä on sama kitinä! Olkaa jumalauta yksinänne niin ette kuormitu! Elämä nyt vaan on suurimmaksi osaksi kärsimystä, on parempi pysyä omissa oloissaan jos sen jakaminen ei kiinnosta.

Elämä ei ole suurimmaksi osaksi kärsimystä. Elämässäsi on kaikki pielessä jos tuolta tuntuu. Kärsimystä on jonkin verran mutta se ei polta loppuun, koska elämässä on myös paljon hyvää.