Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Rakastitko lastasi jo ennen synnytystä?
16.09.2021 |
Missä vaiheessa aloit rakastaa lastasi? Jos jo ennen synnytystä niin missä vaiheessa raskautta?
Kommentit (23)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En. Halusin toki, että hänellä olisi kaikki hyvin ja että hän olisi turvassa. Sama edelleen. Nyt lapsi 2 kk ja edelleen suurta rakkauden tunnetta odottelen, mutta se, että hän jo esimerkiksi hymyilee, auttaa kyllä tämän muodostumisessa. 🙂 Olen kaikissa ihmissuhteissani ollut "hitaasti lämpenevä", joten osasin odottaa, että rakkauden kehittyminen vauvaa kohtaankin voi kestää, vaikka hän on jo ennen syntymäänsä minulle hyvin tärkeä ollutkin.
En koskaan oppinut rakastamaan lastani.
En, varmaan johtui siitä että sain keskenmenoja eikä siinä sitten uskalla enää heittäytyä mihinkään unelmahöttöön vaan on hyvin realisti, että katsotaan nyt ensin selviääkö hengissä. Sitten kyllä heti kun vauva oli syntynyt ja sai rauhassa tutustua.
Kyllä, ehdottomasti molempia. Sain 3:lla kk:lla tietää odottavani kaksosia. Rakkaus mahassa kasvavia vauvoja kohtaan tuplaantui heti. ❤️❤️
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En, varmaan johtui siitä että sain keskenmenoja eikä siinä sitten uskalla enää heittäytyä mihinkään unelmahöttöön vaan on hyvin realisti, että katsotaan nyt ensin selviääkö hengissä. Sitten kyllä heti kun vauva oli syntynyt ja sai rauhassa tutustua.
Minulla melko vastaava tilanne; useita alkuvaiheen keskenmenoja, esikoinenkin oli ensin kaksosraskaus, mutta toinen valui pois.... Hänen synnyttyään kyselin paniikissa, onko kaikki hyvin? Rauhoituin vähän, kun ihana pieni punatukkainen tyttö tarrasi tissiin kiinni ja imi. Selvästi terve ja elämänhaluinen. Rakastuin.
Ensimmäiset tunteet rakkaudesta tulivat, kun lapsi oli n. 3 kk. Nyt hän on 18-vuotias, en osaa sanoa rakastavani häntä. Pidän hänestä ja tunnen huolta. Ihan rauhallinen teini.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Semmoinen suojeluntarve oli heti kun tiesi olevansa raskaana, mutta varsinaisesti aloin rakastaa ehkä silloin kun lapsi oli muutaman kuukauden ikäinen.
Rakastin. Ja rakastan aina. Vauva kuoli 3 päivää synnytyksestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aluksi se oli enemmän pakkomielteenomaista huolta, vasta 3-6 kk iässä rakkautta, kun lapsi alkoi olla enemmän yksilö ja persoona
Rakkaus omia lapsiani kohtaan alkoi heti kun selvisi, että olen raskaana. En ollut aiemmin ollut mitenkään ylettömän lapsirakas noin yleisesti, mutta tiesin, että omat lapset tulevat olemaan valtavan rakkaita. Silti yllätyin sen rakkaudentunteen voimakkuudesta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä <3 Rakastin jo ajatusta vauvasta, eli rakastin lapsiani jo ennenkuin edes mietin raskautumista.
Jollain tasolla olin kiintynyt, mutta ei kai sitä voi rakkaudeksi sanoa siinä vaiheessa, kun ei tiedä koko ihmisestä vielä mitään. Onneksi lapsi kasvaessaan osoittautui miellyttäväksi persoonaksi, ja nyt voin todellakin sanoa, että rakastan häntä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En koskaan oppinut rakastamaan lastani.
Miten se ilmenee.
Toivottavasti lapsen isällä on normaali tunne-elämä.
Vierailija kirjoitti:
Rakastin. Ja rakastan aina. Vauva kuoli 3 päivää synnytyksestä.
Osanottoni! <3 <3 <3
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En koskaan oppinut rakastamaan lastani.
Miten se ilmenee.
Toivottavasti lapsen isällä on normaali tunne-elämä.
En ole tuo jolta kysyit, mutta meillä tuo ei kyllä "ilmene" mitenkään. Lapsen synnyttyä hoivattiin se miehen kanssa tasapuolisesti täysi-ikäisyyteen. Oli katto pään päällä, ruokaa nenän edessä, kyseltiin puolin ja toisin päivän kuulumiset, käytiin huvipuistoissa, autettiin koulutehtävissä yms.
Lapsi ei tänä päivänäkään tiedä etten rakasta. En vihaakaan, eikä se yhdentekevä ole. Nyt aikuisena on jo mukava kaveri. Soitellaan useita kertoja viikossa kuulumiset, kyläillään ja kahvitellaan.
En, ei se tuntunut todelliselta ja pelkäsin että syntyy kuolleena niin en uskaltanut oikein iloita.
En voi sanoa että rakastin heti. Nyt lapsi 1,5v ja mikään ei ylitä rakkauteni määrää tuohon hurmaavaan ihmisalkuun <3
En rakastanut raskausaikana koska en osannut ollenkaan kuvitella häntä lapsena. Lähinnä pelkäsin ettei kaikki mene hyvin. Lapsi syntyi kiireellisellä sektiolla ja siellä leikkaussalissa kun kuulin verhon takaa ensimmäisen parkaisun, tunneryöppy oli aivan uskomaton.
Alue: Aihe vapaa
Oikeastaan heti kun sain varmuuden että olin todella raskaana! Ilon päivä!